Venäjän viennille löytyy toivottavasti korvaavia markkinoita

Vielä ei voi tietää, millaisen iskun Suomen viennille Venäjän sotatoimet ja pakotteet aiheuttavat. Jos globaali kysyntä pysyy vahvana, helpottaa se korvaavien markkinoiden löytymistä. Huolta aiheuttaa myös se, miten Venäjän sotatoimet vaikuttavat arvioihin Suomesta investointikohteena.

On tietenkin täysin ennenaikaista antaa juuri minkäänlaista arviota, millaisia kokonaistaloudellisia vaikutuksia Venäjän käynnistämillä sotatoimilla, niistä seuranneilla pakotteilla ja Venäjän mahdollisilla vastapakotteilla on. Niin paljon riippuu Venäjän toimista jatkossa.

Voimme kuitenkin yrittää hahmottaa ongelmien mittaluokkaa tarkastelemalla Venäjän roolia Suomen taloudessa lähihistoriassa.

Venäjän viennin osuus koko Suomen tavaraviennin arvosta kävi 2000-luvun alkupuoliskolla korkeimmillaan reilussa kymmenessä prosentissa. Ukrainan itäosien ja Krimin miehityksestä seuranneiden pakotteiden vuoksi Venäjän osuus laski hieman alle kuuteen prosenttiin. Viime vuonna Venäjän osuus tavaraviennistä oli 5,4 prosenttia.

Venäjän viennin osuus on teknologiateollisuudessa 5,7 prosenttia.

Venäjä oli viime vuonna tavaraviennin arvolla mitattuna Suomen viidenneksi tärkein kauppakumppani. Merkittäviä Venäjälle vietäviä tuotekokonaisuuksia ovat mm. metsä- ja kemianteollisuuden tuotteet sekä erilaiset koneet ja laitteet. Teknologiateollisuuden osuus koko tavaraviennin arvosta Venäjälle oli viime vuonna noin 55 prosenttia. Luku on suurin piirtein sama kuin teknologiateollisuuden osuus koko Suomen tavaraviennistä (54 %).

Teknologiateollisuuden viennistä Venäjän osuus oli puolestaan viime vuonna 5,7 prosenttia. Kone- ja metallituoteteollisuudessa osuus oli suurin, 5,8 prosenttia. Metallien jalostuksessa osuus oli 4,5 prosenttia ja elektroniikka- ja sähköteollisuudessa 5,1 prosenttia.

Suomeen myös tuodaan paljon tuotteita ja raaka-aineita Venäjältä. Tuonnissa korostuu energia eri muodoissa, kemianteollisuuden tuotteet, puu eri muodoissa sekä raaka-aineet, joita käytetään metallin jalostuksessa, erityisesti nikkelin tuotannossa.

Jos globaali kysyntä vetää, korvaavia markkinoita toivottavasti löytyy.

Lyhyellä aikajänteellä Venäjän aloittama sota aiheuttaa luonnollisesti yksiselitteisen kielteisen iskun viennille. Pidemmässä juoksussa olisin kuitenkin taloudellisen kehityksen suhteen tällä hetkellä pikemminkin optimisti kuin pessimisti.

Paras arvio tällä hetkellä on, että kysyntä säilyy teollisuudessa kaikesta huolimatta globaalisti hyvällä tasolla. Selvää tosin on, että jo ennestään isoissa vaikeuksissa olleet toimitusketjut joutuvat jatkossa yhä kovempaan puristukseen ja monenlaisia tuotantohäiriöitä varmasti nähdään. Todennäköistä on myös, että rajusti nousseet tuotantokustannukset ovat jatkossakin kovassa paineessa.

Kokonaiskuvan kannalta on tärkeintä, että kysyntä kuitenkin säilyisi hyvällä tasolla. Ja mikäli näin on, helpottaa se uusien markkinoiden löytymistä Venäjän kaupan tilalle. Yrityskohtaiset erot ovat luonnollisesti suuria.

Kasvaako Suomen maariski investoinneissa?

Eräs vakavasti otettava ja nopeasti esiin noussut huoli liittyy yritysten arvioimaan maariskiin, so. miten Venäjän toimet vaikuttavat arvioihin Suomesta investointikohteena.  On vähintäänkin inhimillistä, että investoijat maailmalla arvioivat Suomea uusin silmin Venäjän viimeisimpien väkivaltaisuuksien jälkeen. Riskin uudelleen arvioiminen saattaa monien mielestä edellyttää suurempaa muutosta venäläisten ajattelutavassa.

Toivotaan, että sota ei aiheuta taloudellisessa mielessä laajoja ja ylitsepääsemättömiä ongelmia ja talouden myönteinen näkymä toteutuisi. Toivottavasti tätä arviota ei tarvitse tarkistaa ajan kuluessa synkemmäksi.

Lisää aiheesta:
Venäjän hyökkäys on käynnistänyt lukuisia pakotteita