Mia Nores

Kiertotalous kaipaa konkretiaa myös EU-tasolla

Vietämme EU-teemaviikkoa Eurooppa-päivän kunniaksi ja julkaisemme joka arkipäivä asiantuntijakirjoituksen ajankohtaisesta EU-teemasta. Tänään vuorossa on ympäristö- ja vastuullisuuspäällikkömme Mia.

Euroopan komissio julkaisi tammikuussa odotetun EU:n kiertotaloutta koskevan toimenpidepaketin, joka tähtää arvoketjun tehokkuuden parantamiseen sekä luonnonvarojen ja energian tehokkaaseen käyttöön. Tavoitteena on myös parantaa Euroopan kilpailukykyä ja luoda uutta liiketoimintaa ja työtä. Kiertotalous ei ole pelkkä trendisana: edistyessään kiertotalous voi luoda Suomeen ja Eurooppaan kestävää kasvua. 

Kiertotalous on viime vuosina ollut poliittisessa keskiössä niin EU:ssa kuin Suomessa. Tästä huolimatta lainsäädäntö asettaa edelleen esteitä kiertotalouden toteutumiselle. Komission toimenpidepakettikaan ei vielä tarjoa riittäviä ratkaisuja. Kiertotaloustoimenpiteet keskittyvät muovijätteeseen, jonka vähentämistä ja kierrätystä - toki perustellusti - edistetään omalla strategialla. Muilta osin paketti tähtää mahdollisten vaihtoehtojen arvioimiseen ja ehdottaa useamman lisäselvityksen tekemistä. Näiden aikatauluiksi on esitetty vuotta 2019, jolloin EU:n kiertotaloustoimintasuunnitelman julkistamisesta olisi kulunut jo neljä vuotta.

Kiertotalous ei ole pelkkä trendisana.

Muoviongelma on todellinen ja ongelman ratkaisu edellyttää globaaleja toimenpiteitä. Muovilaatuja kuten niiden käyttökohteitakin on lukematon määrä eikä tähänkään ole siksi yhtä helppoa ratkaisua. Kierrätysmuovin käytön lisääminen on tärkeää, mutta sitä ei saa tehdä laadun kustannuksella. Tarvitaan globaaleja standardeja.

Investointituotteiden elinkaari on pitkä. On tärkeää, että näitä tuotteita voi päivittää, uudelleenvalmistaa ja korjata. Varaosien saatavuus on yksi tärkeimmistä tekijöistä elinkaaren pidentämisessä. Varaosia on voitava valmistaa, varastoida ja ottaa käyttöön tuotteen koko elinkaaren ajan. Esimerkiksi kemikaalien rajoitukset tai ekodesign-kriteerit eivät saa turhaan lyhentää investointituotteiden elinkaarta.

Myös kansallisten viranomaisten rooli korostuu kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi jätestatuksen päättymisen osalta toimivat sisämarkkinat edellyttäisivät EU-tason harmonisointia. Tämän lisäksi jäsenmaissa viranomaiset voivat tukea tavoitteiden täyttymistä soveltamalla lainsäädäntöä materiaalinkiertoa edistävästi.

Myös jätteen hyödyntäminen energiantuotannon raaka-aineena korvaamassa fossiilisia polttoaineita tulisi tietyiltä osin tunnustaa osana toimivaa kiertotaloutta. Investointihyödykkeiden käyttöikä on vuosikymmeniä, mistä syystä esimerkiksi kiellettyjä ja haitallisia aineita sisältäviä tuotteita on yhä käytössä. Tällaisten tuotteiden tullessa käyttöikänsä loppuun, niiden sisältämä muovijäte ei välttämättä sovellu uusiokäyttöön ja vaihtoehdoista paras voikin olla muovijätteen käyttö polttoaineen raaka-aineena tai sen hyödyntäminen energiantuotannossa.

Päätösten tulee huomioida elinkaaren kokonaisvaikutukset. Kiertotalous, biotalous ja resurssitehokkuus sekä energia- ja ilmastopolitiikka nivoutuvat yhteen, eikä niitä tule tarkastella erillisinä. Ne kaikki ovat keskeinen osa teollisuuspolitiikkaa, joka hyvin toteutettuna luo kestävää kasvua Eurooppaan.

Mia Nores

Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n ympäristö- ja vastuullisuuspäällikkö.

@mianores

Kommentit (0)