Teknologiateollisuus

Koronakriisi korostaa reaaliaikaisen tiedon tarvetta - Uusi sivusto tuo talousdataa kaikkien ulottuville

sini.kaukonen@teknologiateollisuus.fi — Thu, 14 May 2020 09:30:01 +0000

Koronakriisi korostaa reaaliaikaisen tiedon tarvetta - Uusi sivusto tuo talousdataa kaikkien ulottuville

Tiedote

sini.kaukonen@… 14.5.2020 klo 12.30

Koronakriisi on synnyttänyt voimakkaan tarpeen muodostaa parempi talouden tilannekuva. Monet viralliset tilastot päivittyvät viiveellä, joten reaaliaikaiselle tiedolle on iso kysyntä. Suomen tekoälykiihdyttämö FAIA julkistaa uudella sivustollaan viisi seurantatyökalua, joiden avulla taloustilannetta pääsee tarkastelemaan eri näkökulmista.

Suomen tekoälyasiantuntijat yhdistivät koronakriisin alussa voimansa auttaakseen kriisin eri haasteissa. Työryhmä julkistaa nyt sivuston, joka kokoaa reaaliaikaista talousdataa paremman talouden tilannekuvan muodostamiseen. Tavoitteena on hyödyntää reaaliaikaisia tietolähteitä ja näin auttaa päättäjiä ja yrityksiä tilannekuvan muodostamisessa.

“Olemme tässä vaiheessa keskittyneet sivuston rakentamiseen ja reaaliaikaisten tietolähteiden keräämiseen ja näiden visualisointiin. Seuraavaksi alamme työstää talousennusteiden ja talouden mallintamiseen liittyviä ratkaisuja”, sanoo Tekoälykiihdyttämön vetäjä Alexander Törnroth.

“Eri hankkeet, kuten Helsinki Graduate School of Economicsin Tilannehuone ja Talouskriisi.fi, ovat tehneet ansiokasta työtä raporttien ja tiedon jakamisessa. Lisäämme tähän kokonaisuuteen nyt reaaliaikaisuuden eli ymmärryksen nykyhetkestä. Tämäntyyppinen tieto hälventää epävarmuutta, parantaa nykytilanteen hahmottamista ja lähitulevaisuuden ennustettavuutta. On tärkeää saada Suomi ripeästi pystyyn ja yritykset investoimaan”, Törnroth painottaa.

Sivustolla on viisi työkalua, jotka seuraavat päivittyviä tietolähteitä lähes reaaliajassa:

Uutispulssi kerää suomalaisen median uutisia yrityksistä ja arvottaa niitä taloudellisiin riskiluokkiin (esim. maininta yt-neuvotteluista tai konkurssista). Uutisia voi tarkastella toimialoittain ja hahmottaa näin toimialakohtaisia trendejä.
Pk-pulssi seuraa pk-yritysten laskutuksen, yritysten myyntisaatavien ja ostovelkojen kehitystä sekä maksuaikoja.
Työttömyyspulssi arvioi työttömyyden nykytilaa työttömyyteen liittyvien Google-hakujen perusteella.
Markkinapulssi seuraa päivätasolla Helsingin pörssin toimialakohtaista kehitystä ja vertaa sitä historialliseen volatiliteettiin.
Suhdannepulssi seuraa Suomen tuotannon suhdannekuvaajaa, eli koko talouden tuotannon tilaa ja kehitystä tarkkailemalla liikennemääriä.

Sivustolla ei analysoida lukuja ja kuvaajia, vaan seurantatyökalut on tarkoitettu päätöksenteon tueksi, muita tietolähteitä täydentämään.

“Sivuston datasta on eniten hyötyä, kun sen yhdistää esimerkiksi oman yrityksen saatavilla oleviin tietoihin. Tavoitteenamme on avata mahdollisimman paljon eri tietolähteitä, ja otamme mielellämme myös uusia tietolähteitä ryhmän hyödynnettäväksi. On hienoa huomata, että monet yritykset ovat tarttuneet tähän haasteeseen ja antaneet tietovarantojaan käyttöömme”, Törnroth kiittää.

Työryhmässä on mukana yksittäisiä tekoälytutkijoita, koodari, akateemikko sekä joukko tekoälyritys Silo.AI:n huippuasiantuntijoita. Mukaan on tulossa vielä lisää yhteistyökumppaneita.

