Tavoitteena tuotekehityksen kaksinkertaistaminen - tekojen aika on nyt

Artikkeli
Teknologian kehittyessä innovaatiopolitiikan ja tki-rahoituksen merkitys on ratkaiseva Suomen kilpailukyvylle ja tulevaisuuden menestykselle.

Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan ennen. Nopea teknologinen kehitys muokkaa jokaista yhteiskunnan osa-aluetta. Esimerkiksi monet ilmastonmuutokseen, kaupungistumiseen, heikkenevään huoltosuhteeseen ja työn murrokseen liittyvät haasteet ratkaistaan teknologian avulla.

Sen vuoksi panostaminen huippuosaamiseen ja innovaatioiden kehittämiseen on nyt tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Suomessa julkisen rahoituksen osuus yritysten t&k-investoinneista on OECD-maiden pienimpiä. Innovaatio- ja tutkimusinvestoinnit onkin käännettävä Suomessa pikaisesti kasvuun.

”Tavoitteenamme on, että Suomi on maailman houkuttelevin maa harjoittaa TKI-toimintaa”, kertoo Spinverse Oy:n perustaja Pekka Koponen, joka toimii Teknologiateollisuuden innovaatiotyöryhmän puheenjohtajana. ”Innovaatiot ovat todistetusti tehokkain keino edistää kasvua ja uudistumista.”

Kunnianhimoinen tavoite vaatii mittavia panostuksia

Pääministeri Juha Sipilän johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto julkisti viime syksynä visionsa, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta vetovoimaisin ja osaavin kokeilu- ja innovaatioympäristö. Sen seurauksena TKI-investointien taso nousee 4 %:in BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii mittavia panostuksia niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta.

”Yhteiskunnassa vallitsee laaja-alainen näkemys siitä, että innovaatioiden avulla voidaan luoda uutta liiketoimintaa ja lisää työpaikkoja Suomeen. 4 %:n BKT-tavoite on niin kova, että päätöksentekijöiden tulee sitoutua yli vaalikausien ulottuvaan suunnitelmaan julkisen TKI-rahoituksen kasvattamisesta”, Teknologiateollisuuden elinkeinopolitiikan johtaja Matti Mannonen peräänkuuluttaa.

Innovaatioiden avulla voidaan luoda uutta liiketoimintaa ja lisää työpaikkoja Suomeen.

Merkittävä osa julkisesta TKI-rahoituksesta tulee suunnata innovaatio- ja osaamisekosysteemeille. Pienessä Suomessa erilaisten ekosysteemien merkitys elinkeinoelämän, innovaatiotoiminnan ja yhteiskunnan kehittymiselle on elintärkeä. Suuren kasvupotentiaalin teemat, kuten digitalisaatio, tekoäly, robotiikka, kiertotalous ja terveysteknologia ovat alueita, joilla olisi saavutettavissa merkittävästi lisää kasvua.

Julkinen innovaatiorahoitus edistää ekosysteemien syntymistä ja kehittymistä, mikä hyödyttää suomalaisyritysten kansainvälistä kasvua. Ekosysteemeissä valtaosa rahoituksesta kohdistuu suomalaisille yrityksille – erityisesti pk-yrityksille - ja tutkimusorganisaatioille.

”Yritysvetoisten innovaatiokumppanuuksien lähtökohtana on, että yritykset uskovat yhteistyön tuottavan tuloksia, joka palvelee liiketoiminnan kehittämistä, ja ovat sen vuoksi valmiita investoimaan yhteistyöhön merkittävässä määrin”, Matti Mannonen toteaa.

Kuva: Rolls-Royce

Hyvä esimerkki toimivasta yritysvetoisesta innovaatiokumppanuudesta on DIMECC:in vetämä One Sea -ekosysteemi. One Sea edustaa suomalaisia ja kansainvälisiä huippuyrityksiä, jotka yhdessä tähtäävät autonomisen merenkulun mahdollistamiseen vuoteen 2025 mennessä. Mukana ovat ABB, Cargotec, Ericsson, Finferries, Finnpilot Pilotage, Meyer Turku, Rolls-Royce, Tieto ja Wärtsilä.

