Eeva-Liisa Inkeroinen

Yleinen linja

Yleinen linja päättymässä olevalla työehtosopimuskierroksella on ollut, että ammattiliitot vaativat vähintään yleisen linjan mukaista palkankorotusta. Ainakin 3,2 prosenttia kahdelle vuodelle. Ei piiruakaan alle yleisen linjan. Mieluummin yli.

Teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden neuvottelupöydissä väännettiin syksyllä työllä ja vaivalla palkkaratkaisu. Ratkaisu mitoitettiin niin, että se turvaa palkansaajien ostovoiman kehityksen ja parantaa suomalaisen työn menetettyä hintakilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Pienellä viiveellä vastaava sopimus syntyi metsäteollisuuteen. Sopimuskorotus on 3,2 prosenttia kahdelle vuodelle.

Ammattiliitot yli toimialarajojen ottivat luvun annettuna. ”Sama meille, tai hieman yli”, oli pelin henki. Työnantajat yrittivät torjua vaatimusta niillä aloilla, joille taso oli liian kallis. Työnantajat eivät toisaalta olleet valmiit ylittämään päänavauksen tasoa.

Syksyn ja kevään aikana 3,2 prosentin palkkaratkaisuja syntyi monilla aloilla neuvotteluteitse. Myös valtakunnansovittelija otti ohjenuorakseen yleisen linjan. Työtaisteluvaroitus toi valtakunnansovittelijan toimistolta 3,2 prosentin korotuksen. Näin kävi niissä tilanteissa, joissa työnantajat pyrkivät sen alle ammattiliiton vastustaessa alitusta. Näin kävi myös niissä tilanteissa, joissa ammattiliitto piti 3,2 prosenttia astinlautana, jonka päälle halusi lisää, mutta työnantaja vastusti ylitystä. Yleiseen linjaan oli osapuolten taivuttava. Lopultahan kaikki ratkaisut aina syntyvät osapuolten hyväksynnän kautta. Edes valtakunnansovittelija ei voi pakottaa sopimukseen.

Yleisen linjan tason määritti vientiteollisuus, joka teki neuvottelukierroksen päänavauksen. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ottivat jo 2016 kilpailukykysopimuksessa kannan, että tulevat neuvottelukierrokset käydään liittotasolla. Pääministeri Juha Sipilä vaati järjestöjä tarkentamaan sopimuskohtaa, jotta maan hallitus voisi tukea kikyä satojen miljoonien eurojen veroratkaisulla. Järjestöt kirjasivat 10.3.2016 muun muassa, että neuvottelukierrosten tavoitteena on kansainväliselle kilpailulle alttiiden toimialojen kilpailukyky, ja että valtakunnansovittelijan tulee sovittelutoimessaan tukea edellä mainittua periaatetta. Hallitus päätti ansiotulojen verokevennyksestä saatuaan keskusjärjestöjen kannan.

Yleinen linja on ollut aiempienkin valtakunnansovittelijoiden työkalu riitoja ratkottaessa. Edellinen sovittelija korosti vuonna 2014 antamassaan haastattelussa vientiteollisuuden roolia kustannuskehityksen ohjaajana. Hän piti sitä koko kansantalouden etuna.

Suomen tulevaa talouskehitystä koskevat valtiovarainministeriön, Suomen Pankin ja muiden ennustelaitosten arviot pohjautuvat ennusteeseen, että palkkalinja pitää koko kierroksen ajan.

Yleinen linja nyt käytävässä julkisessa keskustelussa on paheksua valtakunnansovittelijan toimintaa. ”Sovittelija on ollut työnantajien puolella koko kierroksen ajan!” ”Sovittelija saa palkintona puolueellisuudestaan hyvän pestin Etelärannasta!” Tuollaiset väitteet ovat perusteettomia. Onneksi julkiseen keskusteluun on osallistunut myös työmarkkinatoimintaa hyvin tuntevia journalisteja, jotka näkevät pinnan alle.

Valtakunnansovittelijaa on houkutus syyttää silloin, kun omat tavoitteet ja odotukset eivät täyty. Tulee raskaita pettymyksiä puolin ja toisin. Neuvottelijan olo jäsenistön edessä muodostuu epämukavaksi. Kirjoittamaton sääntö työmarkkinoilla on ollut, että sovittelijaa ei arvostella julkisesti, vaikka kuinka jurppisi. Tämä johtuu siitä, että muutoinkin vaikeassa työmarkkinamaailmassa valtakunnansovittelijan tehtävä on ylivoimaisesti vaikein. Sovittelija joutuu luovimaan kohti sovintoa ristiriitojen viidakossa suurten taloudellisten menetysten ja muiden haittojen uhatessa. Siksi sovittelijaa on suojeltu julkiselta kritiikiltä, jotta hänen toimintaedellytyksensä säilyvät.

Yleinen linja on vaikea ylittää tai alittaa. Liitot tukeutuivat viennin päänavaukseen, josta muodostui työmarkkinakierroksen yleinen linja.

Eeva-Liisa Inkeroinen

varatoimitusjohtaja, työmarkkinajohtaja

Teknologiateollisuus

 

Kommentit (0)