Sivustoon voi tutustua osoitteessa: pulse.faia.fi

Lisätietoja:

Alexander Törnroth, Tekoälykiihdyttämö, puh: 040 1877 353, alexander.tornroth@teknologiateollisuus.fi

Vientiteollisuudessa yli 22 000 kesätyöpaikkaa

birgitta.ruuti@teknologiateollisuus.fi — Wed, 23 Mar 2016 04:20:31 +0000

Vientiteollisuudessa yli 22 000 kesätyöpaikkaa

Tiedote

birgitta.ruuti… 23.3.2016 klo 6.20

Keskeiset vientialat – kemia, metsä ja teknologia – tarjoavat työssäoppimis-, harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja opiskelijoille sekä koululaisille eripuolilla Suomea. Tavoitteena on tarjota mahdollisimman monelle nuorelle tilaisuus tutustua työhön teollisuudessa.

Nuoret kiinni työelämään

Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus sekä Ammattiliitto Pro, Metalliliitto, Paperiliitto, Puuliitto, TEAM ja YTN pitävät erittäin tärkeänä, että nuoret pääsevät kiinni työelämään. Tähän harjoittelu- tai kesätyöpaikka on usein ensimmäinen askel.

Yrityksille kesätyö- ja harjoittelupaikkojen tarjoaminen on erinomainen tilaisuus huolehtia siitä, että opiskelijat saavat tarvitsemaansa kokemusta, ja että kiinnostusta ja osaamista teollisuuden töihin löytyy jatkossakin. Tulevana kesänä vientiteollisuuden yrityksissä on arvioilta yli 22 000 kesätyöpaikkaa.

Vientiteollisuudessa merkityksellistä ja mielenkiintoista työtä

Vientiteollisuudessa tehdään kiinnostavaa ja merkityksellistä työtä, johon tarvitaan parhaat osaajat jatkossakin. Vientiteollisuudella on myös iso rooli suomalaisessa yhteiskunnassa, sillä teollisuuden vientiyritysten verotuloilla katetaan merkittävä osa hyvinvointipalveluista. Kokonaisuudessaan teollisuus työllistää suoraan ja välillisesti lähes miljoona suomalaista.

Ammattiliitto Pro
Kemianteollisuus ry
Metallityöväen Liitto ry
Metsäteollisuus ry
Paperiliitto r.y.
Puuliitto
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry
Teknologiateollisuus ry
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Lisätietoja:

Mervi Karikorpi, Teknologiateollisuus ry, apulaisjohtaja, Innovaatioympäristö ja uudistuminen,
Teknologiateollisuus ry, puh. 040 741 9801, mervi.karikorpi@teknologiateollisuus.fi
Anni Siltanen, Kemianteollisuus ry, asiantuntija, osaaminen ja vetovoima,
puh 044 562 5991, anni.siltanen@kemianteollisuus.fi
Soile Koriseva, Metsäteollisuus ry, koulutuspolitiikan asiantuntija, Metsäteollisuus ry,
puh. 044 509 7590, soile.koriseva@forestindustries.fi

Päästökaupparemontin on turvattava eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä

birgitta.ruuti@teknologiateollisuus.fi — Wed, 15 Jul 2015 13:15:11 +0000

Päästökaupparemontin on turvattava eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä

Tiedote

birgitta.ruuti… 15.7.2015 klo 16.15

Euroopan komissio esittää päästökaupan uudistamista seuraavalle päästökauppakaudelle. Jatkovalmistelussa on varmistettava, että uudistuksessa huolehditaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä ja sen myötä talouskasvusta sekä työllisyydestä.

Päästökaupan pelisääntöjä koskevat valinnat eivät varsinaisesti vaikuta päästöjen määrään, mutta niillä on suuri merkitys teollisuuden kilpailukyvylle. Olennaista on välttää hiilivuoto. Ilmastonmuutoksen torjunnan, talouden ja työllisyyden näkökulmasta on tärkeää, että teollisuus ei siirry Euroopan ulkopuolelle maihin, joilla ei ole vastaavia päästökaupasta johtuvia kustannuksia.

Lopullisessa direktiivissä on varmistettava riittävä kompensaatio päästökaupan teollisuudelle aiheuttamista suorista kustannuksista. Päästökauppa nostaa myös sähkön hintaa ja aiheuttaa energiavaltaiselle teollisuudelle kilpailukykyhaittaa. Komissio ei esitä kattavia toimenpiteitä tämän epäkohdan korjaamiseksi. Eurooppalainen teollisuus uhkaa jäädä pysyvästi heikompaan asemaan verrattuna maailman muiden maiden teollisuuteen.

