Tutkimuskomissaari Carlos Moedas: Eurooppa ruoskii itseään turhaan – Portugali ja Suomi ovat siinä mestareita.

MustRead
Euroopalla on pian oma instituutio vauhdittamassa innovaatioiden muuttumista euroiksi. Maailman suurin tutkimusrahoitusohjelma on sekin ensi kaudella yhä isompi. Mutta portugalilaiskomissaarin mielestä se, mitä kipeimmin tarvitsemme, on asennemuutos.

Teksti: Heli Satuli/MustRead

 

Ujoa tekijäkansaa. Vähemmän arvostettu ruokakulttuuri. Parlamenttivaalit tulossa ja gallupien kärkisijaa pitävät hallussaan sosiaalidemokraatit.

”Portugalilla ja Suomella on uskomattoman paljon yhteistä. Meidän suhteemme on monella tapaa outo, voisimme hyvin olla naapureita”, pohtii tutkimuksesta, innovaatioista ja tieteestä komissiossa vastaava komissaari Carlos Moedas Brysselin kevätauringossa kylpevässä työhuoneessaan.

Eivätkä Suomen ja Portugalin yhteiset piirteet lopu tähän. Mailla on isompi naapuri ja ne sijaitsevat kaukana ytimestä, Euroopan reunalla.

”Portugalilaiset eivät muuten ole identiteetiltään dramaattisia Välimeren ihmisiä, vaan viileää Atlantin väkeä”, painottaa vaatimattoman oloinen Moedas.

Ennen kaikkea kuten suomalaiset, myös portugalilaiset ovat Moedaksen mielestä itseruoskinnan mestareita. Tosin niin on komissaarin mielestä koko Eurooppa.

Eroon negatiivisesta harhasta

”Meidän on turha koko ajan verrata itseämme Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Unohdamme, että olemme monessa asiassa maailman parhaita. Eurooppalaisissa istuu syvässä negatiivinen harha.”

Moedasin mukaan usein emme tiedosta, että näemme vain ne negatiiviset puolet. Hän sanoo muistavansa asian itse puhuessaan muilta mantereilta tulevien asiantuntijoiden kanssa. He vääntävät rautalangasta, mikä Euroopassa jo toimii ja missä olemme edellä muita. Kuten eniten viitatuissa tiedeartikkeleissa tai kvanttilaskennassa.

“Ja katso Suomessa esimerkiksi kiertotaloutta, biotaloutta ja pelialaa. Suomi on maailman johtavia maita näillä sektoreilla”, muistuttaa komissaari.



Kuka Carlos Moedas?

  • EU:n tutkimus-, tiede- ja innovaatiokomissaari 2014–

  • 48-vuotias, koulutukseltaan insinööri, MBA Harvardista
  • Portugalin pääministerin valtiosihteeri 2011–14, vastuulla Portugalin rakenneuudistusohjelma
  • Portugalin parlamentin jäsen 2011, sosialidemokraattinen puolue (PSD)
  • Crimson Investment Management -sijoitusyrityksen perustaja ja johtaja 2008–11
  • Aguirre Newman -kiinteistöyrityksen toimitusjohtaja 2004–2008
  • Goldman Sachsin investointipankissa Lontoossa 2000–2004
  • Harrastaa juoksua



Moedasin mukaan Euroopan on keskityttävä vahvuuksiinsa ja ennen kaikkea katsottava eteenpäin. Vähän niin kuin jääkiekkoilijalegenda Wayne Gretzky totesi, on luisteltava sinne, minne kiekko on menossa, ei sinne, missä kiekko on nyt.

Siksi Moedas vastustaa ajatusta, että Eurooppa tarvitsee oman Piilaakson. Tai ylipäätään mitään replikaatioita.

“Meidän Piilaakso on upea verkosto kaupunkeja – Amsterdam, Lissabon, Helsinki, Berliini. Näissä kaupungeissa uusi sukupolvi luo uusia yrityksiä ja teknologioita, joiden ytimessä on ajatus ihmisten elämänlaadun parantamisesta.”

Euroopan vahvuus on inhimillisyys

Moedas nostaa esimerkiksi lohkoketjut. Ne nähdään maailmalla turvallisuuden ja tehokkuuden parantajana. Euroopassa on tartuttu myös lohkoketjujen valtaviin mahdollisuuksiin kitkeä pois eriarvoisuutta. Lohkoketjut poistavat välikäsien tarpeen, joten esimerkiksi alustataloudessa palvelun tekijä saa kunnon korvauksen, eikä valtaosa euroista päädy välissä olevalle yritykselle kuten nyt Uberille tai AirBnB:lle.

