Leena Pöntynen

Opettajille lisää matikkaeväitä

Tällä viikolla moni lapsi ja nuori palaa koulun penkille. Lempiaineita pohdittaessa matematiikka ja muut luonnontieteelliset aineet nousevat harvalla listan kärkipäähän. Miten tähän saataisiin muutos?

Teknologia-alalle tarvitaan yli 50 000 uutta osaajaa pelkästään seuraavan neljän vuoden aikana, mutta nuorten LUMA-osaaminen laskee eivätkä he luota omiin kykyihinsä. Haaste koskettaa koko Suomea, sillä matematiikka on kansalaistaito, jonka edut ovat kiistattomat. Matematiikkaa tarvitaan sekä arjessa että työelämässä, sitä on kaikkialla: kaupan hinnoissa, palkkalaskelmassa, talon perusteissa ja kännyköiden ohjelmistoissa. Pitkän matematiikan opinnot ennustavat lähes varmaa paikkaa yliopistossa.

Liian moni lapsi aloittaa koulupolkunsa heikolla matemaattisella itsetunnolla. Miten jo eka-tokaluokkalainen voi olla sitä mieltä, että hän on huono matikassa tai ei osaa laskea? Esi- ja alkuopetuksessa ja sitä edeltävässä varhaiskasvatuksessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota matemaattisen uteliaisuuden herättämiseen ja oppimisen iloon.

Miten jo eka-tokaluokkalainen voi olla sitä mieltä, että hän on huono matikassa tai ei osaa laskea?

Entä jo maailmaa tarkastelisi ”laskulasit päässä”, havainnoiden arkea matematiikan silmin? Jokainen lapsi voi innostua laskemisesta, luokittelusta ja ongelmien ratkaisemisesta! Tietenkin tarvitaan myös sitkeää puurtamista ja toistoa, jotta numerotaidot kehittyvät systemaattisiksi. Tähän työhön voimme valjastaa myös digitaalisaatiota ja pelillisyyttä, kynää ja paperia unohtamatta.

Panostetaan opettajien osaamiseen

Suomessa on maailman korkeimmin koulutetut opettajat ja tasa-arvoisin koulutusjärjestelmä. Oppimistulokset ovat kuitenkin laskusuunnassa, eikä haastetta ratkaista yksittäisillä pistoksilla. Opettajien LUMA-osaamisen vahvistamiseen tulee panostaa kattavasti ja pitkäjänteisesti.

Alakoulun opettajat ovat taitavia muodostamaan monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja käyttämään toiminnallisia työtapoja. Harva luokanopettaja on kuitenkaan erikoistunut nimenomaan LUMA-aineiden opettamiseen. Yksi ratkaisu voisi olla nimenomaan alakoulun LUMA-aineisiin suunnattu perusopintokokonaisuus opettajille. Siinä pureuduttaisiin alakoulun sisältöihin ja tavoitteisiin systemaattisesti ja kehitettäisiin toiminnallista, arjessa kiinni olevaa ja monialaiset oppimiskokonaisuudet sekä laaja-alaisen osaamisen huomioivaa didaktiikkaa. Tämä hyödyttäisi jokaista luokanopettajaa, sillä alakoulun opetustunneista lähes kolmannes on LUMA-aineita.

Yläkoulun opettajat ovat oppiaineensa maistereita ja substanssiosaaminen on vahvaa. Kuitenkin mm. PISA-tuloksissa on nähtävissä haasteita oppilaiden motivaatiossa. Syitä tähän on varmasti monia. Laajojen oppisisältöjen lisäksi tulisi kiinnittää huomiota opettajan taitoihin ja mahdollisuuksiin käyttää monipuolisia opetusmetodeja sekä tukea oppilaan matemaattista itsetuntoa. Yläkoulun opettajat kaipaavat siis paitsi aikaa oppiaineensa opettamiseen, myös pedagogista vertaistukea esimerkiksi siihen, miten oppiainetta voidaan opettaa monimuotoisesti.

Oppilaiden on tärkeää nähdä, miten LUMA-aineita hyödynnetään koulun ulkopuolella. Siksi tarvitsemme tukea myös opettajien ja opinto-ohjaajien työelämäosaamisen lisäämiseen. Teknologiateollisuuden MyTech-ohjelma tarjoaa tähän työkaluja yhdistämällä monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin opintokäynnit yrityksiin ja korkeakouluihin.

Pitkäjänteistä panostusta ja vertaistutorointia

Tällä hallituskaudella kouluihin on tuotu tutoropettajatoiminta erinomaisin tuloksin. Sitä on hyödynnetty toistaiseksi ennen kaikkea opettajien digitaitojen kehittämiseen, mutta nyt olisi aika pureutua opettajien osaamisen kehittämiseen luonnontieteellisissä ja matemaattisissa aineissa suuntaamalla vertaistutorointi erityisesti näihin aineisiin.

 Nyt olisi aika pureutua opettajien osaamisen kehittämiseen LUMA-aineissa suuntaamalla vertaistutorointi erityisesti näihin aineisiin.

Tarvitsemme opettajille koko koulupolun mittaista täydennyskoulutusjatkumoa. Rahoitusta tehtävään on jo joltain osin myönnetty. Yliopistojen saamaa rahoitusta tulee täydentää opetuksen järjestäjien saamalla tutoropettajarahoituksella. Rahoitusta on syytä kohdentaa erityisesti LUMA-aineisiin riittävän pitkäjänteisesti, myös hallituskausien yli.

Näillä toimilla voisimme nähdä positiivisen muutoksen vuoden 2021 ja erityisesti vuoden 2024 PISA-tuloksissa. Ja mikä tärkeintä, saisimme taitavat nuoremme mukaan rakentamaan Suomen tulevaisuutta teknologian osaajina.

Leena Pöntynen

Kirjoittaja on koulutuspolitiikan ja kouluyhteistyön johtava asiantuntija Teknologiateollisuus ry:ssä

@leenapontynen

 

Kommentit (0)