Epävarmuus kasvaa, mutta teknologiateollisuus pitänyt vielä pintansa suhdannekäänteessä

Tiedote
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 3/2019: Suomen teknologiateollisuus on onnistunut pitämään yhä pintansa maailmantalouden kasvavasta epävarmuudesta huolimatta.

Alan yritysten tilauskanta on edelleen vahva ja tilausten arvo hyvällä tasolla. Talouden epävarmuus heijastuu kuitenkin yrityksiin niin, että uusia tilauksia on saatu hieman vähemmän kuin edellisellä neljänneksellä ja tarjouspyyntöjen määrä on supistunut jonkin verran. Dramaattista käännettä heikompaan ei ole kuitenkaan vielä havaittavissa.

– Maailmantalouden ja euroalueen kasvuennusteita on leikattu useaan otteeseen, ja myös Suomen viennille tärkeän Saksan ennusteita madallettiin jälleen heinäkuussa. Suomalaisilta teknologiayrityksiltä on erinomainen suoritus, että ne ovat pystyneet säilyttämään tähän saakka asemansa ja yltäneet edelleen jopa pieneen kasvuun. Nyt yritysten odotuksissa on kuitenkin kasvavaa varovaisuutta, sanoo Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaporras.

Teknologiateollisuus ry:n tuore tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu kertoo, että tilauskannan arvo Suomessa oli kesäkuun lopussa saman verran kuin edellisellä kvartaalilla ja 15 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan.

Alan yritykset saivat uusia tilauksia huhti–kesäkuussa euromääräisesti 4 prosenttia vähemmän kuin vuoden ensimmäisellä kvartaalilla, mutta kuitenkin 10 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Tarjouspyyntöjen määrä on supistunut jonkin verran kesän aikana.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella voidaan arvioida, että teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa on syksyllä suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Teknologiateollisuuden palveluksessa oli kesäkuun lopussa 319 000 henkilöä eli 10 000 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin. Henkilöstömäärä kasvoi hieman kevään ja alkukesän aikana. Kesällä palkkalistoilla on lisäksi noin 17 000 kesätyöntekijää. 

Budjettiriihessä huomiota kasvun vauhdittamiseen

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola arvioi, että taloudessa ollaan käännekohdassa. Jos kauppapolitiikan jännitteet ja maailmantalouden poliittiset riskit eivät helpota, talouden kuva voi muuttua Suomessakin pahimmassa tapauksessa hyvinkin nopeasti. On viisautta varautua ajoissa ja tehdä viivyttelemättä se, mitä kotimaisin keinoin voidaan. 

–  Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on tällaisessa suhdanteessa erittäin haastava. Tarvitaan kasvua vauhdittavia toimia, työllisyyttä edistäviä rakenteellisia uudistuksia ja viisautta työmarkkinoilla, Hirvola tähdentää.

Hirvolan mukaan maan hallituksen tulisi arvioida syksyn budjettiriihessä vielä uudestaan, miten hallituksen suunnitelmat vaikuttavat paitsi työllisyyteen myös talouskasvuun. Esimerkiksi julkisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia on hallitusohjelmassa vain puolet siitä, mitä tarvittaisiin 4 prosentin BKT-uralle pääsemiseksi. Näin siitä huolimatta, että puolueiden vaaliohjelmat sisälsivät lupauksen tuolle uralle nousemisesta. Suomi voi menestyä vain satsaamalla yritysvetoiseen innovaatiotoimintaan.

– Tarvitaan myös hallinnon tehoisku, jotta suunnitteilla olevat investoinnit eivät siirry tai mene ohi ainakaan viranomaislupien viivästymisen takia. EK arvioi alkuvuodesta, että yritysten investointeja on pysähdyksissä noin 2,7 miljardin euron arvosta, koska viranomaiskäsittely on kesken. Toteutuessaan investoinnit loisivat arviolta noin 9 000 työpaikkaa, Hirvola muistuttaa.

Työmarkkinaratkaisut avainasemassa työllisyystavoitteelle

Syksyllä alkava työmarkkinakierros on työllisyyden kehittymisen kannalta ratkaiseva.

– Työmarkkinapöydissä päätetään pitkälti siitä, mihin suuntaan työllisyyskäyrä lähitulevaisuudessa kehittyy. Vastuulliset työmarkkinaratkaisut ja työrauha ovat edellytys ja myös nopeavaikutteisin tapa edistää hyvää työllisyyskehitystä, painottaa Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle.  

Helteen mukaan maailmantalouden hidastuminen tarkoittaa, että yritysten kilpailu kovenee entisestään. Jotta yritykset voivat palkata lisää henkilöstöä, niiden on kyettävä kasvattamaan markkinaosuuksiaan kasvun hiipumisesta huolimatta. Tässä tarvitaan vahvistuvaa kilpailukykyä. Myös paikallinen sopiminen on tärkeää, sillä heikkenevä suhdanne on omiaan vain lisäämään yritysten välisiä eroja.

– Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut selvästi viime vuosina, mikä on tukenut hyvää työllisyyskehitystä. Tätä saavutusta ei pidä murentaa. Kuten Suomen Pankki on todennut, kilpailukykyä on syytä parantaa edelleen, jos haluamme nostaa työllisyysastetta, Helle tähdentää.

– Tarvitaan myös rohkeutta puuttua vanhoihin rakenteisiin. Työmarkkinoiden keskusjärjestöillä on mahdollisuus esittää ratkaisuja maan hallituksen asettamissa työllisyystyöryhmissä. Työllisyyteen voidaan vaikuttaa mm. työttömyysturvaa uudistamalla ja lisäämällä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, Helle sanoo.

Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, puh. 040 063 3751

Työmarkkinajohtaja Minna Helle, puh.  050 341 4884

Pääekonomisti Petteri Rautaporras, puh. 050 304 2220

Raportti

Diat

 

Teksti on mukana Teknologiateollisuuden elokuun uutiskirjeessä.