EU:n tavoitteena on nostaa teollisuuden osuus BKT:stä 20 prosenttiin. Tämä on otettava esityksen jatkokäsittelyn lähtökohdaksi. Päästökaupasta syntyvät ylimääräiset suorat ja epäsuorat kustannukset on torjuttava kunnes maailmanlaajuinen tasapuoliset kilpailuolosuhteet takaava ilmastosopimus on tullut voimaan. Eurooppa-neuvoston päätöksen mukaisesti EU:n on tarkistettava yksipuolisia ilmastotavoitteitaan, mikäli Pariisin ilmastokokouksessa ei saavuteta tasapuolista ilmastosopimusta.

Kilpailukyvyn turvaava, pitkäjänteinen ja vakaa toimintaympäristö on teollisuuden toiminnan perusedellytys. Hallitusohjelman kirjaus teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamisesta ja hiilivuodon torjumisesta on erinomainen lähtökohta, joka antaa Suomelle oikeat eväät vaikuttaa EU:n ilmastopolitiikkaan.

Suomen hallituksen linjaus kompensoida teollisuudelle päästökaupasta aiheutuvia kustannuksia on positiivinen signaali energiavaltaiselle teollisuudelle. Kompensaatio vahvistaa osaltaan suomalaisen vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä, ja se on tärkeää saada Suomessa täysimääräisenä käyttöön mahdollisimman pian.

Lisätietoja:

Kemianteollisuus ry, osastopäällikkö Sami Nikander, puh. 040 567 4413
Metsäteollisuus ry, energiajohtaja Jouni Punnonen, puh. 040 720 4256
Teknologiateollisuus ry, ryhmäpäällikkö Martti Kätkä, puh. 050 380 4496

Euroopan komission tiedote 15.7.2015

Metallien jalostus tuo Suomeen joka kahdeksannen vientieuron

birgitta.ruuti@teknologiateollisuus.fi — Tue, 14 Jul 2015 07:23:53 +0000

Metallien jalostus tuo Suomeen joka kahdeksannen vientieuron

Tiedote

birgitta.ruuti… 14.7.2015 klo 10.23

Metallien jalostuksen osuus Suomen viennistä on edelleen erittäin korkealla tasolla ankarasta hintakilpailusta huolimatta. Yrityksissä on pystytty vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta parantamaan tuottavuutta roimasti viime vuosien aikana.

Metallien jalostus on edelleen Suomen teollista selkärankaa. Sen osuus koko Suomen tavaraviennistä oli vuonna 2014 peräti 12 prosenttia. Noin joka kahdeksas vientieuro tuli metallien jalostuksen tuotteista. Ala on yksi merkittävimmistä nettovientialoista Suomessa nettoviennin ollessa lähes 2,4 miljardia euroa vuonna 2014. Jos metallimalmien tuontia ei huomioida, oli alan nettovienti lähes neljä miljardia euroa vuonna 2014.

Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa vuonna 2014 oli 9,8 miljardia euroa. Alkuvuonna 2015 tuotantomäärät ovat olleet edellisten vuosien tasolla. Globaalin talouden elpyminen ja Euroopan hitaasti paraneva tilanne luovat toiveita tuotantomäärien ja liikevaihdon kasvusta.

Vaikeista ajoista huolimatta yritykset ovat kyenneet parantamaan tuottavuuttaan melko voimakkaasti erityisesti jalostusarvon kasvattamisen myötä. Alan tuottavuus on parantunut viimeisen kolmen vuoden aikana yli 10 % vuosivauhdilla.

Huolimatta yritysten oikeista toimista tuottavuuden parantamiseksi, on toimintaympäristön kilpailukykyiseksi saattamisessa vielä tehtävää. Parhaillaan meneillään oleva päästökauppadirektiivin uudistaminen tulee varmuudella vaikuttamaan suomalaisten metallinjalostusyritysten kilpailukykyyn ja kustannuksiin.

- Komissiosta tihkuneet tiedot päästöoikeuksien vähentämisestä ja raja-arvojen kiristämisestä lisäävät yritysten kuluja, joten esityksen jatkokäsittelyyn tarvitaan vahva teollisuusmyönteinen vire. Päästökaupasta syntyvät ylimääräiset suorat ja epäsuorat kustannukset on torjuttava kunnes maailmanlaajuinen tasapuoliset kilpailuolosuhteet takaava ilmastosopimus on tullut voimaan, painottaa Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen.

- Valtioneuvoston ohjeistus sähkön siirtokapasiteetin ja ydinvoiman lisäämisestä ovat juuri sellaisia toimia joilla Suomi saadaan nousuun, Järvinen jatkaa.

