Hallitusohjelma on rakennettu toiveiden varaan - keinot työllisyystavoitteen saavuttamiseksi puuttuvat

Tiedote
Hidastuneen talouden kasvun vuoksi on yritysten kilpailukyvystä, investoinneista ja uudistumisesta pidettävä alkavalla hallituskaudella erityistä huolta. Avainasemassa on pitkäjänteinen, ennustettava ja kustannuksiltaan kilpailukykyinen toimintaympäristö. Tänään julkistettu hallitusohjelma vastaa tähän vain osin.

Ohjelma rakentuu pitkälti 75% työllisyystavoitteen varaan. Keinot puuttuvat yhä ja tavoitteen toteutuminen jää valitettavasti isolta osalta erillisen kolmikantaisen valmistelun harteille.

“Työmarkkinajärjestöjen on siis tartuttava haasteeseen ja löydettävä uskottavat keinot, joilla tavoite saavutetaan. Hallitus ei kuitenkaan saa jäädä toimettomaksi, mikäli kolmikantaisesta pöydästä ei löydy yhteisymmärrystä”, työmarkkinajohtaja Minna Helle sanoo.

“Keinoja löytyy esimerkiksi työttömyysturvan uudistamisesta ja paikallisen sopimisen edistämisestä. On hyvä, että nämä keinot on mainittu myös hallitusohjelmassa”, Helle jatkaa.

Teknologiateollisuus on erittäin pettynyt siihen, että tuleva hallitus ei ole kirjannut työrauhalainsäädännön uudistamista ohjelmaansa. Hallitusohjelman työelämäagenda sisältää ison määrän kolmikantaiseen valmisteluun meneviä hankkeita. Työrauhalainsäädännön uudistaminen olisi ollut näistä tärkeimpiä.

“On vaikeaa ymmärtää, että tuleva hallitus pitää vuodelta 1946 olevaa työrauhalainsäädäntöä ajanmukaisena.”

Panostuksia kilpailukyvyn parantamiseen 

Hallitus tunnistaa oikein kilpailukyvyn ja talouskasvun lähteet, osaamisen ja innovaatiot, mutta ei investoi innovaatioiden edistämiseen riittävästi. Talouskasvu on hiipumassa, ja kasvu voi jatkua matalasuhdanteessa vain kilpailukykyä parantamalla. 

“Panostukset kilpailukyvyn parantamiseksi tulee tehdä ajoissa, eikä suhdannemekanismin avulla vasta taantumassa. Siksi erityisesti yritysvetoiseen TKI-toimintaan tulee panostaa esitettyä enemmän. Esitetty TKI-rahoituksen lisäys on vain puolet siitä määrästä, joka ohjaisi Suomea kohti neljän prosentin tavoitetta”, toimitusjohtaja Jaakko Hirvola toteaa.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on hallitusohjelmassa keskeisessä asemassa. Ohjelma sisältää useita kannatettavia toimia, jotka edistävät siirtymistä vähähiiliteknologioiden käyttöön. Esimerkiksi ratkaisu teollisuuden sähköveron alentamisesta auttaa houkuttelemaan investointeja sekä parantaa suomalaisen teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä. 

Hallitusohjelman kirjaukset yritys- ja osinkoverotuksesta ylläpitävät ennustettavuutta. “Investointien ja työllistämisen kannalta on tärkeää, ettei toimintaympäristöä tältä osin heikennetä”, Hirvola kommentoi. 

Koulutuksen laadusta on huolehdittava 

Hallitusohjelma pyrkii tunnistamaan pitkän aikavälin keinot koulutuksen laadun ja osaamisen vahvistamiseksi. Huolena on kuitenkin se, pystyykö hallitus varmistamaan toimenpiteiden rahoituksen.

“Toimeenpanossa on tärkeää varmistaa, että laadukkaalle oppimiselle on riittävät edellytykset eri tasoilla sekä osaamisen vastaavuus työelämän tarpeisiin. On hyvä, että kansainvälisten osaajien pito- ja vetovoimatyöhön panostetaan sekä sujuvoitetaan lupakäytäntöjä”, Hirvola sanoo.

Digitalisaation määrätietoinen kehittäminen sekä reaaliaikatalouden edistäminen ovat koko yhteiskuntaan vaikuttavia hyviä linjauksia. Ne antavat edellytykset useiden toimialojen kasvulle ja merkittäville säästöille. 

Innovatiivisten hankintojen tavoitteen kaksinkertaistaminen edellisestä hallituskaudesta, julkisten hankintayksiköiden koulutus ja parhaiden käytäntöjen levittäminen, sekä innovatiivisten hankintojen riskienjakotyökalu ovat kaikki kannatettavia tavoitteita. 

Lisätietoja:  

Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, p. 0400 633 751 

Työmarkkinajohtaja Minna Helle, p. 050 3414 884