Euromaiden tavoittaminen vaatii Suomelta kolmen prosentin talouskasvua vuosittain 2018–2023

Tiedote
Teknologiateollisuuden suhdannetilanne on edelleen vahva, ja liikevaihdon arvioidaan olevan keväällä ja kesällä suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Liikevaihdon kasvu näyttää kuitenkin hidastumisen merkkejä. Suomen taloudessa tarvittaisiin kolmen prosentin vuosittainen kasvu tulevan vaalikauden lopulle saakka, jotta Suomi tavoittaisi muut euromaat talouskehityksessä.

Teknologiateollisuus ry:n tuore tilauskantatiedustelu kertoo, että uudet tilaukset ja tilauskanta pysyivät korkealla tasolla alkuvuodesta. Viime aikoina muutokset ovat kuitenkin olleet suuria kvartaalista toiseen, mikä johtuu etenkin laivatilauksista ja uusista pitkäkestoisista palvelusopimuksista.

Tiedustelussa mukana olevat yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi–maaliskuussa euromääräisesti 20 prosenttia vähemmän kuin edellisellä kvartaalilla, mutta 17 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2017. Yrityksistä 54 prosenttia raportoi uusien tilaustensa lisääntyneen loka–joulukuun jälkeen, 38 prosenttia vähentyneen ja 8 prosenttia pysyneen ennallaan.

Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa prosentin verran suurempi kuin joulukuun lopussa ja 24 prosenttia suurempi kuin vuoden 2017 maaliskuussa. Yrityksistä 59 prosenttia raportoi tilauskantansa vahvistuneen joulukuun jälkeen, 31 prosenttia vähentyneen ja 10 prosenttia pysyneen ennallaan.

Henkilöstö Suomessa puhkaisi 300 000 työntekijän rajan

Teknologiateollisuudessa oli maaliskuun lopussa henkilöstöä noin 302 000 eli 5 000 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin. Suurin osa yrityksistä palkkasi alkuvuonna lisää tai piti henkilöstömääränsä ennallaan, mutta osalla yrityksistä oli vähentämisen tarvetta.

– Kokonaisuutena yritysten tilanne on ainakin toistaiseksi hyvä, mutta kasvua varjostavat laajeneva työvoimapula, kansainvälisen talouden epävarmuudet ja taantuman jälkeen supistunut tuotantokapasiteetti. Jostakin kertoo sekin, että maailmantalouden vahvasta kasvusta huolimatta euroalueen suhdanneindikaattorit ovat oireilleet viime aikoina huolestuttavasti, sanoo Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen.  

– Kasvun jatkumiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Teknologiateollisuus viimeistelee parhaillaan omia näkemyksiään seuraavalle vaalikaudelle. Selvää on, että keskeisessä roolissa ovat muun muassa koulutus ja osaaminen sekä satsaukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Koulutuksen ja osaamisen tavoitteet julkistetaan 3. toukokuuta.

Euromaat kiinni vain kovalla kasvulla

Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas laskee, että Suomen talouden pitäisi kasvaa ensi vaalikauden lopulle saakka kolmen prosentin vuosivauhtia, jotta saisimme muut euromaat kiinni talouden kehityksessä. Laskelman taustalla on Kansainvälisen valuuttarahaston arvio euromaiden talouskasvusta.

– Suomen talouden takamatka on suuri kaikilla mittareilla. Esimerkiksi teollisuuden tuottavuuskehitys on jäänyt kymmenessä vuodessa 25 prosenttia ja kansantalouden tuottavuuskehitys 6 prosenttia jälkeen EU-keskiarvosta. Talouspolitiikan selkeänä tavoitteena tulee olla talouskasvu, investoinnit ja tuottavuuden paraneminen. Näin saavutettiin tulosta esimerkiksi 1990-luvun laman jälkeen, Palokangas muistuttaa.

Palokankaan mukaan on erinomaista, jos julkisen talouden lisävelkaantuminen saadaan kuriin lähitulevaisuudessa. Ongelma jää kuitenkin pöydälle, sillä velkataakan hoitoa vaikeuttaa lähivuosina korkojen nousu tai taantuman tullessa vähenevä verokertymä. Tuottavuus ja talouskasvu ovat ainoita kestäviä lääkkeitä julkiselle taloudelle ja hyvinvoinnille.

Työmarkkinakierros tarvitsee vastuullisen päätöksen

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen toivoo, että vastuullisesti edennyt työmarkkinakierros saisi kunniallisen päätöksen. SAK:laiset Sähköliitto ja Rakennusliitto ovat yrittäneet murtaa palkankorotusten yleisen linjan lakoilla työnantajaa painostaen, ja keskiviikkona rakennusteollisuus joutui ilmoittamaan puolustustoimenpiteenä työsulusta. Koko muu työmarkkinakenttä on halunnut tukea talouden kasvua, kilpailukyvyn parantumista ja uusien työpaikkojen syntyä.

– Sähköasennusalalla ja rakentamisessa tavoitellaan lähes kaksi kertaa suurempia palkankorotuksia kuin mitä muut toimialat ovat saaneet. Ammattiliitot ovat unohtaneet, että muiden toimialojen työntekijät ovat luoneet palkkapöydissään edellytyksiä myös näiden alojen pärjäämiselle, Inkeroinen sanoo.

Inkeroisen mukaan ammattiliittojen vaatimat ylisuuret korotukset nostaisivat nopeasti hintoja ja kustannuksia. Lasku lankeaisi muun muassa asuntokauppaa tekeville kansalaisille ja investoiville yrityksille. Myös näillä auki olevilla sopimusaloilla pitäisi ajatella Suomen etua eikä vain omaa etua.  

Tiedotustilaisuuden esitys (pptx)

Talousnäkymät 2/2018 -raportti (pdf)

Lisätiedot:

Pääekonomisti Jukka Palokangas, puh. 040 750 5469

Varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, puh. 040 089 4220