Hallitusohjelman kirjaus teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamisesta ja linjaus kompensoida teollisuudelle päästökaupasta aiheutuvia kustannuksia on positiivinen signaali energiavaltaiselle teollisuudelle. Kompensaatio vahvistaa osaltaan suomalaisen vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä, ja se on tärkeää saada Suomessa täysimääräisenä käyttöön mahdollisimman pian.

- Nyt jos koskaan Suomen on perusteltua ottaa käyttöön myös EU:n hyväksymä päästökauppakompensaatio, kuten keskeinen kilpailijamme Saksa on jo päättänyt, muistuttaa Järvinen.

Metallien jalostus on Suomessa korkean osaamisen ala. Uuteen huippuosaamiseen on tärkeää investoida. Metallinjalostajat ovat havainneet metallituotteet ja koneenrakennus -alueen yritysten yhdessä koordinoiman tutkimustoiminnan erittäin tehokkaaksi tavaksi toteuttaa T&K-työtä yritysten ja yliopistojen välillä. Yhteistyön myötä metallinjalostuksen kansainvälisestikin merkittävä suomalainen osaamiskeskittymä on entisestään vahvistunut ja yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö entisestään lähentynyt.

- Osallistujayritysten arvion mukaan vuonna 2014 tutkimusohjelmien liiketoimintapotentiaali oli 2,4 mrd. €, eli kymmenkertainen suhteessa kumulatiiviseen tutkimusvolyymiin. Kuten hallitus on linjannut kärkihankkeiden osalta, nyt pitää lisätä menestykseen tähtäävää tutkimustoimintaa, Järvinen kiteyttää.

Lisätietoja
Toimitusjohtaja Kimmo Järvinen, Metallinjalostajat ry, puh. 043 825 7642
Ekonomisti Petteri Rautaporras, Teknologiateollisuus ry, puh. 050 304 2220
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

Metallien jalostuksen rakennekatsaus heinäkuu 2015

Vienti nousuun yhteisvoimin

birgitta.ruuti@teknologiateollisuus.fi — Thu, 09 Jul 2015 07:07:15 +0000

Vienti nousuun yhteisvoimin

Tiedote

birgitta.ruuti… 9.7.2015 klo 10.07

Tekniikan akateemiset TEKin ja Teknologiateollisuus ry:n mielestä hallituksen strategisessa ohjelmassa luvatut lisäpanostukset kärkihankkeisiin on kanavoitava kohteisiin, joissa yliopistot ja yritykset yhdistävät parhaan osaamisensa.

Hallitus on tunnistanut digitalisaation, puhtaat ratkaisut ja biotalouden kasvun kärjiksi. Mielestämme osaamisalueilla, joissa olemme jo valmiiksi vahvoja, kuten tieto- ja sähköalat ja koneteollisuus, on paljon annettavaa uusilla liiketoiminta-alueilla.

Teknologiateollisuus on perinteisesti ollut Suomen viennin kärki. Menestymme kuitenkin vain, jos pystymme olemaan jatkuvasti edellä kilpailijoitamme. Tähän yrityksemme ovat myös itse valmiita investoimaan.

Kärkihankkeissa kannattaa hyödyntää täysimittaisesti aiemmat kokemukset ja tulokset teollisuuden ja yliopistojen yhteistyöstä ja hitsata niiden osaaminen yhteen. On aika nostaa ambitiotasoa uuden osaamisen kaupallistamisessa.

Meidän on hyödynnettävä olemassa olevia verkostoja ja samanaikaisesti otettava käyttöön uusia toimintamalleja ekosysteemipohjaisesti. Teknologiayritysten aloitteesta syntynyt teollisen internetin foorumi FIIF, FIMECC Oy, DIGILE Oy sekä Aalto Digi Platform että Tampereen teknillisen yliopiston ja Oulun yliopiston digitaalisen talouden yhteistyöalustat ovat esimerkkejä vientiteollisuudelle tärkeästä yhteistyöstä.

On tehtävä valintoja ja kansainvälistyttävä

Suomessa tuotetaan puoli prosenttia maailman tiedosta. Siksi meidän pitää olla valmiita tekemään valintoja, mihin haluamme keskittyä, sekä samalla hyödyntämään muualla tuotettavaa uutta tietoa ja osaamista muita nopeammin.

