DSM-direktiiviehdotus vaarantaa eurooppalaisen teknologia-alan tulevaisuuden

Uutinen
Eurooppalainen tekijänoikeussääntely kaipaa uudistamista, mutta käsittelyssä oleva DSM-direktiivi veisi toteutuessaan EU:ta taaksepäin.
  • Tekijänoikeussääntelyä tulee uudistaa vastaamaan teknologista kehitystä: Eurooppa tarvitsee harmonisoidun tekijänoikeusuudistuksen ja todelliset digitaaliset sisämarkkinat.
  • Käsittelyssä oleva tekijänoikeusdirektiivi on kuitenkin puutteellisesti ja kiireessä valmisteltu. Epäselvä ja huonosti olemassa olevaan sääntelyyn sopiva ehdotus vaarantaa eurooppalaisten ja Euroopassa toimivien teknologiayritysten toimintaedellytykset. Lisäksi direktiivi ei huomioi riittävästi käyttäjien oikeuksia.
  • Esityksen käsittely neuvostossa ja parlamentissa on entisestään kärjistänyt alkuperäisen esityksen ongelmia. Direktiivi ei ole sovellettavissa voimassaolevaan EU:n tekijänoikeussääntelyyn ja -käytäntöön. Tämän vuoksi direktiiviehdotus on hylättävä.  

Tekijänoikeusjärjestelmän kestävyys perustuu periaatteeseen, jossa suojataan vain tiedon tai idean omaperäistä esitysmuotoa. Ehdotuksen 3 artiklan tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevan tekijänoikeuden rajoituksen suppea muotoilu uhkaa käytännössä laajentaa tekijänoikeussuojan koskemaan tietoa ja vaikeuttaa olennaisesti yritysten mahdollisuuksia tehdä data-analyysiä ja kehittää esim. tekoälyä. Artiklaan ehdotettu erittäin kannatettava jäsenvaltion mahdollisuus säätää direktiiviä laajemmasta rajoituksesta korjaa ongelman ainoastaan yksittäisen valtion kohdalta, ei EU:n laajuisesti. Ehdotuksen 11 artiklan lehtikustantajien lähioikeus on niin ikään ongelmallinen tekijänoikeuden perusteiden kanssa, koska artikkelin otsikko on käytännössä järjestäen tietoa, eikä sellaisenaan ylitä teoskynnystä. Ehdotus ei noudata nykyistä, toimivaa linkityskäytäntöä.

Ehdotuksen 13 artikla (arvonsiirto), jossa säädettäisiin internetin alustapalvelujen vastuusta ja suodatusvelvoitteesta on hyvin ongelmallinen. EU:ssa on vakiintuneesti katsottu, että alustat eivät tee tekijänoikeudellisesti relevanttia toimintaa tarjotessaan alustan käyttäjille sisältöjen jakamiseen. Vaikka säännös on pääasiassa suunnattu internetin suurille alustatoimijoille, tultaisiin sitä soveltamaan myös eurooppalaisiin, huomattavasti pienempiin toimijoihin, kuten blogialustoihin. Ehdotuksen ongelmallisuus kiteytyy siinä, että sen soveltamisalaan tulee erikseen säätää poikkeukset muun muassa koodinjakoalustoille ja Wikipedialle. Suodatusvelvoite olisi pienille toimijoille, kuten teknologiastartupeille, hyvin kallis ja haastava toteuttaa. Esitys voi toteutuessaan hankaloittaa uusien teknologiayritysten syntymistä Eurooppaan.

Säännöksen suodattamisvelvoitteessa ei ole otettu huomioon tekijänoikeutta perusoikeuksiin tasapainottavia tekijänoikeuden rajoituksia. Ehdotukseen ei myöskään sisälly takeita käyttäjien oikeuksien toteutumisesta vaan suodatusten toiminta riippuisi pitkälti siitä, miten oikeudenhaltijat oikeuksiaan käytännössä valvoisivat. Epätasapainoisen säännöksen vuoksi lopputulos olisi se, että sananvapauden kannalta merkityksellistä sisältöä (kritiikki, parodia) todennäköisesti suodattuisi pois. Suodatusta ei tähän saakka ole pidetty EU-oikeudessa oikeasuhtaisena toimenpiteenä.

Direktiivi tulisi muodostamaan merkittävän pohjan koko Euroopan digitalisoinnille. Teknisesti heikkolaatuinen ja huonosti nykyiseen sääntelyyn ja käytäntöihin soveltuva säännös aiheuttaisi merkittävää oikeudellista epävarmuutta sekä huomattavia sopeutumiskustannuksia yrityksille.

Euroopalla ja sen teollisuudella ei ole varaa jäädä heikkolaatuisen sääntelyn panttivangiksi. Tämän vuoksi direktiiviehdotus tulisi hylätä. Jatkossa tulee pyrkiä oikeudenhaltijoiden ja käyttäjien näkökulmasta tasapainoiseen ja digitaalisessa ympäristössä toimivaan sääntelyyn, joka edesauttaa eurooppalaisten ja suomalaisten toimijoiden menestymistä kansainvälisillä markkinoilla.

Lisätietoja:

Jussi Mäkinen, @Jussi_M

Pääjuristi – digitalisaatio, Teknologiateollisuus ry

puh. 040 900 3066, jussi.makinen@teknologiateollisuus.fi