”Ei tilanne täysin toivoton ole, mutta..” – Unionilla on nyt pätevä, EU-myönteinen johto, mutta sen valinta oli jakolinjoja syventävä sotku

MustRead
Suomen hallituksen kokemattomuus kostautui EU:n nimityspelissä. Pohjoismaille on luvassa tällä vaalikaudella kylmää kyytiä, mutta parlamentissa suomalaiset ovat sentään paremmissa asemissa kuin koskaan aiemmin.

Teksti: Heli Satuli/MustRead

”Täysin toivoton tilanne ei ole, mutta aika tavalla töitä on edessä, jotta yhteistyö parlamentissa saadaan sujumaan”, kommentoi kokoomusmeppi Henna Virkkunen uuden EU-vaalikauden virallisen aloitusviikon saldoa.

Paljon huonompaa starttia ei kukaan olisi voinut kuvitella.

”Tunnelman voi kiteyttää sanaan vihainen. Olen ollut mukana jo useamman vuosikymmenen, enkä ole koskaan ennen nähnyt tällaista”, kommentoi brittiläinen kokenut teollisuuslobbari Jon Coniam Strasbourgissa.

Operaatio huippuvirkojen paketointi

Mitä oikein tapahtui?

Kolme päivää kestäneen maratonhuippukokouksen jälkeen EU-jäsenmaat pääsivät vihdoin sopuun EU:n kärkiviroista. EU osaa yllättää aina, mutta tällä kertaa nimilista sai EU-nörttienkin suut loksahtamaan auki ympäri Euroopan.

Ei yksi, ei kaksi vaan käytännössä jokainen kärkivirkanimitys on niin sanottu ”musta hevonen”. Esimerkiksi Euroopan keskuspankin johtoon valittu Christine Lagarde ilmoitti viimeksi keväällä, ettei ole kiinnostunut EU:n huippuviroista.

Jäsenmaat päättivät esittää komission puheenjohtajaksi Saksan puolustusministeriä, keskustaoikeistopuolue EPP:tä edustavaa Ursula von der Leyeniä, Euroopan keskuspankin johtoon Lagardea, komission korkean edustajan tehtävään Espanjan ulkoministeriä, keskustavasemmistoa edustavaa Josep Borrellia sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi belgialaista liberaalia Charles Micheliä.

 


Komission puheenjohtaehdokkaalta on lupa odottaa paljon

Jämäkkä, suora ja voimakas tekijänainen, joka ei ole virkamiesten vietävissä. Sellaisen ensivaikutelman jätti komission puheenjohtajaehdokas Ursula Von der Leyen, kun haastattelin häntä 1,5 vuotta sitten. Hän toivoi tuolloin, että Suomi olisi rohkeammin eturintamassa kehittämässä EU:n yhteistä puolustusta. Hänen mukaansa on kylmä tosiasia, että EU-maiden on selvittävä itse ongelmistaan ja puolustettava itse Euroopan mannerta. Seitsemän lapsen äiti von der Leyen katsoo silmiin ja huokuu määrätietoista karismaa. Vuodesta 2005 ministerinä toiminut von der Leyen on tullut tunnetuksi myös naisten oikeuksien puolustajana. Hän tuntuu siis olevan kaikin puolin sopiva henkilö pitämään entistä riitaisemmat jäsenmaat ja entistä pirstaleisemman parlamentin kurissa. Ursula Von der Leyenin kohtalo ratkeaa reilun viikon päästä.




”Olen iloinen ja ylpeä, että olemme saavuttaneet sukupuolten tasa-arvon nimityksissä.

EU ei enää vain puhu tasa-arvosta vaan myös toteuttaa sitä”, julisti väistyvä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk parlamentissa torstaina.

Totta. Kaksi EU:n vaikutusvaltaisinta tehtävää on nyt ensimmäistä kertaa menossa naisten haltuun. Mutta kaikki muut hienot ennalta hehkutetut periaatteet lensivätkin sitten roskakoriin.