“Myös tekoälyn suhteen olemme ainoa manner maailmassa, joka näkee tekoälyn arvoprojektina”, muistuttaa komissaari.

Tekoälyn kantavana voimana on Euroopassa inhimillisyys ja ihminen. Se on valjastettava parantamaan ihmisten elämää, ei uhkaamaan sitä. Eurooppa on tässä erilainen kuin muut mantereet ja se on Moedasin mukaan meidän vahvuutemme.

”Teknologia on pohjimmiltaan neutraalia, ihminen voi tehdä siitä todella hyvää tai todella pahaa.

Meidän on Euroopassa pidettävä inhimillisyys yhteiskunnan ydinarvona ja käytettävä teknologiaa vahvistamaan demokratiaa”, linjaa komissaari.

Moedas juoksee paljon ja hän vertaa Euroopan tilannetta päättymättömään maratoniin, jota juoksemme USA:n ja Kiinan kanssa.

“Kysymys kuuluu, miten me juoksemme. Kukin maa yksin vai yhdessä Eurooppana? Uskon, että yhdessä juoksemalla olemme nopeampia.”

Samaan hengenvetoon Moedas lisää, että hän karsastaa kaikkea Eurooppa ensin ja “me ja viholliset” -vastakkainasettelua. Se on poliittisesti väärin.

“Etenkin tutkimuksen ja tieteen tulee olla avointa. Mutta se ei tarkoita, että meidän pitäisi olla naiiveja.”

Kiinalaiset yritykset voivat saada nykyisellään rahaa EU:n tutkimusohjelmasta, mutta eurooppalaiset yritykset eivät saa tukea Kiinan valtiolta.

 “Tämä ei voi jatkua, vastavuoroisuus Kiinan kanssa on välttämätöntä.”

Eroon ylhäältä alas -ajattelusta

Portugalilainen tuntee bisnesmaailman hyvin. Hän on perustanut ja johtanut sijoitusyhtiötä, toiminut kiinteistöfirman toimitusjohtajana ja Goldman Sachs -investointipankissa.

Ei siis ihme, että Moedasin komissaarikauden päätavoite oli saada aikaan vallankumous siinä, miten EU tukee ja rahoittaa innovaatioita. 

”Kun aloitin, Euroopalla oli hyvä tutkimusohjelma Horisontti 2020. Mutta se oli oikeasti hyvä vain tiedepuolella, eikä pystynyt muuttamaan tieteellisiä tuloksia innovaatioiksi ja tuotteiksi.”

Euroopasta löytyy luovuutta, ideoita, kyvykkyyttä ja tarvittava tiedepohja. Täällä on myös rahallisesti mitattuna maailman suurin tutkimus- ja innovaatio-ohjelma. EU:n byrokratia ja mikromanagerointi jarruttivat kuitenkin tehokkaasti kehitystä aloilla, joiden pitäisi olla avain Euroopan menestykseen tulevaisuudessa.

“Tajusin, että meidän on pakko muuttaa tapaa, jolla rahoitamme innovaatioita ja toiseksi antaa eurooppalaisille yrityksille mahdollisuus skaalata toimintansa ja kasvaa nopeasti. Sitä ne eivät pystyneet tekemään, koska pääomaa ei ollut tarpeeksi saatavilla”, kuvailee Moedas.

Yksi suurimmista ongelmista olivat Moedasin mukaan EU:n tutkimusohjelman liian tiukasti rajatut kilpailuhaut. Ne sulkivat pois lupaavia hankkeita yksi toisensa perään, koska innovaatiot eivät mahtuneet minkään rahoitushaun otsakkeen alle.

”Innovaatiot eivät noudata ennalta määrättyjä kaavoja." 

"Yritys, joka valmisti sähköä kasveista epäonnistui rahoituksen saamisessa, koska heidän ideassaan yhdistyi maatalous ja energia. Se tippui rahoitushaussa kahden tuolin väliin”, puuskahtaa Moedas.

