Nora Elers

Suomen seitsemäs EU-kirjeenvaihtaja Brysseliin

Eletään taas politiikan ja vaikuttamisen kulta-aikaa. Eduskuntavaalien lähestyessä suomalaiset heräävät keskustelemaan sosiaaliturvasta, koulutuksesta, terveydenhoidosta, ilmastonmuutoksesta. Mediassa ja somessa pohditaan, miten tuunaamme verotusta, ovatko yritystuet tarpeellisia ja miten tavallinen kuluttaja voi pienentää hiilijalanjälkeään.

Eduskuntavaalit pidetään 14.4.2019, sen jälkeen muodostetaan maalle uusi hallitus ja hallitusohjelma. Hallitusohjelman nelivuotiskausi käynnistyy toden teolla syyskaudella ja sen jälkeen palaamme taas normaaliin keskusteluarkeen.

EU:n parlamenttivaalit ovat 26.5.2019. Äänestysprosentti tulee olemaan merkittävästi eduskuntavaaleja pienempi, keskustelu EU-parlamentin seuraavan kauden pääteemoista tulee olemaan hiljaisempaa, aiheet tuntuvat etäisemmiltä. Suomen heinäkuun alussa alkava EU-puheenjohtajuuskausi noteerataan, jos kuumimman kesälomakauden keskellä ehditään.

Lisää tietoa Suomelle tärkeistä asioista

Euroopan unionissa päätetään keskeisistä suomalaisiin ja Suomessa toimiviin yrityksiin vaikuttavista asioista.

Suomalaisessa mediassa EU on yleensä yhtä kuin kriisi, pieni tai iso. Kuulostaa siltä, että Brysselissä pitää lähennä estää hölmöjen tai väärien päätösten syntyminen. Samaa ajattelua on myös muissa EU-maissa, brexitiin johtaneet tapahtumat Britanniassa toimii tästä hyvänä esimerkkinä.

Media on keskeisessä roolissa, kun kansalaisille kerrotaan, miten heidän elämäänsä ohjaavista asioista päätetään EU:ssa. Tällä hetkellä Brysselissä työskentelee kuusi suomalaisen median lähettämää kirjeenvaihtajaa. Määrä on todella pieni verrattuna esimerkiksi monen suomalaisen aluemedian toimittajamäärään.

Koska Suomi on osa Euroopan unionia, on myös suomalaisten oltava paremmin kartalla Brysselissä tehtävistä päätöksistä.

Siksi tartuimme mahdollisuuteen tukea MustReadin hanketta seitsemännen suomalaisen kirjeenvaihtajan lähettämiseksi Brysseliin. Toimittaja Heli Satuli aloittaa MustReadin Brysselin kirjeenvaihtajana vuoden 2019 alussa ja seuraa myös teknologia-alan kannalta keskeisiä EU-hankkeita. Näitä ovat esimerkiksi EU:n uuden teollisuuspoliittisen ohjelman strategia, kiertotalouteen liittyvät päätökset, ilmastonmuutosta hillitsevät toimenpiteet sekä kauppapolitiikan uusi aika ja Euroopan rooli globaalina toimijana.

Mallia yliopistojen lahjoitusprofessuurista

Tukemisen malli on samankaltainen kuin yliopistojen lahjoitusprofessuurissa. Teknologiateollisuus rahoittaa omalta osaltaan hanketta, jolloin kirjeenvaihtaja keskittyy teknologiateollisuuden näkökulmasta relevantteihin asioihin sovitun rahoitusosuuden mukaisesti. Toimittaja on kuitenkin journalistisesti riippumaton rahoituksesta. Sisältöjen oikeudet ovat MustReadilla ja sisällöt heijastavat julkaisun journalistisia linjaa ja formaattia. Me saamme halutessamme käyttää sisältöjä omissa viestintäkanavissamme, toki lähteet selkeästi mainiten.

Yhteistyö MustReadin kanssa tarjoaa meille paitsi kannaltamme keskeistä tietoa EU-päätöksistä, myös mahdollisuuden vaikuttaa omalta osaltamme siihen, että suomalaiset ja päättäjät saavat oikeaa, journalistisesti riippumattomasti tuotettua tietoa meidän kaikkien kannalta keskeisistä asioista. Se on Suomen pitkäaikainen etu, jonka ajamiseen Teknologiateollisuus on strategiassaan sitoutunut.

 

Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja

Kommentit (0)