Selvitys: Suomen ammatillisen koulutuksen reformi vie oikeaan suuntaan - onnistuneeseen toimeenpanoon tarvitaan riittävä rahoitus

Uutinen
Ammatillisen koulutuksen suurimmat haasteet ovat työelämän tarpeiden huomioiminen opetuksessa sekä ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden lisääminen, kertoo HundrEDin toteuttama selvitys.

Ammatillisen koulutuksen suurimmat haasteet ovat työelämän tarpeiden huomioiminen opetuksessa sekä ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden lisääminen, kertoo tuore selvitys.

Koulutusinnovaatioyritys HundEDin toteuttaman selvityksen tarkoituksena oli selvittää, millaisten muutospaineiden edessä ammatillinen koulutus on kansainvälisesti ja miten nämä muutokset heijastuvat suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Selvityksen tilasivat Teknologiateollisuus ry ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö.

– Selvityksessä käytetyt kansainväliset tutkimukset osoittavat, että ammatillisen koulutuksen reformin suunta on oikea. Nyt tarvitaan panostuksia toimeenpanoon, sanoo Teknologiateollisuuden koulutusjohtaja Leena Pöntynen. – On tärkeää, että seuraava hallitus ensitöikseen tarkentaa ammatillisen koulutuksen rahoituksen tason vastaamaan koulutuksen järjestäjille aiheutuvia todellisia opetuskustannuksia. 

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä opintojen rakenne on uudistunut ja opiskelijoiden työssäoppimisen määrä kasvanut merkittävästi. Uudistusten takana on ollut halu tehostaa opintojen suorittamista sekä parantaa niiden työelämäyhteyttä. Selvityksen tulosten perusteella Suomi ei ole ollut uudistusten kanssa yksin, vaan monet maat ympäri maailman pyrkivät muutosten avulla vastaaviin lopputuloksiin.

Tehokasta ammatillista koulutusta tarvitaan lisäämään työvoimaa, parantamaan työllisyyttä sekä auttamaan yrityksiä uusien teknologioiden hyödyntämisessä ja tuottavuuden parantamisessa.

– Teknologiateollisuuden viimevuotisen osaajatarveselvityksen mukaan tekniikan alalla tarvitaan yli 53 000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Ensimmäisen vuoden jälkeen osaajatarpeen kehittymisestä tiedämme, että tuo luku voi jäädä jopa liian pieneksi, sillä uusia osaajia on jo rekrytoitu 14 000 loppuvuoden 2018 aikana, Pöntynen kertoo.

Ammattiosaajista on yrityksissä jo pulaa

Uusista osaajista 40% tarvitaan ammatillisesta koulutuksesta. Leena Pöntysen mukaan ammatillinen koulutus tulisikin nähdä houkuttelevana vaihtoehtona, jonne hakeutuu motivoituneita ja opinnot suorittavia opiskelijoita.

– Tämä tarkoittaa enemmän tietoa sekä todenmukaisia kuvauksia työelämästä ja työmahdollisuuksista. Myös yhteistyön parantaminen toimijoiden, kuten oppilaitosten, opiskelijoiden ja työnantajien, välillä on tärkeää.

Kyky jatkuvaan oppimiseen turvattava myös ammatillisessa koulutuksessa

Selvityksen mukaan työelämäyhteistyö sekä työssä ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen ovat merkityksellisin alan vetovoimaa sekä osaamisen kehittymistä edistävä tekijä. Samaan aikaan työelämään siirtymisen ongelmat näyttivät kulkevan käsi kädessä työelämän nopean muutostahdin kanssa.

Tulokset kertovat, että ammatillisen koulutuksen on vaikeaa vastata nopeaan teknologiseen kehitykseen ja työelämän muutoksiin. Tekniikan kehittyessä voimakkaasti oppilaitokset joutuvat jatkuvasti arvioimaan perustaitojen ja alakohtaisten spesifien taitojen välistä suhdetta. Taitojen epätasapainoa voidaan torjua parhaiten huolehtimalla opiskelijoiden elämänmittaisen oppimisen taidoista.

– Suuri kysymys onkin, miten kyky jatkuvaan oppimiseen turvataan ammatillisessa koulutuksessa, Pöntynen pohtii.               

Ammattiosaajat ovat haluttua työvoimaa – koulutuksen mielikuvissa parantamisen varaa

Ammatillisen koulutuksen veto- ja pitovoimatekijöiden parantaminen nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi on tärkeää. Opetus- ja kulttuuriministeriön alkuvuodesta julkaiseman mielikuvatutkimuksen mukaan mielikuva ammatillisesta koulutuksesta on pääsääntöisesti myönteinen. Yläkoululaisten keskuudessa ammatillinen koulutus kärsii kuitenkin arvostuksen puutteesta: peruskoulun 9.-luokkalaisista 44 % pitää lukiota erittäin arvostettuna koulutusvaihtoehtona, kun ammatillisesta koulutuksesta samoin ajattelee vain 7 %.

Selvityksessä haastateltujen työnantajien vastausten mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoita kuitenkin arvostetaan ja heitä pidetään vahvoina työnhakijoina. Myös EK:n eilen julkistaman Taloustutkimuksella teetetyn tutkimuksen mukaan pk-yritykset ovat tyytyväisiä ammatilliseen koulutukseen. Selvityksen toteuttaneen HundrEDin toiminnanjohtaja Lasse Leponiemi painottaakin mielikuvien merkitystä nuorten valinnoissa.

– Jotta houkuttelevuutta saadaan nuorten parissa parannettua, ammatillisen koulutuksen imagoa on parannettava kaikkien keskeisten sidosryhmien, siis peruskoululaisten, vanhempien, opinto-ohjaajien ja opettajien osalta.

Myös tehokkaampi opinto-ohjaus peruskoulussa, kokonaisvaltaisen tuen lisääminen opiskelijoille, yhteisöllinen ilmapiiri ja yksilöllinen, joustava koulutussuunnittelu ovat tekijöitä, joiden arvioidaan vähentävän koulupudokkuutta ja pitävän opiskelijat koulutuksessa valmistumiseen asti.

Megatrendit kuten kestävä kehitys eivät näy ammatillisen koulutuksen sisällöissä

Selvityksessä nousi esiin myös ajankohtainen ja sisällöllinen puute suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Opiskelijoiden valmentaminen vihreän talouden periaatteisiin on kansainvälisesti asetettu koulutuksen keskeiseksi tavoitteeksi, mutta suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa kestävä kehitys ei näy. Tulos on yllättävä, sillä tammikuussa 2019 julkaistun selvityksen mukaan suomalainen vientiteollisuus on ylivoimainen OECD-maiden kestävän kehityksen vertailussa.

Osaava henkilöstö on avainasemassa monien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Erityisesti teknisen alan ammatillisen koulutuksen ympäristötietoisuus on elintärkeää ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Selvityksen perusteella on epävarmaa, oppivatko opiskelijat ilmastonmuutoksen kannalta olennaisia kestävän kehityksen taitoja, joita he tarvitsevat tulevaisuuden työelämässä.

– Meidän on tuettava opiskelijoita oppimaan kestävän kehityksen taitoja, joiden avulla he voivat saada aikaan positiivisia muutoksia myöhemmin uransa varrella, Leena Pöntynen sanoo.

Liite: Spotlight: Tekniikan alojen ammatillinen koulutus -selvitys

 

Lisätietoja:

Leena Pöntynen, @leenapontynen

Koulutusjohtaja, Teknologiateollisuus ry

040 130 6113, etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

 

Artikkeli on mukana maaliskuun uutiskirjeessä.