Teknologiateollisuuden liikevaihto kasvaa edelleen, mutta uusien tilausten ja tarjouspyyntöjen kasvu on lopahtanut

Tiedote
Maailmantalouden kasvun hidastuminen näkyy teknologiateollisuuden yritysten markkinatilanteessa. Yritysten liikevaihto kasvaa edelleen, mutta uusien tilausten arvo ei ole noussut alkuvuoden jälkeen. Syksyn aikana myös tarjouspyyntöjen kasvu on pysähtynyt, mikä ennakoi tuleville kuukausille viimeaikaista heikompaa talouskehitystä. Puolet Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksistä on edelleen tappiollisia tai heikosti kannattavia.

Teknologiateollisuuden tuore Tilauskantatiedustelu kertoo, että alan yritykset Suomessa saivat heinä–syyskuussa uusia tilauksia euromääräisesti saman verran kuin edellisellä kvartaalilla. Ilman uutta merkittävää laivatilausta tilausten arvo olisi kääntynyt laskuun. Jos tilannetta vertaa vastaavaan ajankohtaan vuosi sitten, tilaukset kasvoivat 22 prosenttia. Kasvua selittää viime vuoden vertailuajankohtaan ajoittunut notkahdus.

Teknologiayritysten tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 6 prosenttia suurempi kuin kesäkuussa ja 20 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Huomionarvoista on, että vuoden 2014 alun jälkeen tapahtuneesta tilauskannan vahvistumisesta yli 60 prosenttia johtuu laivatilauksista.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi tammi−heinäkuussa viisi prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Hienoista kasvua odotetaan myös loppuvuodelle. Liikevaihdon kasvusta noin puolet on määrällistä kasvua, puolet selittyy raaka-aineiden ja komponenttien maailmanmarkkinahintojen noususta.

Teknologiateollisuudet Talousnäkymät-raporttiin sisältyy tällä kertaa tietoa myös yritysten kannattavuudesta. Tilastokeskuksen kokoamat ennakkotiedot Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksistä kertovat, että yritysten kannattavuus parani jonkin verran vuoden 2017 aikana. Silti puolet yrityksistä oli edelleen tappiollisia tai heikosti kannattavia.

Työllisyys kasvaa kohisten

Vahva tilauskanta on kiihdyttänyt henkilöstömäärän kovaan kasvuun. Teknologiateollisuuden yritysten palkkalistoilla oli syyskuun lopussa 314 000 henkilöä eli lähes 15 000 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin.

Rekrytointeja tehtiin syyskuun loppuun mennessä peräti 40 000, kun viime vuonna niitä oli koko vuoden aikana 42 500. Pk-yritysten osuus rekrytoinneista oli 67 prosenttia. Yrityksestä riippuen henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikkaa vaihtaneita.

Ilman toimia osaajapula räjähtää käsiin

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtajan Jaakko Hirvolan mukaan teknologiateollisuuden talousnäkymät antavat sekä ilon että huolen aihetta. Ilahduttavaa on, että alan yritykset ovat palkanneet jopa enemmän väkeä kuin osaajien tarpeeksi arvioitiin keväällä.

Yritykset arvioivat, että henkilöstömäärä kasvaisi vuosina 2018–2021 yhteensä 27 000 tuhannella eli keskimäärin noin 7 000 henkilöllä vuosittain. Tämän päälle tulevat muut rekrytoinnit, joilla korvataan eläkkeelle siirtyviä ja työpaikkaa vaihtavia. Arvioita tehtäessä otettiin huomioon ennakoitu talouskasvun hidastuminen. 

– Henkilöstömäärä on kasvanut jo nyt lähes 15 000:lla, joten osaajapulaan on suhtauduttava entistäkin suuremmalla vakavuudella. Koulutus on saatava kohdilleen kaikilla tasoilla, jotta osaajien puute ei räjähdä käsiin yhä suuremmaksi kasvun esteeksi. Työperäisestä maahanmuutosta ja monikulttuurisuuteen oppimisesta on tehtävä kansallinen projekti, sillä kotimaiset ikäluokat eivät riitä vastaamaan osaajatarpeeseen. Tarveharkinta tulee poistaa ja lupaprosesseja nopeuttaa, Hirvola tähdentää.

Hirvolan mukaan tappiollisten ja heikosti kannattavien yritysten suuri määrä kertoo, että nykyinen tuottavuuskehitys ei riitä vaan Suomi tarvitsee lisää investointeja, innovaatioita ja maailmanluokan tutkimusta. On hälyttävää, että yritysten tki-toimintoja siirtyy yhä enemmän ulkomaille ja tutkijoiden aivovienti kasvaa. Vain osaamalla ja uudistumalla pystymme parantamaan tuottavuutta, synnyttämään uutta liiketoimintaa sekä vauhdittamaan näköpiirissä olevaa hidastuvaa talouskasvua.

– Tavoitteeksi tulee asettaa vahvat yritysvetoiset innovaatioekosysteemit, jotka synnyttävät parinkymmenen miljardin arvosta uutta bisnestä ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Yritysten ja koko yhteiskunnan kilpailukyvystä huolehtiminen on perusasia. Tähän kuuluu olennaisesti sekin, että toivotut investoinnit eivät pysähdy vuosikausiksi luvitusjonoon, Hirvola viestittää poliittisille päättäjille.

Työmarkkinoille tarvitaan työrauha

Työmarkkinajohtaja Minna Helle peräänkuuluttaa työrauhaa. Toivottavasti viikkoja jatkuneet poliittiset työtaistelut saadaan vihdoin pois päiväjärjestyksestä, sillä hintalappu on kasvanut aikaa sitten liian kovaksi. Asiaan odotetaan ratkaisua vielä lähituntien aikana, kun palkansaajajärjestöt käsittelevät maan hallituksen torstaina tekemää kompromissiehdotusta.

– Työtaistelut ovat kohdistuneet raskaasti moniin yrityksiin ja hankaloittaneet myös kansalaisten arkea. On hyvä, että maan hallitus on antanut uuden ehdotuksen. Pallo on nyt palkansaajilla, Helle sanoo.

– Työmarkkinoilla on suuri vaikutus tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja Suomen pärjäämiseen. Nyt tulisikin keskittyä tuottavuuden parantamiseen ja tulevaisuuden menestystekijöiden hakemiseen. Työmarkkinakriiseihin ei ole varaa. Työrauha on kyettävä turvaamaan sopimusten voimassa ollessa, Helle painottaa.

Tiedotustilaisuuden esitykset

Talousnäkymät 4/2018 -raportti 



Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, puh. 040 063 3751

Pääekonomisti Jukka Palokangas, puh. 040 750 5469

Työmarkkinajohtaja Minna Helle, puh.  050 341 4884