Mervi Karikorpi

Investoinnit uudistumiseen ja osaamiseen asetettava etusijalle EU:ssa ja Suomessa

Vietämme EU-teemaviikkoa Eurooppa-päivän kunniaksi ja julkaisemme joka arkipäivä asiantuntijakirjoituksen ajankohtaisesta EU-teemasta. Sarjan päättää innovaatiojohtajamme Mervi.

Euroopan komissio ehdotti toukokuun alussa unionin vuosien 2021-2027 talouskehykseksi 1 135 miljardia euroa, joka vastaisi arviolta noin 1,1 prosenttia EU:n 27 jäsenmaan bruttokansantulosta. Kun talousarvioon otetaan mukaan myös EU:n erillisrahastot, on komission esittämän talousarvion suuruus yhteensä 1,14 % EU27:n BKT:sta.

Esitykseen sisältyy vientiteollisuuden odottama lisäys uudistumista ja osaamista edistäviin toimiin. Komissio esittää noin 120 miljardin € kehystä TKI- ja strategisiin, digitalisaatiota edistäviin investointeihin. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi noin 68 %:n kasvua nykyisen rahoituskauden TKI- ja digitalisaatiobudjetteihin. Horizon Europe -nimeä kantavan uuden 9. tutkimus- ja innovaatio-ohjelman osuus olisi 97,6 miljardia euroa.

Komission tavoitteena on, että talousarviosta päästäisiin sopimukseen ennen eurovaaleja ja 9. toukokuuta 2019 pidettävää Romanian EU-huippukokousta. Jos päätöksenteko venyy, uudesta talouskehyksestä päätetään vasta Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019.

Komission esitys on kirvoittanut jäsenmaissa jo sekä puoltavia että kriittisiä kannanottoja – myös Suomessa. Debatti Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston kanssa on vasta alussa, ja yhtälö on vaikea. Jotta EU:n budjetti ja jäsenmaiden maksuosuudet eivät kasvaisi, pitää resurssien käyttöä pystyä suuntaamaan uudella tavalla ja vaikuttavuutta parantaa. Entiseen tapaan jatkaminen ei ole vaihtoehto. EU:n ja Suomen edun mukaista on, että tulevalla kehyskaudella EU:n budjetissa priorisoidaan kasvua, uudistumista ja kilpailukykyä edistäviä toimia. Näillä on suurin vaikutus korkean lisäarvon työpaikkojen säilymiseen ja luomiseen Euroopassa. 

EU:lla ja Suomella on kiire lisätä investointeja innovaatioihin ja osaamiseen

Pascal Lamyn johtama korkean tason ryhmä esitti komissiolle kesällä 2017 TKI-investointien kaksinkertaistamista 160 miljardiin euroon kaudella 2021-2027. Aivan tähän komission tuore esitys ei yltänyt, vaikka suunta onkin kasvava.  

Lamyn ryhmä ravisteli EU:ta ja jäsenmaita havahtumaan globaaliin kilpailuun ja kehitykseen Euroopan ulkopuolella. BKT:hen suhteutettuna Etelä-Korean, Japanin, Yhdysvaltojen ja Kiinan tutkimus- ja kehitysinvestoinnit (4,3 %, 3,5 %, 2,8 % ja 2,1 % vastaavasti) ovat jo kaikki ylittäneet EU28:n TKI-investointiasteen, joka on 2,0 % (Eurostat ja OECD 2015). EU on kaukana itselleen asettamasta 3 %:n investointiasteen tavoitteesta. Lamyn ryhmä korosti myös, että EU ja sen jäsenmaat häviävät kilpailussa verrokkimaille erityisesti kyvyssä kaupallistaa uutta osaamista ja tutkimustietoa.

Globaali kilpailu ja kehitysvauhti kiihtyvät Euroopan ulkopuolella.

Suomen tilanne muistuttaa monelta osin EU:n isoa kuvaa. Vaikka investoimmekin tutkimukseen ja kehitykseen edelleen noin 2,8 % BKT:sta, olemme kaukana Tutkimus- ja innovaationeuvoston esittämästä 4 % BKT:sta tavoitteesta.

