Talous- ja veropolitiikka tukemaan kasvun jatkumista

Artikkeli
Yritysten uudistumista ja tuottavuutta lisäävät investoinnit saatava kestävään kasvuun.

Suomen talouskasvu on asteittain hidastunut kuluneen vuoden aikana. Kun vuonna 2017 bruttokansantuote kasvoi vielä lähes kolmen prosentin vauhtia, tänä vuonna kasvu on hidastunut 2,5 prosentin tuntumaan. Kasvu uhkaa heikentyä entisestään tulevan talven aikana. Maailmankaupan kehitystä varjostavalla protektionismilla ja talouspakotteilla on viennille negatiivisia vaikutuksia. Näitä vaikutuksia on odotettavissa pitkäkestoisesti. Talouskasvuamme jarruttaa myös rakentamisen ja yritysten investointien kääntyminen laskuun. Rakentamisen vilkkaus on ollut viimeaikaisen talouskasvun yksi keskeinen kiihdyttäjä.

Yritysten investoinnit mahdollistavat tuottavuuden kehityksen.

EK:n teollisuutta koskevan investointitiedustelun mukaan teollisuuden tuotannolliset investoinnit vähenevät tänä vuonna kaikkiaan runsaat 10 prosenttia verrattuna vuoteen 2017. Myös teollisuuden tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit vähenevät edelleen hieman.

Kasvun pysyminen vahvana on Suomelle tärkeää kahdesta syystä. Julkinen sektori on edelleen alijäämäinen erityisesti valtiontaloudessa. Myös velkaantuminen jatkuu. Vahva talouskasvu ja sen myötä työllisyysasteen nousu on tae alijäämän ja velkaantumisen taittumisesta positiiviseksi.

Kasvun tarvetta voidaan perustella myös hyvinvointimme heikentymisellä suhteessa muihin kilpailijamaihin. Vuoden 2008 jälkeen olemme jääneet selvästi jälkeen muista euromaista. Bkt:n kasvu on jäänyt jo kahdeksan prosenttia jälkeen muista maista.

Tuottavuuden paraneminen on entistä keskeisemmällä sijalla talouskasvun aikaansaamisessa. Yritysten investoinnit taas mahdollistavat tuottavuuden kestävän kehityksen. Miten hyvin Suomi pärjää tuottavuudessa ja investoinneissa?

Merkittävä takamatka tuottavuudessa ja investoinneissa

Teollisuuden tuottavuus on parantunut jonkin verran myös Suomessa vuoden 2015 jälkeen. Tuottavuudessa on nyt ylletty suunnilleen vuoden 2008 tasolle. Takamatkamme muihin EU-maihin on kuitenkin suuri. EU-maissa teollisuuden tuottavuus on parantunut yli 20 prosenttia enemmän kuin Suomessa. Ruotsiin verrattuna olemme runsaat 15 prosenttia jäljessä.

Teollisuuden tuotannolliset investoinnit Suomessa olivat kasvussa vuosina 2015–2017, mutta niiden ennakoidaan siis vähenevän uudelleen tänä vuonna. T&K-investointien raju väheneminen jatkui vuonna 2017. Viime vuosien pudotus T&K-investoinneissa on toteutunut lähinnä elektroniikkateollisuudessa, mutta odotettua kasvua ei ole tapahtunut muunkaan teollisuuden piirissä. Kilpailijamaista poiketen sekä tuotannolliset että T&K-investoinnit eivät ole vieläkään yltäneet vuosien 2007–2008 tasolle.

Teollisuuden kokonaisinvestoinnit Suomessa ovat alittaneet pääomien kulumisen jo kohta kymmenen vuoden ajan. Muutosta tähän ei tapahtunut myöskään vuonna 2017, eikä ole odotettavissa tänäkään vuonna. Kun tarkastelu rajataan ainoastaan tuotannollisiin investointeihin, vuonna 2017 uudet investoinnit ylittivät lievästi tuotannollisen pääoman kulumisen. Näiden investointien vähetessä uudelleen tänä vuonna, on todennäköistä, että pääomia kuluu taas enemmän kuin uutta luodaan.

Talouskasvun potentiaalin kannalta kaikkein olennaisinta on verrata tuotannollisia investointeja ja tuotannollisen pääoman häviämistä kumulatiivisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toteutuneisiin investointeihin verrattuna tuotannollisen pääoman väheneminen on ollut paljon laaja-alaisempaa ja tapahtunut erityisesti vuoden 2008 jälkeen. Kun kasvun pääomaa on hävinnyt samanaikaisesti myös teollisuuden T&K-toiminnoista, näiden negatiivinen kokonaisvaikutus kansantaloudelle on ollut huomattava.

Talouden takamatkan umpeen kurominen edellyttäisi Suomessa noin kolmen prosentin bkt-kasvua vuosittain aina seuraavan vaalikauden lopulle asti. Tämä tulisikin asettaa talouspolitiikan keskeisimmäksi tavoitteeksi tulevan hallituksen ohjelmassa. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen edellyttää sitä.

Yritysten investointiaste eli investointien suhde jalostusarvoon on hyvä mittari kasvua tukevan talous- ja veropolitiikan onnistumiselle. Investointiasteemme on nyt jopa seitsemän prosenttiyksikköä alempi kuin Ruotsissa ja viisi prosenttiyksikköä alempi kuin Itävallassa, Belgiassa ja Sveitsissä. Pienet verrokkimaat ovat tärkein viiteryhmä tällaiselle vertailulle.

Sipilän hallituksen talouspolitiikassa keskeistä on ollut yritysten kustannuskilpailukyvyn paraneminen sekä työllistämistä edistävät toimet. Tuottavuuteen ja investointeihin panostaminen on jäänyt toissijaiseksi. Kuten monet esimerkit maailmalta todistavat, yritysverotukseen on mahdollista sisällyttää investointeja kannustavia elementtejä. Niitä on käytössä mm. Ruotsissa, Baltiassa, Yhdysvalloissa ja Italiassa. Vastaavasti yritysten T&K-investoinnit lisääntyvät, kun Business Finlandin rahoitusvaltuuksia lisätään.

Jukka Palokangas

Pääekonomisti

Teknologiateollisuus ry

@palokju

Kirjoitus on mukana Teknologiateollisuuden syyskuun uutiskirjeessä.