Lopputuloksena moni yritys ei edes yrittänyt hakea rahoitusta. Liian monta kertaa komissaari kuuli lauseen: ”Oi, ei tämä toimi meille.”

https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/mustread/2019/03/27151620/P038362-875997.jpg

Carlos Moedas lahjoitti taannoin Brysselissä komissaarikollega Jyrki Kataiselle puusta valmistetun vihreän huivin.

Yksi brändi innovaatiorahoitukselle

Yhdessä komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kanssa Moedas ryhtyi kirjoittamaan paperille, mitä tarvitaan. Suunnittelun lopputuloksena näki päivänvalon Euroopan innovaationeuvosto EIC. Viime viikolla EU-maat ja Euroopan parlamentti sopivat, että EIC aloittaa täysimittaisen toimintansa vuonna 2021 osana EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa Horisontti Eurooppaa. Jo tänä ja ensi vuonna rahaa on jaossa kaksi miljardia euroa ja vuosille 2021–2027 kymmenen miljardia euroa.

“Keskeistä on, että EIC:ssa ratkaiseva päätöksenteko rahoituksen myöntämisestä ei ole EU:n käsissä, vaan siitä päättävät kokeneet sijoittajat, yrittäjät ja tutkimusmaailman edustajat”, kertoo komissaari.

Kilpailuissa on luovuttu ylhäältä alas -ajattelusta. Rahoitushaut ovat avoimia ja Euroopan innovatiivisimmat startupit ja pk-yritykset pyritään löytämään henkilökohtaisten haastattelujen avulla. Lisäksi yritykset saavat mentorin, joka seuraa niitä viisi vuotta ja käyttää saamiaan kokemuksia tukeakseen muita.

Vuonna 2017 alkanut EIC:n pilottivaihe on ollut Moedasin mukaan iso menestys. Tähän mennessä 1276 innovatiivista hanketta on hyötynyt yhteensä 730 miljoonan euron rahoituksesta. Yksi niistä on suomalainen startup-yritys Varjo. Varjo valmistaa virtuaalitodellisuuslaitteita, joiden laatu vastaa ihmissilmää.

“Toivon, että portfolioni perijä tekee EIC:stä vankan instituutioon Eurooppaan”, sanoo Moedas.

EU-rahoituksen saaminen antaa komissaarin mukaan uskottavan toimijan leiman, mutta tähän asti EU:lla on ollut iso kasa erilaisia instrumentteja ja Brysselin ulkopuolella ihmiset eivät ymmärrä mitä mikin kirjainlyhennelmä tarkoittaa.

“Tarvitsemme yhden brändin, ja Euroopan innovaationeuvosto tekee tästä totta. Yritykset voivat sanoa, että minulla on rahoitusta EIC:stä.”

 

Lisää vauhtia yksityisiin investointeihin

Innovaationeuvosto on henkilöitynyt vahvasti Moedasin, mutta komissaari painottaa, ettei EIC:ssä ole kyse hänestä.

”Suomi oli tämän hankkeen ensimmäinen tukija. Puolustitte neuvoston puolella kaikkea mikä liittyi EIC:en. Samoin Saksa ja Ranska olivat hyvin aktiivisia. Tämä on jäsenmaiden vaatimus, ei mikään komission projekti.”

Moni jäsenmaa epäilee kuitenkin edessä olevan ongelmia. Ranskan ja Saksan viime kuussa julkistama yhteinen teollisuuspoliittinen manifesti nostaa innovaationeuvoston EU:n prioriteetiksi uudella vaalikaudella.

Muun muassa Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen pelkää, että EIC:stä tulee Ranskan ja Saksan hallitsema instituutio, joka keskittyy tukemaan näiden kahden maan yrityksiä, ei eurooppalaisia uraauurtavia teknologioita.

https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/mustread/2019/03/27152248/P026284003602-370134.jpg

Moedas palaa komissaarikauden jälkeen takaisin Portugaliin.

EIC:n todelliset muskelit mitataan vasta ensi vaalikaudella, mutta se ei jää Moedasin ainoaksi perinnöksi.

”Saimme kasvatettua EU:n tutkimusrahoitusohjelma Horisontti Euroopan 100 miljardin euron kokoiseksi. Meillä on ensimmäistä kertaa koossa kolminumeroinen luku. Se on symbolisestikin tosi tärkeää”, painottaa komissaari.