Ensin EU-maiden johtajat yrittivät rakentaa nimityspakettia keskustavasemmiston kärkiehdokkaan, hollantilaisen Frans Timmermansin ympärille. Timmermans ei kuitenkaan käynyt Ranskalle, neljälle itäisen Euroopan maalle eikä Italialle.

Seuraavaksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron linnoittautui Ranskan neuvottelutiloihin ja tilasi sinne kasan isoja paperiarkkeja. Hän ryhtyi hahmottelemaan nimityskuviota kokonaan uusien henkilöiden ympärille. Saatuaan kuvion valmiiksi hän lähti paperi kainalossaan kiertämään jäsenmaiden johtajia.

Malli kelpasi EU-maiden johtajille, jotka olivat valvoneet jo yli kaksi vuorokautta. Saksan liittokansleri Angela Merkel tosin äänesti nimityspaketin kohdalla tyhjää. Hänen valintansa komission puheenjohtajan tehtävään olisi ollut EPP:n kärkiehdokas Manfred Weber.

Se siitä maantieteellisestä tasapainosta

”Nimityspaketti oli yksi iso kompromissi. Tärkeintä on, että kaikki ehdokkaat ovat vahvasti EU-myönteisiä. Nyt EU:n johdossa on vankka vastapaino EU:ta hajottaville voimille. Se ei ollut mikään itsestäänselvyys nykyisessä Euroopan poliittisessa tilanteessa”, kommentoi 2000-luvun alusta Brysselissä vaikuttanut Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston asiantuntija Karoliina Rasi.

Mutta missä olivat pohjoismaalaiset koko nimityssuhmuroinnin ajan? Rasi myöntää, että suomalaisten, pohjoismaalaisten ja koko niin sanotun Hansa-ryhmän näkökulmasta nimitykset ovat iso tappio ja harmi.

Nimityspaketti ennakoi kylmää kyytiä Pohjoismaille alkaneella vaalikaudella. EU-pomot ovat Saksasta, Ranskasta, Italiasta, Espanjasta ja Belgiasta.

EU:n budjettikuria pilkkanaan pitävä Italia tuli mukaan parlamentin valittua johtoonsa italialaisen sosialistin David-Maria Sassolin. Parlamentin puhemiehen kausi on jaettu tällä vaalikaudella kahtia keskustavasemmiston ja EPP:n kesken.

”On katsottava eteenpäin, tärkeintä on, että tämä on koko EU:lle hyvä tulos”, toteaa Rasi.

Kaikki eivät näe tilannetta yhtä positiivisesti. Moni nimettömänä pysyttelevä lähde pyörittelee päätään ja sanoo, että EU-puheenjohtajamaa Suomi ei ollut hereillä ja tilanteen tasalla.

”Suomen hallituksen kokemattomuus kostautui nyt huonommalla mahdollisella hetkellä”, kommentoi eräs virkamies.

 

Monen EU-asiantuntijan mukaan pääministeri Antti Rinteen kokemattomuus kostautui EU:n nimityspelissä.


Iso tappio parlamentille

Mutta Suomen ja Hansa-maiden pettymys ei ole mitään verrattuna parlamenttiin. Monen muun hienon periaatteen lisäksi jäsenmaat heittivät roskikseen kärkiehdokasmenettelyn. Tulos on iso tappio parlamentille.

Valtaosa mepeistä puolueryhmästä riippumatta kokee, että jäsenmaiden johtajat kävelivät parlamentin ylitse – siitä huolimatta, että äänestysprosentti nousi EU-vaaleissa ja parlamentin legitimiteetti kasvoi. Puhumattakaan siitä, että EU:n kärkinimityksistä pitäisi päättää EU-sopimusten mukaan yhteistyössä parlamentin ja neuvoston kesken.

Vihaisimpia ovat vihreät. He eivät vaalivoitostaan huolimatta saaneet yhtäkään EU:n kärkiviroista. Vihreiden europarlamentaarikko Bas Eickhout kutsui nimityspakettia ”vanhaksi Euroopaksi pahimmillaan”.

Parlamentin ei hänen mukaansa tule hyväksyä diiliä, joka on tehty salaisesti suljettujen kabinettiovien takana Saksan, Ranskan ja Espanjan miellyttämiseksi.

