Työmarkkinaratkaisuilla voidaan tukea työllisyyttä

Artikkeli
Suomen hallitus on rakentanut ohjelmansa pitkälti 75 prosentin työllisyystavoitteen varaan. Tavoitteen toteutumista edistäisi merkittävästi, jos tulevat työmarkkinaratkaisut parantavat edelleen Suomen kustannuskilpailukykyä.
Petteri Rautaporras, pääekonomisti
Petteri Rautaporras, pääekonomisti

 

Suomen Pankin tuoreen talousennusteen (11.6.) mukaan Suomen kasvu vaimenee selvästi tulevina vuosina. Kuluvalle vuodelle ennustetaan 1,6 prosentin kasvua, ensi vuodelle 1,5 prosenttia ja vuodelle 2021 enää 1,3 prosenttia. Kuten moni muukin ennustaja, myös Suomen Pankki laski ennusteitaan selvästi joulukuun ennusteeseensa nähden.

Ennustettu kasvu ei ole riittävä 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi. Jotta työllisyystavoite toteutuisi, kasvun tulisi Suomen Pankin mukaan olla vuosina 2020–2023 joka vuosi noin 2,5 prosenttia. Onnistuminen näyttää hyvin epävarmalta tuoreiden ennusteiden valossa ja maailmantalouden epävarmuuden lisääntyessä.

Työllisyystavoitteen saavuttaminen lepää siis ratkaisevasti sen varassa, millaisia työllisyyttä edistäviä päätöksiä hallituskaudella tehdään. Kyse on poliittisista päätöksistä ja liittojen työehtosopimuksista.

Ennusteen toteutumiseen liittyy riskejä

Pessimismiin ei saa vaipua, mutta jalat on syytä pitää maassa. Kuten Suomen Pankki aivan erityisesti varoitti, talouskehitykseen liittyy monia kysymysmerkkejä. Myös pankin omaan talousennusteeseen liittyy epävarmuutta siitä, yltääkö talouskasvu ennustettuihin lukemiin vaiko ei. Tai kuten pankki itse sanoo: ”ennusteen riskit ovat selvästi talouden heikentymiseen viittaavia”.

Talouden riskit ovat luonteeltaan pitkälti poliittisia. Epävarmuutta aiheuttavat mm. kauppasodan kärjistymisen mahdollisuus, Euroopan ja erityisesti Saksan kasvunäkymien hämärtyminen, Kiinan hidastuva talouskasvu… Myönteistä kuitenkin on, että näillä näkymin maailmantalous jatkaa kasvuaan, joskin hidastuvasti.

Jos kaikki menee kuten Suomen Pankki ennustaa ns. perusuralla, Suomen vienti kasvaa kohtalaisesti tulevina vuosina. Maailmantalouden riskit voivat kuitenkin heijastua merkittävällä tavalla Suomen talouteen ja työllisyyteen. Suuri epävarmuus tulee ottaa huomioon työmarkkinaneuvotteluissa. Kasvu on joka tapauksessa vaimenemassa.

Suomen vaihtotase on pysynyt sitkeästi negatiivisena, vaikka talous on Suomessa kasvanut viime vuosina suhteellisen ripeästi ja vienti on vetänyt. Suomi siis velkaantuu edelleen ulkomaille. Viime vuonna Suomen vaihtotase on 4,4 miljardia euroa alijäämäinen. Tämä on noin 2 prosenttia suhteessa BKT:hen.  

Työmarkkinaratkaisut olennaisia työllisyydelle

Osana talousennustettaan Suomen Pankki julkaisi päivitetyn analyysin Suomen kustannuskilpailukyvystä. Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut muutaman viime vuoden aikana merkittävästi, mutta pankin mukaan kustannuskilpailukykyä on syytä edelleen parantaa työllisyyden kohentamiseksi. Mittarista riippuen parantamisen tarpeeksi voidaan arvioida noin 5 prosenttia kilpailijamaihin verrattuna.

Kustannuskilpailukykyä parantamalla voidaan edistää työllisyyttä. Toki yhtälö toimii myös toiseen suuntaan: mikäli kustannuskilpailukykymme heikkenee kilpailijamaihin nähden, heikkenee myös työllisyys. Tämä alleviivaa vastuuta työehtosopimusneuvotteluissa.

Suomen hallituksen ohjelma nojaa pitkälti 75 prosentin työllisyystavoitteeseen. Sen toteutumista edistäisi merkittävästi, jos työmarkkinoilla pystytään saavuttamaan Suomen kustannuskilpailukykyä edelleen parantavat ratkaisut.

Vahva tuki vientivetoiselle työmarkkinamallille

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn antoi ennusteen pääkirjoituksessa vahvan tuen myös vientivetoiselle työmarkkinamallille. Hän muistutti, että kotimarkkinoilla toimivien yritysten kustannuskehityksellä on suora yhteys vientisektorin kilpailukykyyn.

”Suomen Pankissa laaditun tuoreen laskelman mukaan palkkojen nousu yhdellä prosentilla tehdasteollisuuden ulkopuolella tuottaa tehdasteollisuudelle suunnilleen yhtä suuren lisäkustannuksen kuin tehdasteollisuuden omien palkkojen nousu samaisella yhdellä prosentilla”, Rehn kirjoittaa.

Suomen Pankki pitääkin perusteltuna, että vientialojen työehtosopimukset asettavat raamin muiden alojen kustannuskehitykselle. Pankin mukaan kotimarkkina-alojen ei normaalisti ole syytä ylittää tätä raamia.

Petteri Rautaporras

Pääekonomisti, Teknologiateollisuus ry

Artikkeli on mukana Teknologiateollisuuden kesäkuun uutiskirjeessä.