500 miljoonan ihmisen elämään vaikuttavia päätöksiä tekevä Jyrki Katainen vaatii loppua jäsenmaiden hyssyttelylle – ”Jos joku maa rikkoo sääntöjä, siitä on uskallettava sanoa pääministerille päin naamaa.”

MustRead
Liittovaltiokeskustelu on komission varapuheenjohtaja Kataisen mielestä hyödytöntä, sen sijaan kysyntäperusteinen integraatio on hänen kaudellaan edennyt kuin juna monella sektorilla. Ensi kaudella harpataan eteenpäin yhteisen puolustuksen ja turvallisuuden saralla.

Teksti: Heli Satuli/MustRead

Puoli miljardia ihmistä. EU-jäsenmaiden yhteenlaskettu väestömäärä on aika valtava luku.

”Oli se aika ahaa-elämys, kun tajusin, että aikaansaannoksemme täällä koskettavat yli 500 miljoonaa ihmistä. Vaikutusvallan skaala yllätti”, kuvailee Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen nykyisen työnsä alkuhetkiä avarassa työhuoneessaan komission päärakennuksen kymppikerroksessa.

Hän on tuttuun tapaansa minuutilleen aikataulussa. Se on Brysselissä lähes ennenkuulumatonta.

Innostumisesta on Brysselissä hyötyä ja suomalaiskomissaarin kannattaa katsoa omaa salkkuaan pidemmälle, sanoo Jyrki Katainen. Kuva: Komission kuvapalvelu

Paljon vähemmän tilpehööriä

Suomen pääministerinä Katainen teki päätöksiä, jotka vaikuttivat reilun viiden miljoonan ihmisen arkeen. Komissaarien vaikutusvallasta vain harvemmin Suomessa puhutaan. Yksi Kataisen mieleen jäänyt hetki on se, kun hänen luomansa Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR alkoi tuottaa konkreettisia tuloksia.

Rahasto on yksi komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin vaalilupauksista. Alun perin siihen suhtauduttiin Brysselissä todella skeptisesti. Rahasto päätettiin antaa Kataisen vastuulle ja hän sai sen lentoon.

ESIRin rahoitus yhdistetään hankkeissa hankkeen omaan ja muiden toimijoiden rahoitukseen tai sijoittajapääomaan. ESIR on tukenut muun muassa infrastruktuuri-, energia- ja digiteknologiainvestointeja ja auttanut pieniä startup-yrityksiä niiden toiminnan laajentamisessa ja kasvussa tarjoamalla riskirahoitusta.

ESIR on saanut tähän mennessä EU-maissa liikkeelle yli 390 miljardin euron edestä investointeja, ja ensi vuoden loppuun mennessä sen lasketaan tukeneen 1,4 miljoonan työpaikan syntymistä Eurooppaan.

950 000 pk-yritystä on saanut ESIRin kautta rahoitusta.

Nyt investointirahasto saa jatkoa InvestEU-ohjelmalla. Sen tarkoitus on saada liikkeelle vielä suuremmat, 650 miljardin euron investoinnit seuraavan budjettikauden aikana.

Euroopan komissiota tämän kauden johtanut luxemburgilainen Juncker järjesti komission jakamalla komissaarien tehtäviä viiden eri varapuheenjohtajan alaisuuteen. Katainen vastaa muun muassa kilpailukyvystä, kasvusta ja investoinneista. Ulkomaalaiset luonnehtivat Kataisen olevan viileä ja tarpeellinen vakauttaja komissaarien joukossa.

Katainen on ollut tiiviisti mukana EU:n kauppasopimusneuvotteluissa. Kuvassa Katainen Kiinan pääministerin Li Keqiangin kanssa Pekingissä.

Varapuheenjohtajat koordinoivat salkkukomissaarien työtä. Kataisen vastuulla on 9 salkkua. Hän varmistaa, että komissaarit tekevät yhteisiä hankkeita siilopolitiikan sijaan. Siis ettei ympäristökomissaarin valmistelema ympäristölainsäädäntö ole ristiriidassa sisämarkkinakomissaarin suunnitelmien kanssa ja toisin päin.

Ennen kuin komissaari saa aloittaa lainsäädäntöehdotuksen valmistelun, hänen on saatava hankkeelle lupa Kataiselta. Toimintatavan tuloksena kautensa pian päättävä komissio on tahkonut koneistosta ulos huomattavasti vähemmän ”tilpehööriä”: noin 25 suurempaa lakipakettia vuodessa, kun edellinen komissio ylsi keskimäärin 150 aloitteen vuosivauhtiin.

Globaalia vaikutusvaltaa

Usein nuo lait vaikuttavat vielä suurempaan joukkoon kuin puoleen miljardiin eurooppalaiseen. Katainen ei voi vastustaa kiusausta nostaa esimerkiksi yhtä lempiteemoistaan: kiertotaloutta.

Kiertotaloutta ei ollut EU-politiikkana ennen tätä vaalikautta. Nyt se on keskeinen osa EU:n ympäristö- sekä talous- ja teollisuuspolitiikkaa.