”Tämä ei ole se muutos, jonka lupasimme äänestäjille”, hän twiittasi.

Vihaisia ovat myös keskustavasemmistoryhmä S&D:n mepit. S&D-ryhmän johtaja Iratxe Garcían mukaan kärkiehdokasmallia ei voi vain heittää yli laidan sen takia, että vaalitulos ei sovi joidenkin jäsenmaiden johtajien pirtaan.

RIP kärkiehdokasmalli

Onko meppien suuttumuksella mitään väliä? Kyllä. EU-sääntöjen mukaan jäsenmaat vain esittävät komission puheenjohtajaa, mutta parlamentti valitsee. Lopullinen nimitysvalta on siis meppien käsissä.

Päästäkseen komission puheenjohtajaksi, Ursula von der Leyenin on saatava puolelleen meppien enemmistö eli vähintään 375 meppiä. Keskustaoikeistoryhmä EPP on hänen puolellaan, samoin luonnollisesti Macronin liberaaliryhmä Renew Europe. Mutta tämä ei paikkamäärissä mitattuna riitä.

Von der Leyenillä on nyt viikko aikaa tavata meppejä ja saada heidät puolelleen. Jos hän ei onnistu ja parlamentti tyrmää hänet, EU-maiden on keksittävä kuukauden kuluessa uusi komission puheenjohtajaehdokas. Äänestyksen on määrä tapahtua Strasbourgissa heinäkuun toisella täysistuntoviikolla eli näillä näkymin 16. tai 17. heinäkuuta.

Onnistuuko von der Leyen? Perinteisesti parlamentti aina haukkuu pahemmin kuin puree. Kokenut EU-lähde uskoo, että osa meppejä äänestää komission puheenjohtajaehdokasta vastaan, mutta hän menee lopulta läpi.

Yksi asia on varma: kärkiehdokasmalli on kuollut.

Yksi asia on varma: kärkiehdokasmalli on kuollut. Vai haluaisitko itse ensin varoa sanojasi, hymyillä, laihduttaa, kirjoittaa julistuksia, osallistua paneeleihin ja investoida yli puoli vuotta elämästäsi Euroopan kiertämiseen ja kampanjointiin, kun lopputulos on se, että vaalivoitosta huolimatta käteen ei jää mitään?

Suomalaismeppien kokemus näkyy

Mutta suomalaisittain kokonaistilanne ei ole niin huono.

”Suomella on kokeneita, joko kotimaan politiikassa tai EU:ssa ansioituneita meppejä ja se näkyy valiokuntapaikkajaossa ja luottamustehtävänimityksissä. Suomalaiset pääsivät kokemuksensa ansiosta keskeisille paikoille ja heillä on myös paljon annettavaa”, huomauttaa EK:n Rasi.

Esimerkkeinä muun muassa uutena europarlamentaarikkona aloittaneet keskustan Mauri Pekkarinen, SDP:n Eero Heinäluoma ja vihreiden Ville Niinistö. Ei ole mikään itsestäänselvyys, että meppi pääsee haluamaansa valiokuntaan. Jokaisella parlamentin poliittisella ryhmällä on ryhmän koon mukaan laskettu määrä paikkoja kussakin valiokunnassa. Painavimpiin lainsäädäntövaliokuntiin olisi tulijoita paljon enemmän kuin paikkoja on jaossa.

Teollisuus-, tutkimus- ja energia-asioista vastaava ITRE ja ympäristö-, kansanterveys- ja elintarvikkeiden turvallisuusasioista vastaava ENVI ovat parlamentin kovimmat lainsäädäntövaliokunnat. Niissä päätetään jokaista suomalaista koskettavista laeista ja ennen kaikkea isoista rahasummista. Virkamies huomauttaa, että EU:n ilmasto- ja energiasitoumuksia toimeenpaneva käytännön lainsäädäntö päätetään näissä kahdessa valiokunnassa.

ITRE on ollut Suomelle perinteisesti ongelmallinen valiokunta ja Suomella ei ole usein ollut siellä yhtäkään meppiä. Nyt tilanne on täysin toinen.

