Budjettiriihi 2019

Maailmantalouden ja euroalueen kasvunäkymät ovat yhä heikentyneet, eivätkä poliittiset riskit ole helpottaneet. Heikentyvässä taloustilanteessa on erityisen tärkeää huolehtia Suomen tulevasta kilpailukyvystä. Investoimalla voimakkaasti yritysten innovaatiotoiminnan tukemiseen lisätään yritysten omia tutkimuspanoksia sekä yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä. Uudet toimintatavat ja ideat parantavat suomalaisten tuotteiden ja palvelujen kansainvälistä kilpailukykyä. Lisäksi on huolehdittava osaamisesta nostamalla koulutuksen ja perustutkimuksen tasoa.

Suomi tarvitsee yli vaalikausien ulottuvan ohjelman tki-asteen nostamiseksi 4 %:iin BKT:sta.

Teknologiateollisuus ja sen jäsenyritykset haluavat vauhdittaa Suomen innovaatioinvestointeja yhdessä julkisen sektorin kanssa siten, että Tutkimus- ja Innovaationeuvoston asettama 4% kansallinen tki-panostus bkt:sta saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.

  • Hallitusohjelmassa osoitettu määräaikainen TKI-lisärahoitus käytetään avustusmuotoisena yritysvetoisille innovaatiohankkeille/-ohjelmille, joiden tavoitteena on uuden liiketoimin­nan luominen tai olemassa olevan liiketoiminnan kilpailukyvyn parantaminen kestävällä tavalla esimerkiksi digitalisaatiota tai tekoälyä hyödyntämällä. Nopean vaikuttavuuden aikaansaamiseksi tunnistetaan teollisia, tuotantoon vietäviä ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä ratkaisuja.
  • Puhtaiden, ilmastonmuutosta torjuvien teknologioiden ja nykyisten tuotantoprosessien kehittämistä ja vientiä edistetään suuntaamalla TKI-rahoitusta puhtaiden teknologioiden pitkäjänteiseen tutkimukseen sekä laadukkaisiin tutkimus- ja innovaatioekosysteemeihin.
  • Yritysten ja valtion yhdessä määrittelemille Suomen vahvuusalueille muodostetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallilla toimivia strategisia ohjelmia hallituskaudeksi.
  • Tunnistetaan Suomen kannalta relevantteja tutkimusteemoja ja viedään näitä EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen teemoihin sekä tuetaan kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden innovaatio- ja liiketoimintayhteistyön rakentamista.

Energiaverotuksen uudistus ohjaa teollisuutta hallitusti ei-fossiilisen energian käyttöön.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on välttämätöntä luopua fossiilisen energian käytöstä teollisuu­dessa. Muutoksen on tapahduttava suunnitelmallisesti ja hallitusti.

  • Luovutaan energiaintensiivisen teollisuuden sähköveron ja polttoaineiden energiaveron palautuksista (ns. energiaveroleikkurista). Säästö valtiolle 218 M€.
  • Sähkövero alennetaan EU:n sallimalle minimitasolle koko teollisuudessa. Nykytasoon verrattuna valtio menettää arviolta 260 M€ verotuloja.
  • Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointi jatkuu nykytasolla myös nykyi­sen päästökauppakauden päättymisen jälkeen, ja se rahoitetaan kasvavilla päästökauppatuloilla (periaateratkaisu).
  • Puhtaiden teknologioiden kehittämiseksi sekä hiilineutraaliudelle tehdään toimialakohtaiset tiekartat yritysten ja valtionhallinnon yhteistyönä.

Osaajapulan helpottamiseksi tarvitaan toimenpiteitä sekä ammatillisessa että korkeakoulutuksessa.

  • Teknisten yliopistojen aloituspaikkojen määräaikaisen lisäämisen vuoksi teknisille yliopistoille tarvitaan lisärahoitusta laadukkaan koulutuksen toteuttamiseksi 5 miljoonaa euroa jo vuodelle 2020.
  • Tekniikan alan ammatillisen koulutuksen rahoitusta lisätään vastaamaan todellisia kustannuksia. Pysyvä lisärahoitustarve on 30 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi ammatilli­sen koulutuksen oppimisympäristöjen tason nostoon kohdistetaan kertaluonteisia eriä 3–6 miljoonaa euroa per vuosi.

