Töitä näkyvissä!

Artikkeli
Meriteollisuus on myötätuulessa. Alan tilauskirjat lupaavat lähivuosille reipasta kasvua ja työntekijöitä tarvitaan lisää. Menestys pohjautuu innovaatioiden kehittämiseen.

Meriteollisuus on tällä hetkellä menestyvä toimiala. Kun vielä joitakin vuosia sitten aprikoitiin, onko meriteollisuudella Suomessa ylipäätään tulevaisuutta, nyt ala kukoistaa: se työllistää 30 000 ammattilaista, ja verkostoon kuuluu tuhat yritystä.

Ja vaikka maailmantalouden kasvu on jo taittunut, meriteollisuus on vasta toipumassa pitkästä taantumasta erityisesti risteilyalusmarkkinan jatkuvan kasvun myötä. Suomessa alan vuotuinen liikevaihto on kahdeksan miljardia euroa ja enemmän on luvassa.

”Tällä hetkellä yrityksillä on niin paljon tilauksia sisällä, että liikevaihto kasvaa lähivuosina yli kymmeneen miljardiin euroon”, Meriteollisuus ry:n puheenjohtaja Patrik Rautaheimo kertoo.



Patrik Rautaheimo

Esimerkiksi Meyer Turun nykyinen tilauskirja vaatii tuotantomäärän kaksinkertaistamisen vuoteen 2023 mennessä. Tähän päästään lukuisilla toimilla, joita varten telakalla on aloitettu oma ramp up -ohjelma. Tilausten täyttäminen tarkoittaa, että koko verkostossa tarvitaan noin 10 000 uutta laivanrakentajaa.

Yrityksistä näkyvimpiä ovatkin telakat. Jo yhden valmistuneen loistoristeilijän luovutus tekee vahvan positiivisen sykäyksen koko maan vaihtotaseelle. Koko alan liikevaihdosta yli 90 prosenttia liittyy tuotteisiin, jotka päätyvät vientiin.

Telakoiden lisäksi klusteriin kuuluvien yritysten kirjo on hyvin laaja ja ulottuu metallialan yrityksistä sekä suunnittelu- ja konsulttitoimistoista aina ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajiin asti. Ja koska esimerkiksi loistoristeilijät ovat oikeastaan uivia monikerroksisia loistohotelleja ja viihdekeskuksia, meriteollisuudessa tarvitaan myös näille aloille tyypillistä osaamista.

Koulutukseen tarvitaan lisäpanostuksia

Jotta liikevaihdon kasvu realisoituu ja tilaukset saadaan toimitettua, yritykset tarvitsevat lisää työntekijöitä. Niiden löytyminen on kuitenkin yhä vaikeampaa. Pulaa on meriteollisuuden erityisosaajista, mutta yhä kovempaa kilpailua käydään myös muiden alojen kanssa monista ammattilaisista kuten it-osaajista.

Patrik Rautaheimo toivookin uudelta hallitukselta lisäpanostuksia koulutukseen. Hän muistuttaa, että työvoima ei lähde hanakasti vaihtamaan paikkakuntaa työn perässä, siksi koulutuspaikkoja tarvitaan lisää myös meriteollisuuden vahvoille alueille.

”Olisi toivottavaa, että esimerkiksi Turussa saataisiin konepuolen diplomi-insinöörikoulutus vahvasti käyntiin. Alan yritykset kärsivät nykyisestä tilanteesta”, Rautaheimo sanoo.

Aasialaiset valtaavat markkinoita

Maailmalla laivatilaukset eivät ole vieläkään nousseet vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttamasta aallonpohjasta. Laivatilauksia ei kuitenkaan voi katsoa yhtenä kokonaisuutena, vaan valmistajat ovat erikoistuneet tiettyihin laivatyyppeihin.

Suomen telakoilla valmistetaan risteilijöitä, autolauttoja sekä erityisaluksia kuten jäänmurtajia ja merivoimien käyttöön tulevia aluksia.

