Jussi Mäkinen

Eurooppa tekoälyn kärkeen – liikettä, ei lisäsääntelyä

Vietämme EU-teemaviikkoa Eurooppa-päivän kunniaksi ja julkaisemme joka arkipäivä asiantuntijakirjoituksen ajankohtaisesta EU-teemasta. Sarjan aloittaa digijuristimme Jussi.



Euroopan komissio julkaisi huhtikuun lopussa tiedonantonsa tekoälystä. Komission mukaan EU:n vahvuuksia tekoälyn kilpajuoksussa ovat vahva tutkimus ja robotiikan osaaminen, digitaalinen sisämarkkina kattavine yksityisyydensuojan sääntöineen sekä suuri määrä teollista, tutkimus- ja julkisen sektorin dataa tekoälyn käyttöön.

Haasteena ovat investoinnit, joissa EU on jäänyt Aasian ja Pohjois-Amerikan jälkeen. Yksityiset investoinnit tekoälyyn ovat Euroopassa noin 3 miljardia euroa vuodessa, joka on alle puolet Aasian vastaavista ja vain neljäsosa siitä, mitä Pohjois-Amerikassa tekoälyyn investoidaan. 

Komissio kiinnittää erityistä huomiota pienten ja keskisuurten yritysten tilanteeseen: vain yksi viidestä eurooppalaisesta pk-yrityksestä on kunnolla tarttunut digitalisaatioon. Tavoitteena on edistää pk-yritysten digitalisointia AI-hubien ja EU-rahoituksen avulla. Tavoite on tärkeä: digitalisaatio on muutoksen mahdollisuus myös pk-yrityksissä.

Komissio korostaa tekoälyn sosiaalista ulottuvuutta: tekoälyaikana kukaan ei saa jäädä jälkeen. Voimauttavana keinona komissio tarjoaa koulutusta ja erityisesti valmiutta ratkaista tekoälyn eettisiä kysymyksiä. Komissio tulee käynnistämään tulevan kesän aikana Euroopan tekoälyallianssin, jonka yhtenä tehtävänä on valmistella eettiset suuntaviivat tekoälylle.



Arvopohja on kunnossa – lisäsääntelylle ei tarvetta

Tiedonannossa muistutetaan EU:n sitoutumisesta perusoikeuksiin ja vahvasta henkilötietojen suojasta. Muistutus on tärkeä myös komissiolle itselleen, sillä tiedonannossa vihjaillaan monin paikoin mahdolliseen lisäsääntelyn tarpeeseen. Euroopassa on jo tehty arvovalinnat, jotka korostavat yksilön oikeuksia ja asemaa, jolloin tarvetta sääntelylle ei ole. Sen sijaan parempi lähestyminen on tiedonannossa käsitelty ymmärrettävän tekoälyn tutkimushanke, jolla pyritään avaamaan ja kehittämään algoritmien toimintaa ja niiden läpinäkyvyyttä.

Tiedonannossa tunnistetaan oikein datan saatavuuden merkitys tekoälyn toiminnalle. Tältä osin tärkeitä ratkaisuja tehdään jo nyt EU:n toimielimissä käsittelyssä olevissa tekijänoikeus- ja sähköisen viestinnän sääntelyhankkeissa. Epäonnistunut sääntely voi osoittautua Euroopalle hyvinkin vahingolliseksi. 

Tekoäly ja digitalisaatio muodostavat EU:lle merkittävän uudistumishaasteen. Tähän saakka EU on toiminut edistämällä yhteismarkkinaa sektorikohtaisella sääntelyllä. Digitalisaatiossa ja tekoälyssä onnistuminen riippuu pitkälti siitä, miten yksityiset tahot uskaltavat niihin investoida.  Sääntelyn lisäämisellä voi olla investointeja jäädyttävä vaikutus.

Tiedonannossa hahmoteltu malli tekoälyhubien malli vaikuttaa toimivalta. Tarkoituksena on, että paikalliset tekoälyhubit auttavat yrityksiä löytämään lisäarvoa tekoälyratkaisuista ja ratkaisujen löydyttyä EU-rahoitus voidaan kytkeä hankkeeseen mukaan. Malli on Suomessa jo laajasti käytössä - Teknologiateollisuus on käynnistänyt tekoälykiihdyttämön yrityksille, jolle ollaan parhaillaan rekrytoimassa vetäjää

Tekoäly edistyy vääjäämättä. Euroopalle ja Suomelle on tärkeää tarttua viipymättä toimeen, jotta ratkaisuja saadaan mahdollisimman nopeasti käyttöön. Arvovalinnat on Euroopassa jo tehty ja ne antavat kehitykselle kestävän pohjan. Luottamuksesta järjestelmiin on tärkeää huolehtia; tässä ymmärrettävyys ja läpinäkyvyys ovat sääntelyä toimivampia instrumentteja.



Jussi Mäkinen



Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n digijuristi.



@Jussi_M

 

 

Kommentit (0)