Teollisuusvaliokuntaan pääsi kaikkiaan viisi suomalaismeppiä, neljä täysjäsentä ja yksi varajäsen. Samoin ympäristövaliokunta ENVI pursuaa suomalaisia. Siellä vaikuttavat vasemmistoliiton Silvia Modig, RKP:n Nils Torvards, perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen, vihreiden Niinistö ja kokoomuksen Sirpa Pietikäinen.

”Kahdessa tärkeimmässä lainsäädäntövaliokunnassa on nyt niin paljon suomalaisia, että meillä alkaa olla myös kriittisen massan kautta paljon valtaa. Mahdollisuudet vaikuttaa ovat paljon paremmat kuin jos olisi vain yksi jäsen”, analysoi suomalainen EU-virkamies.

On toki kokonaan toinen asia, miten yhtä mieltä asioista suomalaismepit ovat.

Maatalouskin katettu

Suomella on pitkästä aikaa jäsen myös institutionaalisia asioita käsittelevässä valiokunnassa: perussuomalaisten Laura Huhtasaari. Samoin Suomi sai kokeneet päättäjät keskeiseen talous- ja raha-asioiden valiokuntaan ECONiin, johon menivät SDP:n Heinäluoma ja kokoomuksen Pietikäinen.

Lisäksi kaksi suomalaismeppiä vaikuttaa tällä vaalikaudella maatalousvaliokunta AGRIssa, jossa päätetään kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuudesta, sillä EU:n maatalouspolitiikan uudistus valmistellaan tulevina vuosina.

MTK:n Brysselin toimistoa johtava Hanna Leiponen-Syyrakki huomauttaa, että viime vaalikaudella maatalousvaliokunnassa istui Suomesta ainoastaan yksi varajäsen.

Maatalous- ja ympäristövaliokunta ovat meille ne tärkeimmät. Näiden kahden valiokunnan kesken tullaan käymään iso kissanhännänveto siitä, kumpi saa vastuulleen maatalouspuolen ympäristölainsäädännön.”

Tällä kaudella myös kansainvälisen kaupan valiokunta on MTK:n Brysselin toimiston johtajan mukaan entistä painavampi ja sinnekin saatiin suomalaisedustus.

EU-komissio sai juuri valmiiksi neuvottelut maailman suurimmasta kauppasopimuksesta eli Latinalaisen Amerikan maiden Mercosur-diilistä. Se koskisi toteutuessaan 775 miljoonan ihmisen kotimaita. Mercosur-sopimuksen hyväksyminen tulee valiokunnan pöydälle heti kauden alussa.

”Kysymys kuuluu, voiko meppien valiokuntapaikoista päätellä jotain Suomen tulevasta komissaarisalkusta?” pohtii Leiponen-Syyrakki.

Paljon katvealueita

 Soraääniäkin kuuluu. Toisten EU-päättäjien mielestä ei ole mitään järkeä, että kaikki suomalaismepit pakkautuvat samoihin valiokuntiin. Leiponen-Syyrakinkin mielestä näin suuri keskittyminen ei ole välttämättä hyvä asia.

”Esimerkiksi työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa ei ole yhtään suomalaista, ei edes varajäsenenä, vaikka tällä sektorilla EU menee tulevina vuosina eteenpäin ja pohjoismaiset erityispiirteet olisi tärkeää ottaa huomioon EU-päätöksenteossa.”

Samasta asiasta huomauttaa brittiläinen teollisuuslobbari Coniam.

”Parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta on tällä vaalikaudella eräs tärkeimmistä.”

Yksi syy on Coniamin mukaan ilmasto: päästöoikeuden hinta jatkaa kasvuaan ja se asettaa Euroopan energiaintensiiviset sektorit lähivuosina entistä ahtaammalle. Nämä sektorit kuten alumiini-, lasi- ja terästeollisuus ovat myös suuria työllistäjiä. Edessä on massairtisanomisia ympäri Euroopan ja EU:n on vastattava tähän.