Suomalaisten telakoiden erikoistuminen vaativimpiin alustyyppeihin on kannattanut.

Klusteriin kuuluvat muut suomalaisyritykset sen sijaan toimittavat tuotteitaan kaikenlaisiin laivatyyppeihin ja merellisiin rakenteisiin ympäri maailmaa. Erityisen vahvaa osaamista on ympäristöteknologioissa, digitaalisissa ratkaisuissa sekä arktisessa teknologiassa.

Suomalaisten telakoiden erikoistuminen ”vaativimpiin” alustyyppeihin on kannattanut, sillä niihin pitkittynyt tilaustaantuma ei ole osunut niin pahasti.

Viime vuosina laivojen rakentaminen on myös siirtynyt vahvasti Aasiaan. Kolme neljännestä matkustajalautoista ja ro-ro-aluksista valmistetaan nykyisin Aasiassa, kun vielä vuosituhannen vaihteessa niistä 70 prosenttia rakennettiin Euroopassa.

Cleantech-osaaminen kilpailuetuna

Patrik Rautaheimo peilaa alan menestystekijöitä. Hän muistuttaa, että Suomen meriteollisuus on kansainvälisesti tunnettu innovaatioistaan.

”Suomessa tehdään merkittävä osa laivanrakennuksen innovaatioista, ja niistä suuri osa myös rakennetaan käytännön ratkaisuiksi ensimmäiseksi Suomessa”, Rautaheimo sanoo.

Sanojensa todisteeksi hän antaa pitkän listan esimerkkejä, joista monet liittyvät energiatehokkuuden parantamiseen ja päästöjen vähentämiseen. Näitä ovat muun muassa laivan operointi ja ajo-optimointiohjelmistot, roottoripurje sekä uudet potkuri- ja laivan kulkuvastusta pienentävät ratkaisut. Skaala on siis hyvin laaja ja ratkaisujen yhdistelmillä voidaan saada huomattavia vähennyksiä merenkulun polttoainekulutukseen ja päästöihin.

Näille ja muille ratkaisuille on kysyntää, kun laivamatkustajien vaatimukset lisäävät varustamoiden painetta huomioida entistä paremmin ympäristönäkökohdat. Silloin vahvasta cleantech-osaamisesta tulee entistä selvemmin kilpailuetu.

Myös kansainväliset säännökset määrittävät kehityksen suuntaa. Niitä määritellään kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa.

”Meriteollisuudelta ei tulla kuulemaan minkäänlaista kritiikkiä ympäristölainsäädöksiä vastaan. Merenkulun globaalin sääntelyn pitää kuitenkin olla ennakoitavaa ja tasapuolista”, Rautaheimo painottaa.

Kohti vähäpäästöisyyttä

Rautaheimo painottaa valtion tki-rahoituksen merkityksestä koko alan tulevaisuudelle.

”Myös julkisilla hankinnoilla, kuten jäänmurtajilla tai merivoimien erikoisaluksilla, on merkitystä alan teollisuudelle. Ne toimivat referensseinä uusien innovaatioiden hyödyllisyydestä.”

Rautaheimo muistuttaa, kuinka Viking Gracen valmistaminen on vaikuttanut koko alan kehitykseen. Valtio tuki LNG-polttoaineratkaisun kehittämistä, ja vuonna 2012 valmistunut alus oli ensimmäinen maailmassa, joka käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua. Ratkaisulla päästään lähes kokonaan eroon rikkidioksidipäästöistä ja myös monet muut päästöt vähenevät merkittävästi.

”Nyt maailmalla rakennettavat suuret risteilijät käyttävät lähes poikkeuksetta samaa ratkaisua, ja meillä on siihen maailman parasta osaamista.”

 

Teksti: Sami Laakso, Legendium Oy

Kuvat: Mobimar ja Aker Arctic Technology

Artikkeli on mukana Teknologiateollisuuden kesäkuun uutiskirjeessä.