”Muut maanosat alkavat seurata meitä. Olen itse neuvotellut Kiinan ja Japanin kanssa, ja kiertotalous on nyt keskeinen osa meidän kahdenvälistä politiikkaa”, kertoo Katainen.

Hän veikkaa, että EU:n toimet synnyttävät lähivuosina uusia kiertotalousmarkkinoita Euroopan ulkopuolelle. Niistä hyötyvät myös eurooppalaiset toimijat.

”Kiina esimerkiksi ryhtyy seuraamaan meidän pakkausmuovistandardejamme. Se luo valtavan uuden markkinat kierrätettävälle pakkausmuoville.”

Ensisijaisesti komissaarien työn tarkoituksena on Kataisen mukaan tietysti uudistaa Eurooppaa, mutta EU:n päätösten vaikutukset voivat olla globaaleja. Suomen seuraavan komissaarin kannattaa Kataisen mukaan käyttää tämä mahdollisuus hyväksi täysimääräisesti.

”EU-komissaarina ja varapuheenjohtajana voi saada kolmansia maita mukaan johonkin Euroopan ja koko maailman tulevaisuuden kannalta merkittävään toimintaan. EU:lla on suuri valta maailmanpolitiikassa monessa kysymyksessä”, muistuttaa Katainen.

”Innostumisesta on hyötyä”

Moisella vaikutusvallalla luulisi, että komissaarin paikka kiinnostaa jokaista suomalaista poliitikkoa. Komissaarinimitys on hallituksen käsissä. Aiemmin Suomen komissaari on valittu vaaleissa suurimmaksi yltäneen puolueen piiristä. Nyt kysymys ratkaistaneen hallitusneuvotteluissa.

Korkeimmalla komissaariveikkauksissa keikkuvatkin SDP:n Eero Heinäluoman, Jutta Urpilaisen ja Miapetra Kumpula-Natrin nimet. Brysselissä moni uskoo paikan menevän Urpilaiselle.

”Tärkeintä on olla aidosti motivoitunut tehtävään. Lisäksi innostumisesta on komissaarin työssä paljon hyötyä”.

Komissaarin valintakriteereihin Katainen ei halua ottaa kantaa. Politiikka on nyt häneltä takanapäin. Aiemmin tänä vuonna Katainen totesi, että hän antoi kaikkensa kokoomuksen puheenjohtajana ja pääministerinä. Katainen palaa komission kauden loputtua Suomeen ja tähän mennessä ”putkessa” edenneen uran seuraava siirto on vielä kysymysmerkki. Suomessa on käytäväpuheissa veikkailtu, että Kataisesta tulee Sitran seuraava yliasiamies.

Tähän mennessä kaikki suomalaiskomissaarit ovat olleet miehiä. Paine valita tehtävään nainen onkin aikamoinen. Kaikki komission puheenjohtajaksi pyrkivät kärkiehdokkaat ovat ilmoittaneet, että he aikovat painostaa jäsenmaita nimittämään uuteen komissioon vähintään puolet naisia.

Keskustavasemmistoryhmä S&D:n kärkiehdokas Frans Timmermansin mukaan painostus tarkoittaa käytännössä, että miehille tarjottaisiin vähemmän tärkeitä salkkuja tai jokainen jäsenmaa velvoitettaisiin nimeämään sekä nais- että miespuolinen ehdokas. Nykyisessä komissiossa naisia on 28 komissaarista vain 9.

”Ei minusta kaikissa maissa tykätä”

Sisälsi Suomen seuraava komissaarisalkku mitä tahansa, Katainen kehottaa uutta komissaaria hyödyntämään koko mandaatin suoman tilan ja ajamaan muitakin kuin oman salkun asioita.

”Jos itsellä on ajatuksia eurooppalaisista ongelmista ja mahdollisuuksista, asema kannattaa käyttää hyväksi.”

Katainen on itse käyttänyt vaikutusvaltaansa osallistumalla aktiivisesti oikeusvaltiokeskusteluun jäsenmaissa ja tuonut ajatuksiaan esiin eri maiden mediassa sekä kannustanut elinkeinoelämää ja palkansaajapuolta puolustamaan EU:n arvoja.

”Olen onnistunut aika hyvin. Siksi minusta ei kaikissa EU-maissa tykätä”, hymähtää Katainen, joka tunnetaan Brysselissä etäisenä, mutta ahkerana ja luotettavana tekijänä, joka vie asiat maaliin.

Yksi noista ei-tykkävistä maista on Puola. Katainen totesi vappuna Varsovassa, että Puolan on syytä lopettaa EU:n kohteleminen lypsykoneena. Puola on saanut unionilta yli 100 miljardia euroa taloutensa kehittämiseen, mutta kiitoksena maa on viime vuosina kunnostautunut lähinnä EU:n perusarvojen polkemisessa.

Vakavin esimerkki on Puolan hallituksen harjoittama oikeusvaltion murentaminen. Maata johtava Laki ja oikeus -puolue (PiS) on lakimuutoksillaan ottanut maan tuomioistuimet käytännössä haltuunsa.