Olli Manner

Positiivinen rakennemuutos tuli, joskus se menee – osaajapulaa pitää taklata kauaskantoisesti

Rakennemuutos voi olla myös positiivista. Näin todettiin Varsinais-Suomen maakuntahallinnossa talvella 2016–2017, kun positiiviset uutiset Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan kasvusta levisivät lama-Suomessa. Kasvu käynnistyi voimakkaammin kuin oli totuttu. Rakenteet äkillisen ja nopean kasvun tukemiseksi sekä erityisesti osaajien öytämiseksi olivat puutteelliset.

Opetus- ja kulttuuriministeriö reagoi tilanteeseen ja myönsi eri selvitysten jälkeen rahoitusta verkostoyliopiston kehittämiseen. Finnish Institute of Technology, FITech, aloitti toimintansa kaikkien teknillistä opetusta antavien yliopistojen allekirjoitettua konsortiosopimuksen syksyllä 2017. Ensi töikseen FITech organisoi Lounais-Suomen tarpeista lähteviä toimenpiteitä: perustettiin FITech-Turku ja käynnistettiin muuntokoulutusta sekä kehitettiin uusia yhdessä toteutettavia kursseja.  

OKM:n rahoituspäätöksessä todetaan, että ”Myönnetyllä avustuksella edistetään tekniikan alan yliopistokoulutuksen ja tutkimuksen monipuolistamista ja voimavarojen kokoamista sekä vauhditetaan yritysten uudistumista ja kestävää kasvua. Hankkeella vastataan positiivisen rakennemuutoksen aiheuttamiin tekniikan alan osaamistarpeisiin lisäämällä tekniikan korkeakoulutusta sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa Lounais-Suomessa.”

Koulutuksen, tutkimuksen ja yritysyhteistyön kolmiyhteyden merkitystä ei voi liikaa korostaa.

Koulutuksen, tutkimuksen ja yritysyhteistyön kolmiyhteyden merkitystä ei voi liikaa korostaa kestävän kasvun aikaansaamisessa. FITech on toimintansa alussa keskittynyt muuntokoulutukseen ja saanut paljon aikaan. Seuraavaksi mietitään keinoja tutkimuksen ja tutkimusyhteistyön synnyttämiseksi.

Pula osaajista viittaa paitsi osaamisen tasoon myös, ja ehkä ennen kaikkea, osaajien määrään. Muuntokoulutuksella on merkitys osaamisen tason nostamisessa, mutta osaajien määrää se ei juurikaan kasvata. Siihen tarvitaan teknillisen koulutuksen kiinnostavuuden lisäämistä, matematiikan ja luonnontieteiden arvostusta alakoulusta alkaen ja työperäistä maahanmuuttoa. EU-alueelta on ”helppo” siirtyä töihin Suomeen, mutta EU:n ulkopuolelta saataisiin enemmän tulijoita, jos viranomaisprosessit olisivat sujuvammat.

Osaamista ja huippuosaamista on yhtä lailla korkeakoulutetuilla kuin ammattikoulun käyneillä tai työssä oppineilla.

Suomi menestyy osaamisella. Tämän hokeman olemme kuulleet riittävän monta kertaa ja varmaan kaikki myös uskomme siihen. Olen havainnut, että sanan ”osaaminen” merkitys on paikoin alkanut kaventua. Varsinkin huippuosaamisesta puhuttaessa moni rajoittuu ajattelemaan yliopistojen huippututkimusta. Sillä on luonnollisesti suuri arvo, mutta pitää muistaa, että yritysten tarvitsema osaaminen on pääosin jotain muuta. Yritykset odottavat, että yliopistot ja muut oppilaitokset tuottavat uteliaita, perusammattitaidot omaavia nuoria, joista työelämäkokemuksen myötä kehittyy huippuja omalla alallaan – tuotekehittäjinä, myyjinä, johtajina...

Tässä kehittymisessä meillä tämän päivän johtajilla on myös suuri vastuu. Osaamista ja huippuosaamista on yhtä lailla korkeakoulutetuilla kuin ammattikoulun käyneillä tai työssä oppineilla. Ja kaikkia tarvitaan!

Positiivinen rakennemuutos tuli ja joskus se menee – muutos on pysyvää. Muutosta tarvitaan myös yliopistolakiin ja korkeakoulutuksen rakenteisiin. OKM onkin asettanut työryhmän miettimään korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota vuoteen 2030. Tavoitteena on mahdollistaa joustavat ja yksilölliset tutkinnot ja opintopolut. Ministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan ”joustavuus edellyttää korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja aitoja mahdollisuuksia suorittaa opintoja toisesta korkeakoulusta tai työelämästä käsin”. Yliopistojen pitää pystyä toimimaan ja joustamaan myös alueellisten kysyntätekijöiden perusteella. Lounais-Suomessa on krooninen pula erityisesti kone- ja materiaalitekniikan osaajista. Tähän ainoa kestävä ratkaisu on koulutustarjonnan lisääminen Turun yliopistossa ja alueellinen yhteistyö Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun Ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian välillä.

FITech saavuttaa tavoitteensa varmemmin, kun kaikki sen osapuolet ovat vahvoja toimijoita omilla alueillaan – ja FITechin onnistumisesta hyötyy koko Suomi.

Olli Manner

Elomatic, hallituksen puheenjohtaja

FITech-Turku, johtoryhmän puheenjohtaja

Kommentit (0)