Tino Aalto

Vauhditetaan talouskasvua ja panostetaan innovaatiotoimintaan

Hyvä innovaatiojärjestelmä on sekä ennakoitava että ketterä, jättäen myös liikkumavaraa myös nopeille muutoksille, bloggaa Tino Aalto. 


Erkki Ormalan selvitys soveltavan tutkimuksen voimavarojen riittävyydestä sekä VTT:n roolista elinkeinoelämää palvelevan innovaatiotoiminnan edistämisessä julkaistiin tänään. Raportti jatkaa aiheen aiempien selvitysten viitoittamalla tiellä siitä, miten Suomen tulisi jatkossa panostaa merkittävästi nykyistä enemmän TKI-toimintaan. Suomen kansantalouden kasvua ja siten myös työllisyyskehitystä voidaan tukea panostamalla tutkimukseen ja eri osapuolten väliseen yhteistyöhön.

Hyvä innovaatiojärjestelmä on sekä ennakoitava että ketterä, jättäen myös liikkumavaraa myös nopeille muutoksille. Viime hallituskausien politiikka ei ole ollut täysin johdonmukaista: esimerkiksi Business Finlandin rahoitusta on vuoroin lisätty ja vuoroin leikattu sekä TKI-verokannustinkokeilu päättyi ennen kuin se kunnolla alkoikaan. Tämä näkyy myös innovaatiopolitiikan maavertailuissa: OECD:n mukaan Suomi on tällä hetkellä 28. maailmassa.

Iso askel eteenpäin olisi, jos eduskuntapuolueet sitoutuisivat - yli hallitus- ja oppositiorajojen - tiekarttaan, jonka avulla Suomesta tehdään maailman paras TKI-toimintaympäristö vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kova, mutta saavutettavissa. Se vaatii pitkäjänteisyyttä, kunnianhimoa sekä saumatonta yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

Ormala esittää, että soveltavan tutkimuksen rahoitukseen tulisi ohjata vuosina 2020-2022 yhteensä 300 miljoonan euron pysyvä tasokorotus. Panostuksen määrä on samassa suuruusluokassa kuin olemme Teknologiateollisuuden hallitusohjelmatavoitteissa esittäneet. Seuraavan hallituksen aloittaessa työnsä tulisi innovaatiorahoituksen tasoa nostaa, merkkinä innovaatiopolitiikan suunnanmuutoksesta, kertakorotuksena vähintään 150 miljoonaa eurolla ja sen jälkeen vuosittain 50 miljoonalla eurolla. Raha ei ratkaise kaikkea, mutta lisäpanostukset ovat välttämättömiä, jos haluamme kiriä kilpailijamaitamme kiinni. Tällä hetkellä Suomi on OECD:n vertailussa maailman 28. houkuttelevin maa harjoittaa innovaatiotoimintaa. 

Yritykset tekevät tutkimusta ja tuotekehitystä siellä, missä siihen on paras osaaminen ja edellytykset.

Yhtenä Suomen pullonkaulana selvitys nostaa esiin osaajatarpeet. Esimerkiksi teknologiateollisuus tarvitsee kipeästi uusia huippuosaajia kaikilta koulutusasteilta. Viimevuotisen selvityksemme mukaan alalle tarvitaan seuraavan kolmen vuoden aikana yli 53 000 uutta osaajaa. Ilman osaamista ei ole uusia innovaatioita. Tämän vuoksi tarvitsemme jatkossa yhä enemmän jatkuvaa oppimista sekä muunto- ja lisäkoulutusta.

Osaajapula on niin suuri, että emme pärjää ainoastaan kotimaisin voimin. Huoltosuhteen heiketessä meidän tulee houkutella Suomeen enemmän uusia osaajia maamme rajojen ulkopuolelta. Unohtaa ei sovi myöskään nykyisiä osaajia – pitovoimaan tulee panostaa passin kannesta riippumatta.

Voimme varmistaa kestävän kasvun huolehtimalla osaamisesta ja tekemällä Suomesta vetovoimaisen ja yrityksiä innovaatiotoimintaan houkuttelevan toimintaympäristön. Jos emme satsaa uudistumiseen, on vaara, että yritysten innovaatiotoimintaa ja sen tuloksena syntyviä uusia liiketoimintoja siirtyy enenevässä määrin Suomen ulkopuolelle. Esimerkiksi puhtaiden teknologioiden ja ratkaisujen kehittämiselle ja viennille on maailmalla valtavasti kysyntää. On kaikkien meidän etu, että vientimenestykset kehitetään Suomessa.

Olemme pieni ja erikoinen maa maailman laidalla. Yritykset tekevät tutkimusta ja tuotekehitystä siellä, missä siihen on paras osaaminen ja edellytykset. Toimintaympäristö on kokonaisuus, jonka pitää toimia kaikilta osin. Uudistumista ja kestävää kasvua edistävä sääntely, sujuva luvitus, osaajien saatavuuden varmistaminen ja viennin edistämistoimet vauhdittavat yritysvetoisten innovaatiokumppanuuksien syntyä ja lisäävät investointeja Suomeen.

Panostetaan jatkossa siis enemmän osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan, yhdessä.



Tino Aalto, @TinoAalto

Kirjoittaja on elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Teknologiateollisuus ry:ssä. 

Kommentit (0)