Matematiikkaa elämää ja ammattia varten

Artikkeli
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö palkitsee vuosittain kehitystyössä ansioituneita matemaattisten aineiden opettajia. Tällä kertaa palkittavia on 18, ja he opettavat niin peruskoulussa, ammatillisessa oppilaitoksessa kuin lukiossakin. Niissä opiskelevien osaamistaso on hyvin vaihteleva.

Oulunseudun ammattiopistosta Haukiputaalta valmistuu muun muassa sähkö-, auto- ja maanrakennusalan ammattilaisia sekä talonrakentajia, kokkeja ja tarjoilijoita. Opettaja Jaana Parkkila korostaa, että kaikille on hyötyä matematiikan osaamisesta.

”Matemaattinen ajattelu vahvistaa kykyä lukea ohjeita ja tukee loogista ajattelua. Jokaisella alalla tarvitaan matematiikan perusymmärrystä, jotta kykenisi tekemään esimerkiksi kustannuslaskelmia. Osaamisella on merkitystä myös jatko-opintojen kannalta”, Parkkila sanoo.

Asenteet muodostuvat varhain

Matematiikan osaaminen on kuitenkin monella oppilaalla vajavaista. Parkkila kertoo, kuinka kaikki eivät esimerkiksi osaa laskea päiväpalkkaa, vaikka tietäisivät tuntipalkan, tai heille on vaikea hahmottaa yksiköiden muutoksia vaikkapa millimetreistä senttimetreiksi.

”Ammatillisella puolella matematiikka ja muut yhteiset aineet ovat olleet lapsipuolen asemassa. Aletaanko nyt ymmärtää, ettei elämässä pärjää ainoastaan yksittäisillä tietyissä ammateissa vaadittavilla taidoilla. Arkielämässä ei riitä, että osaa vain pulttia kiristää”, Parkkila konkretisoi.

Tilanteen parantamiseksi pitäisi hänen mielestään asiaan vaikuttaa kuitenkin jo paljon ammatillisia opintoja aikaisemmin.

”Asenteet alkavat syntyä jo alle 10-vuotiaana. Siksi matematiikkaan erikoistuneita opettajia tarvittaisiin myös peruskoulun alaluokilla.”

Parkkila pohtii, että hänen ensisijainen tehtävänsä monen oppilaan kanssa onkin saada poistettua matematiikkaa kohtaan tunnettu pelko ja jopa inho.

”Silloin onnistun, jos saan nuoren luopumaan ennakkoasenteestaan ja yrittämään”, Parkkila sanoo.

Opetuksen on muututtava

Työ alkaa sillä, että Parkkila lähettää uusille opiskelijoille ja heidän vanhemmilleen tervetuloa-videon. Siinä korostetaan, ettei matematiikan opiskelua tarvitse jännittää. Rohkaisu on tarpeen, sillä isona ongelmana on, etteivät monet tule matematiikan tunneille ollenkaan. He mieluummin lopettavat opintonsa.

Parkkilan kannustus- ja motivointikeino on laatia jokaiselle oppilaalle omantasoiset tehtävät ja omat tavoitteet. Hän haluaa valaa nuoren uskoa omaan oppimiseen ja kyvykkyyteen.

”Jokaiselle annetaan mahdollisuus opiskella omista lähtökohdista.”

Ansioituneita opettajia palkittiin.

Monelle nuorelle kynän ja paperin käyttö on vierasta, sen sijaan tietokoneen näyttö on tutumpi. Parkkila onkin käyttänyt pelillistämistä apuna ohjatakseen oppilaita matemaattisten tehtävien pariin.

”Aina kun oppilas saa tehtävän tietokoneella tehtyä, punainen ruutu muuttuu vihreäksi. Se tuntuu pieneltä asialta, mutta joillekin on hirveän tärkeää saada kaikki ruudut vihreiksi.”

Vaikka osaamistaso voi joidenkin kohdalla tuntua vaatimattomalta, Jaana Parkkila korostaa, etteivät lapset ja nuoret ole tyhmentyneet.