Toinen pienempi, reilun 9 miljardin euron tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Digital Europe puolestaan keskittyy ensi rahoituskaudella vauhdittamaan digitaalisten ratkaisujen laajamittaista käyttöönottoa jäsenmaissa. Apua on luvassa myös yksityisen rahan liikkeelle saamiseen Euroopassa.

“Tämä on asia, jossa olemme aidosti pahasti perässä ja se täytyy korjata. Uusi InvestEU-rahasto yrittää omalta osaltaan muuttaa tilannetta”, kertoo Moedas.

Uusi rahasto kokoaa yhteen EU:n nykyisiä rahoitusvälineitä kuten Euroopan strategisten investointien rahaston ja verkkojen Eurooppa -välineen. Ajatuksena on komissaarin mukaan ottaa

hieman julkista rahaa sekä jäsenmaista että EU-kassassa ja yhdistää se isompiin summiin yksityistä pääomaa. Näin yritetään saada liikkeelle ainakin 10 miljardin euron investoinnit.

Katse lapsiin ja nuoriin, EU

Komissaari vilkaisee välillä Nokian älykelloa ranteessaan ja tarjoaa lisää juotavaa. Kun komission kausi on loppu, Moedas suuntaa takaisin kotimaahansa Portugaliin ja siirtyy pois politiikasta. Ajatuksena on auttaa kotimaan startup-yrityksiä. Ja ehkä auttaa myös ihmisiä ymmärtämään, mistä EU:ssa on oikein kyse.

”Se on yhä vaan iso taistelu. Taistelu, jonka hävisimme taas kerran tällä vaalikaudella.”

Portugalilaisen mukaan EU ei vieläkään osaa kertoa vetoavaa tarinaa. Esimerkiksi siitä, että EU:n tutkimusrahoilla löydetään tapoja parantaa sairauksia ja uusia tapoja puhdistaa kaupunkien ilmaa.

Moedas yritti tällä kaudella luoda missio-tiedettä ja valitsi pari selkeää teemaa, johon ihmiset voivat samaistua. Yksi niistä oli terveys: Eurooppa on ensimmäinen, joka löytää parannuksen Alzheimerin tautiin. Toinen koski liikennettä: Eurooppa saa ensimmäisenä mantereena ilmaan päästöttömän sähköisen matkustajalentokoneen.

”Mutta tiedemaailmassa on yhä isot epäilyt tällaista kohtaan. Tutkijoiden mielestä voimme sanoa jotain tuollaista vasta, kun olemme varmoja, että saamme sen aikaiseksi”, huokaa Moedas.

Komissaari painottaa, että ainoa keino muuttaa tilanne on aloittaa lapsista. EU:n on varmistettava ensi vaalikaudella, että jokaisessa jäsenmaassa kerrotaan kaikille lapsille ja nuorille, mikä EU oikein on, mitä se tekee ja miksi se on olemassa. Ei päättäjien suulla vaan tutkijoiden, yritysten ja Erasmus-opiskelijoiden sanoin.

”Liian monessa maassa EU:sta ei puhuta edes yläasteella. Tuloksena nuoret tietävät enemmän jenkkien poliittisesta järjestelmästä ja tilanteesta Netflixin kautta.” 

Suomessa tämä asia on hoidettu Moedasin mukaan keskimääräistä paremmin. Hän haluaa vielä vähän kehaista Pohjolan henkistä sukulaiskansaa. Suomalaiset ovat komissaarin mukaan ”hyvällä tavalla nöyriä”.

”Nöyryys on minusta vahvuus ja positiivinen asia. Tarvitsemme taitoa kuunnella, pysähtyä ja tarkkailla toisia sekä olla avoimia uudelle. Jatkossa entistä enemmän.”

Ehkä Moedasilla on komissaarikauden jälkeen enemmän aikaa myös opetella suomea. Toistaiseksi hän osaa vain Euroopan Investointipankin (EIB) varapääjohtaja Alexander Stubbilta oppimansa sanan ”kiitos”.

”Hän sanoi minulle, että se on vähän kuin mosquitos ja nyt en ikinä unohda sitä.”

 

Heli Satuli on yhteiskunnallisen verkkomedian MustReadin Brysselin kirjeenvaihtaja.



Löydät kaikki Teknologiateollisuuden julkaisemat MustRead-artikkelit täältä

Lue lisää Teknologiateollisuuden ja MustReadin yhteistyöstä. 

Jutun pääkuva: Komissaari Carlos Moedas, Euroopan komission kuvapalvelu