Samoin suomalaiset loistavat poissaolollaan myös ulkoasioissa ja kehityspolitiikan valiokunnissa, vaikka Afrikka nousee entistä enemmän EU:n parrasvaloihin tällä vaalikaudella.

Katveessa on lisäksi liikennepolitiikka. Suomalaisille tärkeään liikenne- ja matkailuvaliokuntaan ei saatu suomalaismeppejä. Lähivuosina EU:ssa keskitytään liikenteen murroksen isoon kuvaan: digitalisaation viemiseen käytäntöön, älyliikenteeseen, autonomisiin ajoneuvoihin, turvallisuuteen sekä ympäristö- ja ilmastokysymyksiin.

Suomalaisvirkamies muistuttaa, että liikennepuolella on paljon asioita, joissa Suomen erityispiirteet kuten kylmyys ja pitkät etäisyydet vaativat rummuttamista.

Varajäsenenä liikennevaliokuntaan valittu kokoomuksen Virkkunen tosin huomauttaa, että parlamentissa sekä varsinaiset että varajäsenet voivat osallistua työhön samalla tavalla. Ainoastaan äänestyksissä varajäsen ei äänestä, jos varsinainen jäsen on  paikalla.

”Kokonaisuutena valiokuntasaaliiseen voi kuitenkin olla todella tyytyväinen. Suomalaiset ovat tällä vaalikaudella lainsäädäntötyön kovassa ytimessä. Näillä paikoilla voimme aidosti vaikuttaa”, uskoo EU-virkamies.

”Asetelmat ovat vähintään mielenkiintoiset”

Eikä suomalaismeppien saalis jää tähän. Parlamentti valitsi vihreiden Heidi Hautalan jatkamaan parlamentin varapuheenjohtajana. Myös Huhtasaari oli ehdolla parlamentin varapuheenjohtajaksi, mutta vetäytyi kisasta ensimmäisen kierroksen jälkeen.

Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat johtavat puhetta parlamentin täysistunnoissa. He vastaavat parlamentin hallinnosta ja edustavat parlamenttia esimerkiksi huippukokouksissa ja eri puolilla maailmaa.

Mutta monet parlamentin luottamustehtävät ratkeavat vasta myöhemmin ja suomalaismepit saattavat saada näiden nimitysten myötä vielä enemmän vaikutusvaltaa.

SDP:n Miapetra Kumpula-Natri tavoittelee teollisuusvaliokunnan koordinaattorin tehtävää. Myös vihreiden Niinistö hakee oman puolueryhmänsä koordinaattoriksi samaan valiokuntaan. Kokoomuksen Petri Sarvamaa sen sijaan varmisti jo paikkansa talousarvion valvontavaliokunnan varakoordinaattorina.

Koordinaattorilla on paljon valtaa. Hän toimii ryhmän poliittisena johtajana kyseisessä valiokunnassa ja päättää esimerkiksi siitä, kuka meppi saa minkäkin lakimietinnön vastuulleen.

”Asetelmat näyttävät suomalaisittain vähintäänkin mielenkiintoisilta. Se on selvä, että meillä on kaikilla tosi työläs EU-vaalikausi edessä”, summaa Leiponen-Syyrakki.

 




Brexit-meppi toivoo pikaista ratkaisua limbotilanteeseen

Oman lisänsä vaalikauden aloituskaaokseen tuo brexit. Jos britit lähtevät lokakuussa, osa paikoista jaetaan aliedustettuina oleville EU-maille. Suomi saisi yhden lisäpaikan.

Euroopan parlamentti ei ole kuitenkaan valmistautunut brexit-meppien tuloon millään tavalla. Siksi puolueen mukaan vaihdellen brexit-meppien tilanne hyvin erilainen. Esimerkiksi vihreiden parlamenttiryhmä otti brexit-meppinsä heti vaalien jälkeen mukaan sekä uuden vaalikauden ohjelmatyöhön että käytännön perehdytykseen. Myös Suomen brexit-meppi Alviina Alametsä oli mukana Brysselissä oppimassa parlamentin tavoille.

Alametsä myöntää, että tunteet ovat omalla kohdalla ristiriitaiset.