Kansainvälisessä kilpailussa pärjääminen edellyttää Suomelta ja suomalaisilta myös rohkeita uusia avauksia. Uusilla alueilla ekosysteemejä ei välttämättä vielä ole olemassa tai ne ovat vasta rakenteilla.  Ekosysteemien vaikutus on pitkäaikaista ja ne vaativat sekä kärsivällisyyttä että pitkäjänteisyyttä. ”Luonnollisesti on tärkeää, että ekosysteemin kehitystä ja innovaatiokumppanuuksien tuloksia ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan ja että toiminta on läpinäkyvää. Hyvänä periaatteena on, että julkinen sektori ei valitse voittajia, vaan rahoituksen saajat valikoituvat kilpailun kautta”, Mannonen jatkaa. 

”Kyse ei ole pelkästään uudesta liiketoiminnasta: tavoitteellisella innovaatiopolitiikalla voidaan luoda kasvua ja hyvinvointia laaja-alaisesti Suomeen ja suomalaisille”, Pekka Koponen toteaa. ”Yksittäisen ihmisen näkökulmasta yrityksille suunnattu innovaatiorahoitus voi tarkoittaa vaikkapa raskausajan diabeteksen varhaista tunnistamista, biohajoavia muovipulloja tai älypuhelinyhteydet läpäiseviä ikkunoita. Viime kädessä innovaatioiden avulla voidaan siis luoda parempi elämä suomalaisille.”

Pelkkä raha ei ratkaise

Teknologiateollisuuden yritykset vastaavat tällä hetkellä noin 70 prosentista elinkeinoelämän ja 45 prosentista koko Suomen tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Julkisen TKI-rahoituksen nostaminen on tärkeässä roolissa 4 % tavoitteen saavuttamisessa, mutta pelkästään lisärahoituksen avulla ei kunnianhimoista tavoitetta saavuteta.

TKI-toimintaympäristön kilpailukykyyn vaikuttavat useat tekijät, joista osaaminen ja osaajien saatavuus on yksi tärkeimmistä. Ilman huippuosaajia ei ole huippuinnovaatioitakaan. Päätöksentekijöiden olisikin kiinnitettävä tulevaisuudessa yhä enemmän huomioita tekijöihin, joiden avulla yritykset päättävät sijoittaa lisää TKI-toimintaansa Suomeen.

”Esimerkiksi poliittisen päätöksentekijöiden, viranomaisten, suurten kaupunkien ja yrityskentän tulisi yhteistyössä ottaa tehtävälistalleen se, miten Suomeen houkutellaan merkittävissä määrin lisää kansainvälisiä huippuosaajia”, Matti Mannonen ehdottaa.

Uudet ratkaisut eivät synny automaattisesti, vaan niihin tarvitaan eri osapuolten välistä yhteistyötä, huippuosaamista, laadukasta toimintaympäristöä sekä erityisesti rohkeita, innovatiivisia yrityksiä. ”Yritysvetoiset julkisen ja yksityisen sektorin ekosysteemit luovat kasvua koko yhteiskuntaan. Mahdollisuudet TKI-kärkipaikkaan ovat olemassa, mutta sen saavuttaminen vaatii kovasti töitä julkisella ja yksityisellä sektorilla”, Pekka Koponen päättää.



Lisätietoja:

Matti Mannonen, @mannonen_matti 

Elinkeinopolitiikan johtaja, Teknologiateollisuus ry

puh. 040 544 7047, matti.mannonen@teknologiateollisuus.fi



Mervi Karikorpi, @mervikarikorpi 

Innovaatiojohtaja, Teknologiateollisuus ry

puh. 040 741 9891, mervi.karikorpi@teknologiateollisuus.fi 

Yläkuva: Spinverse Oy:n perustaja Pekka Koponen toimii Teknologiateollisuuden innovaatiotyöryhmän puheenjohtajana. 

Katso, mitä muita artikkeleita löytyy Teknologiateollisuuden kesäkuun uutiskirjeestä.​