Julkisen TKI-rahoituksen viimeaikaiset leikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti suuriin yrityksiin ja yritysvetoisiin innovaatiokumppanuuksiin. Sen seurauksena investoinnit yritysten ja tutkimuslaitosten ja yliopistojen pitkäjänteiseen soveltavaan tutkimus- ja innovaatioyhteistyöhön ovat vähentyneet Suomessa. Tehokkain tapa edistää uuteen tietoon ja osaamiseen perustuvan, kannattavan liiketoiminnan syntyä, on vahvistaa yritysten ja tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä. Suomessa tarvitaankin nopeasti kansallisia päätöksiä lisäinvestoinneista innovaatio- ja tutkimusyhteistyöhön. Samalla Suomen tulisi nostaa tavoitetasoa osallistumiselle EU:n tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmiin.             

Tavoitetaso korkealle valmistauduttaessa EU:n 9. tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan

Komissiolta odotetaan esitystä 9. tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horizon Europe –ohjelmasta kesäkuun alkupuolella. Alustavien tietojen mukaan ohjelmassa olisi kolme pilaria: Frontier Science, Global Challenges & Industrial Competitiveness ja Open Innovation. Ohjelmassa tulisi antaa suuri painoarvo yritysvetoiselle yhteistyölle ja ekosysteemeille niin, että kaikenkokoiset yritykset ovat rahoituksen piirissä. Lamyn ryhmän suositusten mukaisesti tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kohdentumista tulisi tasapainottaa, jotta sitä on käytettävissä aiempaa enemmän myös innovaatioprosessin loppupään riskipitoisempien vaiheiden tukemiseen: soveltavaan tutkimusyhteistyöhön, pilotointiin ja demonstrointiin.    

Valtioneuvoston selvityksen mukaan suomalaisten aktiivisuus eurooppalaisessa TKI-toiminnassa on nykyisen Horizon 2020 –ohjelman myötä lisääntynyt ja ohjelmaan osallistujat ovat hyötyneet siitä merkittävästi. Sekä yritykset että tutkimuslaitokset pitävät tärkeinä hyötyinä rahoituksen ohella kansainvälisten verkostojen ja kumppanuuksien syntymistä, mahdollisuutta hyödyntää omaa osaamista täydentäviä resursseja ja verkostoja, taitojen karttumista ja uuden tutkimustiedon syntyä. Hyvin valmisteltujen hankkeiden ja aktiivisen toiminnan kautta yhteistyöstä saatavat hyödyt voivat muodostua moninkertaisiksi ensivaiheen rahoitukseen nähden.    

Suomen kansallisena tavoitteena on kotiuttaa nykyisestä Horizon2020-ohjelmasta kaikkiaan 1,3 mrd. €. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tuo tavoite voidaan saavuttaa. Tällöin saatu rahoitus ylittäisi laskennallisen maksuosuutemme ohjelmaan. Horizon2020-ohjelmaa edeltäneestä 7. puiteohjelmasta tiedämme, että palautuskerroin (saatu rahoitus/laskennallinen maksuosuus) voi vaihdella huomattavasti maiden välillä. Esimerkiksi Alankomaiden palautuskerroin oli tuolloin 1,97, Ruotsin 1,43 ja Suomen 1,18. Jos yltäisimme Alankomaiden tasoiseen palautuskertoimeen, saantomme Horizon2020-ohjelmasta olisi suuruusluokaltaan noin € 2,4 miljardia eli lähes kaksinkertainen Suomen kansalliseen tavoitteeseen nähden.   

Yksityisen ja julkisen sektorin tiivis yhteistyö auttaa onnistumaan. 

 

Edellä mainitusta valtioneuvoston selvityksestä ilmenee myös, että suomalaisten hakumenestys on Horizon2020-ohjelmassa jäänyt verrokkimaihin nähden läpikäyvästi keskinkertaiseksi, jopa osaamisalueilla, joita olemme tottuneet pitämään Suomen vahvuuksina.

Voimme ottaa oppia tähänastisista onnistumisista, pureutua tunnistettuihin heikkouksiimme ja nostaa tavoitetasoa 9. puiteohjelmaan osallistumiselle. Meidän tulee täsmentää ja terävöittää kansallisia prioriteettejamme tulevaan 9. puiteohjelmaan. Voimme myös hyödyntää nykyistä paremmin jo kerääntynyttä strategista, hakemus- ja hankeosaamista ja vahvistaa kansallisia tukitoimia hakemusten laadun ja relevanssin vahvistamiseksi. Yksityisen ja julkisen sektorin tiivis yhteistyö auttaa onnistumaan! Aikaa ei ole hukattavissa.      

Mervi Karikorpi

Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n innovaatiojohtaja.

@mervikarikorpi

Kommentit (0)