Minna Helle

Työllisyyden suunta ratkaistaan työmarkkinapöydissä

Lähiviikkoina alkavat työehtosopimusneuvottelut ratkaisevat pitkälti sen, miten työllisyys lähivuosina kehittyy. Vastuulliset ja yritysten kilpailukykyä tukevat työmarkkinaratkaisut ovat nopeavaikutteisin keino tukea hyvää työllisyyskehitystä ja hallituksen työllisyystavoitteen toteutumista.

Neuvottelupöytään astuvat ensimmäisinä vientialat. Teknologiateollisuuden neuvottelut alkavat jo elo–syyskuun vaihteessa. Asetelmat eivät ole tälläkään kertaa helpot. Erityistä huolta herättää taloustilanne: maailmantalouden epävarmuus on vain kasvanut vuoden edetessä ja talousennusteita on vedetty alaspäin niin kotimaassa kuin maailmalla. Suomen viennille tärkeän Saksan teollisuus on vaikeuksissa, ja maan talous saattaa jo hipoa taantumaa.

Maailmantalouden epävarmuus on heijastunut myös Suomen teknologiayrityksiin. Uusia tilauksia saatiin kevään ja alkukesän aikana hieman vähemmän kuin alkuvuonna, ja tarjouspyyntöjen määrä supistui jonkin verran. Dramaattista käännettä heikompaan ei ole vielä havaittavissa, mutta epävarmuus kasvaa.

Työmarkkinaratkaisujen mitoitus on epävarmuuden keskellä tarkka paikka. Talouden tilaa on arvioitava erityisellä huolella, jotta ratkaisuja ei tehdä korkeasuhdanteen viime metreillä tai huipun jo taituttua väärin perustein. Epäonnistuminen näkyisi nopeasti heikentyvänä työllisyytenä.

Teknologiateollisuuteen on palkattu viime vuosina nettomääräisesti yli kymmenen tuhatta uutta työntekijää. Kasvua on siivittänyt erityisesti maailmantalouden vetoapu ja kilpailukykysopimus, joka paransi romahtanutta kilpailukykyä. Maailmantalouden nyt hidastuessa yritysten välinen kilpailu kovenee entisestään. Jotta yritykset pystyvät lisäämään henkilöstöä, niiden on voitettava lisää markkinaosuuksia supistuvalla markkinalla. Tämä onnistuu vain, jos kilpailukyky paranee edelleen. Myös paikallinen sopiminen on avainasia, sillä heikkenevä suhdanne on omiaan vain lisäämään yritysten välisiä eroja.

Tiedämme, miten raskasta ja vaikeaa on korjata romahtanutta kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Monet ovat viime päivinä varoittaneet vuoden 2007 liittokierroksen tapahtumien toistumisesta. Silloin palkankorotukset nousivat korkeiksi ja kierros eteni nousevin huudoin, juuri finanssikriisin kynnyksellä. Suomen talous on kasvanut vasta kolme vuotta tuolloin alkaneen pitkän taantuman jälkeen. Taloutta ja työllisyyttä ei saatu kunnolla nousuun ennen kuin vienti lähti vetämään. Tämä osoittaa viennin ja kilpailukyvyn elintärkeän merkityksen kansantaloudelle.

Emme ole onneksi nyt samassa tilanteessa kuin vuonna 2007. Tuolloin romahdus tuli yllätyksenä työmarkkinakierroksen jälkeen. Nyt tiedämme, että kasvu on hiipumassa ja että maailmanpolitiikan riskit varjostavat tulevaisuuden näkymiä entisestään. Tiedämme myös, miten raskasta ja vaikeaa on korjata romahtanutta kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Uusista työehtosopimuksista neuvottelevilla liitoilla on suuri vastuu työpaikoista. Vientivetoisesti neuvotellut vastuulliset työmarkkinasopimukset ovat avaintekijä 75 prosentin työllisyysasteeseen pääsemisessä.

Yksityisen ja julkisen sektorin edut eivät ole työmarkkinakierroksella vastakkain. Päinvastoin. Kun vienti vetää ja työllisyys paranee, on meillä jatkossakin varaa huolehtia suomalaisille tärkeistä, laadukkaista ja koko yhteiskunnalle lisäarvoa tuottavista julkisista palveluista.

Minna Helle

työmarkkinajohtaja

Kommentit (0)