Matti Mannonen

Teknologia tuo ratkaisut ilmastonmuutoksen torjuntaan

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuore raporttiyhteenveto on pysäyttävä katsaus maailman ilmaston tilanteeseen. Ilmaston lämpeneminen ei ole kenellekään yllätys, ja aiemmin tavoitteena ollut kahden asteen lämpeneminen aiheuttaa merkittävästi enemmän vahinkoa kuin jos pystymme rajoittamaan lämpötilan nousun puoleentoista asteeseen.  Jotta pysyisimme 1,5 asteen nousussa, on tehtävä nykyistä enemmän.

Raportti nostaa esille toimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä. Keskeisiä ovat energian käytön vähentäminen, energiatehokkuuden parantaminen, siirtyminen vähäpäästöiseen energiantuotantoon ja sähkön osuuden lisääminen energiapaletissa, uudistuvan energian tuotanto-osuuden kasvattaminen 70-85 prosenttiin sähköntuotannosta 2050 mennessä, fossiilisen energian päästöjen talteenotto, sekä hiilen energiakäytön ajaminen kokonaan alas vuoteen 2050 mennessä. Aurinkoenergian, tuulienergian ja energian varastoinnin taloudellinen ja yhteiskunnallinen kannattavuus paranee jatkuvasti, mikä edistää systeemistä muutosta.

Uusia teknologioita on otettava käyttöön. Tällaisia ovat esim. vedyn energiakäyttö ja hiilidioksidin keräys, varastointi ja hyödyntäminen. Sekä liikenteen että rakennusten päästöjä on kyettävä vähentämään radikaalisti aiemmin arvioitua nopeammassa tahdissa. Kaikki tämä nostaa energiaan liittyvien investointien tarvetta raportin arvion mukaan noin 12 % kahden asteen skenaarioon verrattuna, ja investoinnit energiatehokkuuteen sekä vähähiilisen energiaan viisinkertaisiksi. Teknologiayrityksille näissä luvuissa on varmasti tarpeeksi houkutinta.

Teknologiateollisuus on aktiivisesti mukana työssä, ja kuten IPCC toteaa, teknologialla on ratkaiseva merkitys tavoitteissa onnistumiselle. Viimevuotinen Teknologiat ilmastonmuutoksen torjunnassa -julkaisumme esittelee jo käytössä olevia teknologioita ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Edistämme konkreettisesti kiertotaloutta valmistavassa teollisuudessa yhteistyössä Sitran kanssa. Energiatehokkuustyömme jatkuu järjestelmällisesti yritysten vapaaehtoisin energiatehokkuussopimuksin. Teknologian ja uusien innovaatioiden kehittyessä teemme tulevaisuudessa yhä enemmän.

Valtioiden nykyiset sitoumukset eivät riitä tavoitteiden saavuttamiseen, vaan tarvitaan uusia toimenpiteitä. Euroopan omat toimet eivät riitä, vaan tarvitaan kaikkien sitoutumista ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Valtioiden nykyiset sitoumukset eivät riitä tavoitteiden saavuttamiseen, vaan tarvitaan uusia toimenpiteitä. Euroopan osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on vain 10 %, joten Euroopan omin toimin ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan, asetetaan vähennystavoitteet miten kunnianhimoisiksi tahansa. Johtajuutta silti tarvitaan, varsinkin kun Yhdysvaltojen ilmastopolitiikka on nykymuodossaan valitettavan tuhoisaa. On luontevaa, että EU on kärkiroolissa, mutta tavoitteiden ja toimenpiteiden pitää olla globaaleja.

EU:n jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, ovat sitoutuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvien energialähteiden osuutta lisätään 32 prosenttiin ja energiatehokkuutta parannetaan 32,5 prosentilla. Nämä tavoitteet luovat toimintaympäristön teollisuuden investoinneille, mukaan lukien investoinnit vähähiilisiin teknologioihin, uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen. EU:n kokonaistavoitteen sisällä Suomelle asetetut tavoitteet ovat tiukimmasta päästä, monilla muilla jäsenmailla on meihin verrattuna suorastaan hämmästyttävän vaatimattomat vähennystavoitteet.

Pariisin sopimuksessa maailman maat sitoutuivat yhteisiin tavoitteisiin, jotka ovat niin kunnianhimoisia, että on hyödynnettävä kaikkia teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Meidän on panostettava siihen, että uudet, ympäristöä säästävät innovaatiot syntyvät Euroopassa ja ennen kaikkea Suomessa. Tarjoamalla päästöjä vähentäviä ratkaisuja maailmanlaajuisilla markkinoilla suomalaisyritykset voivat tuottaa moninkertaisia ympäristöhyötyjä verrattuna siihen, että vaikutukset ulottuisivat vain kotimaahan. Jotta näitä innovaatioita syntyy lisää, tarvitaan voimakasta lisäpanostusta tki-toimintaan.  

Euroopan komission on määrä antaa esityksensä unionin pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta loppusyksystä. Päästöjen vähennyksiin tarvitaan selkeämpi pitkän aikavälin näkyvyys. Teknologiateollisuus kannattaa 2050-ilmastotavoitteiden tarkempaa määrittelyä Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Seuraava sovittu tarkistuspiste on vuonna 2023, jolloin Pariisin sopimuksen osapuolet raportoivat edistymisestään hiilidioksidipäästöjensä rajoittamisessa. Tarvittaessa tätä tarkastelua voidaan aikaistaa. Keskeistä on, että tarvitsemme konkreettisen, selkeän tiekartan, joissa määritellään askelmerkit kohti hiilineutraalia maailmaa.

 




Matti Mannonen@mannonen_matti 

Kirjoittaja on Teknologiateollisuuden elinkeinopolitiikan johtaja. 

 

 

Kommentit (0)