”Toivon, ettei brexit tapahdu, Britannian lähtö olisi todella suuri menetys. Mutta asiaan on löydyttävä pian ratkaisu tavalla tai toisella.”

Alametsä huomauttaa, että prosessi on vienyt jo kestämättömän paljon aikaa ja energiaa todellisten ongelmien ratkaisulta. Jos Britannia eroaa EU:sta ja Alametsästä tulee Suomen 14. meppi, hän ottaa tehtävän vastaan innoissaan.

”Kokoaan kasvattaneessa vihreässä ryhmässä on upea voittajafiilis ja paljon nuoria meppejä. Tuntuu, että pystymme saamaan tällä vaalikaudella yhdessä aikaan isoja muutoksia.”

Britannian eropäivää on jo siirretty kerran. Nykyisen aikataulun mukaan Britannian on määrä erota EU:sta lokakuun lopussa, sopimuksen kanssa tai ilman. Kolmesta yrityksestä huolimatta erosopimusta ei ole vieläkään hyväksytty Britannian parlamentissa. EU on ilmoittanut, ettei se suostu avaamaan sopimusta. Näin vahvisti myös Suomen EU-suurlähettiläs Marja Rislakki MustReadin haastattelussa. Tällä hetkellä pallo on siis täysin Britannian päässä.

Alametsä seuraa Britannian tilannetta luonnollisesti tiiviisti, mutta rauhallisin mielin. Tällä hetkellä hän on vihreiden kaupunginvaltuutettu Helsingissä ja työskentelee projektipäällikkönä Mielenterveyspoolissa.

”Toistaiseksi jatkan töissäni ihan normaalisti.”

 




Suomalaismeppien valiokuntapaikat (Suluissa poliittinen ryhmä)

Kokoomus (keskustaoikeisto EPP-ryhmä)

– Sirpa Pietikäinen

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta (vara)

– Petri Sarvamaa

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta

Talousarvion valvontavaliokunta

– Henna Virkkunen

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Liikenne- ja matkailuvaliokuonta (vara)

Vihreät, (Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä)

Ville Niinistö

  • Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
  • Talous- ja raha-asioiden valiokunta (vara)

Heidi Hautala

  • Ihmisoikeuksien alivaliokunta
  • Kansainvälisen kaupan valiokunta
  • Oikeudellisten asioiden valiokunta (vara)

SDP (sosialistien ja demokraattien ryhmä S&D)

Miapetra Kumpula-Natri

  • Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
  • Vetoomusvaliokunta (vara)
  • Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta (vara)

Eero Heinäluoma

  • Talous- ja raha-asioiden valiokunta
  • Budjettivaliokunta (vara)

Perussuomalaiset (Identiteetti ja demokratia -ryhmä I&D) 

Teuvo Hakkarainen

  • Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
  • Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta (vara)

Laura Huhtasaari

  • Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta
  • Kansainvälisen kaupan valiokunta (vara)
  • Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Keskusta (Renew Europe -ryhmä)

Elsi Katainen

  • Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta
  • Kansainvälisen kaupan valiokunta (vara)

Mauri Pekkarinen

  • Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
  • Aluekehitysvaliokunta (vara)
  • Budjettivaliokunta (vara)

Ruotsalainen kansanpuolue (Renew Europe -ryhmä)

Nils Torvalds

  • Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
  • Budjettivaliokunta

Vasemmistoliitto (Euroopan yhtyneen vasemmiston / PM vihreän vasemmiston konfederaatioryhmä)

Silvia Modig

  • Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
  • Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta (vara)

 

Heli Satuli on yhteiskunnallisen verkkomedian MustReadin Brysselin kirjeenvaihtaja.

Löydät kaikki Teknologiateollisuuden julkaisemat MustRead-artikkelit täältä.

Lue lisää Teknologiateollisuuden ja MustReadin yhteistyöstä. 

Yläkuva: EU-maat löysivät vihdoin kolmen päivän maratonkokouksen jälkeen ehdokkaat EU:n huippuvirkoihin. Kuva: Neuvoston kuvapalvelu