”Eivät lapset ole pudonneet kärryiltä. Maailma on muuttunut, ja se pitää huomioida opetuksessa.”

Matematiikka avaa ovia

Jaakko Halkosaari opettaa matematiikkaa Mäntyharjun lukiossa. Siellä oppilaiden motivaatio on kohdallaan. Silti hänkin on havainnut kaksi ääripäätä. Toisilla oppilaista on ennakkoasenteita matematiikkaa kohtaan, eivätkä he ole löytäneet matematiikan ongelmanratkaisun hienoutta.

Kuitenkin enemmistö Halkosaaren oppilaista on niitä, jotka panostavat matematiikkaan tosissaan. He kokevat matematiikan työkaluksi, jonka avulla voi päästä kiinni jatko-opintoihin ja pärjätä niissä.

Mutta joutuu Jaakko Halkosaarikin perustelemaan oppilaille, miksi matematiikkaa pitää opiskella.

”Ei yksittäisiä matematiikan aiheita välttämättä arjessa tarvitakaan. Mutta matematiikka edustaa ongelman ratkaisua, ja sen avulla opetellaan hallitsemaan kokonaisuuksia”, hän painottaa.

Halkosaari uskoo, että kun opettajan ja oppilaan vuorovaikutus on hyvää, nuoresta opiskelu ei enää tunnu pakkopullalle.

”Tunnen onnistuneeni, jos saan tuettua heikoimpia opiskelijoita ylittämään oman tasonsa ja onnistumaan. Tätä kautta voi vaikuttaa heidän minäkuvaansa ja kasvattaa itseluottamusta. Se poikii positiivisia asioita myös muualla.”

Halkosaari uskoo, että maailman muuttuessa myös matematiikka tulee muuttumaan. Aiemmasta peruslaskemistaitojen painotuksesta mennään enemmän kohti ilmiöpohjaisuutta ja ongelmanratkaisua. Lahjakkaimmat matematiikan osaajat tulevat kehittämään teknologioita ja kyvyt ilmenevät myös esimerkiksi ohjelmointina ja koodaamisena. Muille tärkeäksi tulee kokonaiskuvan hallinta.

Nanotiede tuli lukioon

Mäntyharjulla on yhtenä ensimmäisistä lukioista mahdollisuus valita nanotieteen kurssi ensi lukuvuonna.

Halkosaari tutustui itse nanotieteisiin opiskellessaan Jyväskylän yliopistossa. Hän osallistui opettajakoulutuslaitoksen nanokoulu-projektiin, jota rahoittamassa on ollut myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Projektissa kehitetään opetusmateriaaleja yläaste- ja lukioikäisille, ja niitä on löydettävissä nanokoulun sivustolla.

Biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa yhdistävä nanotiede sopii Halkosaaren mukaan mainiosti lukioon, jonka on tarkoitus tarjota oppilaille yleissivistystä.

”Toivottavasti kurssi antaa joillekin kipinän siihen, että he pitävät nanotiedettä yhtenä jatko-opiskeluvaihtoehtona”, Halkosaari pohtii.

Matematiikan opetuksen uudistaminen tärkeää

Matemaattisen ajattelun ja osaamisen tarve kasvaa työelämässä voimakkaasti, erityisesti teknologia-aloilla.

”Teknologiateollisuuden tuoreessa selvityksessä yritykset nostivat esille, että esimerkiksi tekoäly, robotiikka, ohjelmointi, mallintaminen ja data-analytiikka ovat kasvava osa teknologiateollisuuden osaajien työtä. Näiden rinnalla kasvaa myös tarve asiakasnäkökulman ymmärtämiseen ja palveluratkaisuiden kehittämiseen. Tätä osaamista tarvitaan laajasti yhteiskunnassa. Siksi on tärkeää, että matematiikan opetuksen uudistamiseen panostetaan”, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön toimitusjohtaja Laura Juvonen kuvaa.

 

Teksti: Sami Laakso, Legendium Oy

Katso, mitä muita artikkeleita löytyy Teknologiateollisuuden kesäkuun uutiskirjeestä.​