Työllisyyystavoitteen saavuttamisessa ei ole varaa epäonnistua

  • Määrätietoinen sitoutuminen 75 %:n työllisyysasteen saavuttamiseen vuoteen 2023 mennessä on oikea ja julkisen talouden kannalta välttämätön päätös. Heikkenevä maailmantalous lisää tavoitteen haastavuutta. Tavoitteen saavuttamiseksi on valmisteltava uskottavat ja työllisyysvaikutuksiltaan laskettavissa olevat keinot. 
  • Teknologiateollisuus tukee hallitusohjelman kolmikantaista prosessia, jossa työllisyyttä edistäviä toimia valmistellaan. Mikäli riittävistä toimista ei löydy yhteisymmärrystä, on hallituksen tehtävä tarvittavat päätökset tavoitteen saavuttamiseksi.
  • Toteuttamalla Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n esitykset voidaan saavuttaa yli 40 000 uutta työllistä. Keskeisiä keinoja ovat mm. työttömyysturvan rakenteelliset uudistukset (mm. ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus) ja hallitusohjelmakirjauksia selkeästi kunnianhimoisempi perhevapaauudistus. Esitykset kokonaisuudessaan EK:n sivuilla

Kilpailukykyä tukeva liittokohtainen neuvottelukierros edistää työllisyyttä

  • Palkka- ja työehtoratkaisut syntyvät toimialaliittojen neuvotteluissa. Vientivetoisuus ja yrityskohtaisuuden lisääminen edesauttavat yritysten menestymistä kansainvälisessä kilpailussa ja ovat siten olennaisia edellytyksiä työllisyydelle ja hyvinvoinnin rahoittamiselle. 
  • Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut, mutta kirittävää on yhä. Talouden tilaan ja kilpailukykyyn nähden oikein mitoitetut työmarkkinaratkaisut ja työmarkkinoiden häiriöttömyys ovat kriittisiä tekijöitä työllisyyden parantamisessa. 
  • Työajan pidennys tuo 8 000-16 000 työpaikkaa vuoteen 2022 mennessä, ja sitä on tärkeää jatkaa. Teknologiateollisuudessa 24 lisätyötunnin vaikutus on 840 000 työpäivää ja 1,4 % palkkasummasta. Tuntien poistuminen nostaisi merkittävästi työvoimakustannuksia ja heikentäisi kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
  • Kolmikantaisesti valmisteltavat hankkeet on pidettävä erillään toimialaliittojen palkka- ja työehtoneuvotteluista. Hallituksen tuloverolinjauksia ei tule kytkeä palkkaratkaisuihin. 

Yritysten työllistämisedellytyksistä pidettävä huolta

  • Vientiteollisuus tuo suoraan ja välillisesti 43 prosenttia suomalaisista työpaikoista. Työllistäminen on mahdollista vain, jos yritykset pärjäävät kansainvälisillä markkinoilla. 
  • Hallitusohjelma sisältää mittavan työlainsäädäntöagendan, mutta yritysten kilpailukykyä ja työllistämisedellytyksiä parantavia tavoitteita ei mukana juuri ole. Yritysten palkkatukea ja työperäistä maahanmuuttoa koskevat tavoitteet ovat tärkeitä ja kannatettavia.
  • Palkka-avoimuutta, nollasopimuksia, alustataloutta ja yhteistoimintalakia koskevat hallitusohjelman tavoitteet ovat esimerkkejä asioista, jotka voivat lisätä työmarkkinoiden jäykkyyttä. Kolmikantaisessa jatkovalmistelussa on varmistettava, että mahdolliset uudistukset huomioivat myös työnantajapuolen näkökulmat sekä vaikutukset työllistämiseen.

Lisätiedot: 

Minna Helle, työmarkkinajohtaja, minna.helle@teknologiateollisuus.fi, 050 3414884

Matti Mannonen, johtaja, uuden luominen, matti.mannonen@teknologiateollisuus.fi, 040 544 7047

Helena Soimakallio, johtaja, kestävä kehitys, helena.soimakallio@teknologiateollisuus.fi, 040 550 7706

Laura Juvonen, johtaja, kasvu ja osaaminen, laura.juvonen@teknologiateollisuus.fi, 040 589 6263

 

Tavoitteet ovat ladattavissa kokonaisuudessaan (pdf) näistä linkeistä:

TKI, energia ja osaamisasiat

Työmarkkina- ja työelämäasiat