On tärkeää, että hallitus on nyt sitoutunut toteuttamaan yliopistouudistuksen seuraavan vaiheen. Vauhdittamalla yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen erikoistumista, työnjakoa ja yhteistyötä voimme hyödyntää tieteen ja tutkimuksen resursseja entistä tehokkaammin. Se on välttämätöntä, jotta yltäisimme kansainväliseen kärkeen.

Kärkihankkeet vaativat onnistuakseen monitieteellistä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Avainasemassa ovat tekniikan yliopistot ja teknologiayritykset. Hallitusohjelmassa päätetyt säästöt ja kärkihankkeiden lisärahoitus pitää toteuttaa siten, että samaan aikaan voimme panostaa viennin vahvistamisen kannalta keskeisiin kohteisiin.

Lisätietoja

Tekniikan Akateemiset TEK
Toiminnanjohtaja Heikki Kauppi, etunimi.sukunimi@tek.fi
Johtaja Jari Jokinen, etunimi.sukunimi@tek.fi

Teknologiateollisuus ry
Toimitusjohtaja Jorma Turunen, etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Johtaja Mervi Karikorpi, etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

Tämä kirjoitus on julkaistu myös Kauppalehden Depatti-sivulla 9.7.2015

Yliopisto- ja ammattikorkeakoulu-uudistuksia vauhditettava laatua ja vaikuttavuutta korostaen

birgitta.ruuti@teknologiateollisuus.fi — Mon, 23 Mar 2015 15:46:12 +0000

Yliopisto- ja ammattikorkeakoulu-uudistuksia vauhditettava laatua ja vaikuttavuutta korostaen

Tiedote

birgitta.ruuti… 23.3.2015 klo 17.46

Opetus- ja kulttuuriministeriön Technopolis Groupilta tilaama korkeakoulujärjestelmää koskeva selvitys julkistettiin tänään. Korkeakouluyksiköiden olemassaolon oikeuden on kummuttava toi-minnan laadusta ja vaikuttavuudesta ei eri toimintamuotojen runsaudesta.

Raportin parasta antia ovat kansainvälisen paneelin katsaus suomalaiseen korkeakoulujärjestelmän tilaan ja tulevaisuusnäkymiin sekä katsaukset verrokkimaihin – Tanskaan, Irlantiin, Alankomaihin ja Sveitsiin. Kansainvälinen paneeli on omassa katsauksessaan tarkastellut useita myös elinkeinoelämän mielestä keskeisiä korkeakoulujärjestelmää koskevia kysymyksiä ja kehittämisvaihtoehtoja.

Raportin yhteenvedon toimenpidesuositukset eivät kaikilta osin heijasta kansainvälisen paneelin havaintoja. Toimenpidesuosituksista peräti neljä kahdeksasta koskee ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön lisäämistä ja yhtäläisiä tutkimusrahoitusmahdollisuuksia.

- Yhteistyön sujuvoittaminen on tärkeää, mutta yhteenvedon toimenpidesuositukset eivät ohjaa riittävästi valintojen tekemiseen, erikoistumiseen ja profiloitumiseen, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen arvioi.

Voimavaroja koottava ja kohdistettava laatua ja vaikuttavuutta korostaen

Selvitysraportissa todetaan, että rakenteellista kehittämistä tarvitaan niin korkeakoulujen sisällä kuin järjestelmätasolla. Kansainvälinen paneeli korostaa, että korkeakouluyksiköiden olemassaolon oikeuden tulisi kummuta toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta ei eri toimintamuotojen runsaudesta. Suomessa on nykyisin 15 yliopistoa, 24 ammattikorkeakoulua, kuusi yliopistokeskusta ja 13 valtion tutkimuslaitosta. Pelkästään yliopistoissa on yli 270 yksikköä.

- Juustohöylä ei ole ratkaisu, kun tavoitellaan koulutuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Näissä talouden näkymissä on epärealistista odottaa, että julkiset resurssit olisivat lähivuosina kasvussa. Hyvää tulosta tekeville yksiköille on löydettävä resursseja myös järjestelmän sisältä, Turunen korostaa.

Lisää monimuotoisuutta ja erikoistumista

Kansainvälinen paneeli toteaa, että ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat profiloitumisessa vasta alussa ja että profiloituminen voi tapahtua monella eri tavalla. Paneeli myös muistuttaa, että toimintojen karsiminen ei vielä sinällään merkitse sitä, että korkeakoululla olisi tunnistettava ja kansainvälisesti houkutteleva profiili.

- Ajatukseen monimuotoisesta korkeakoulujärjestelmästä ja älykkäästä erikoistumisesta ("smart specialization") on helppo yhtyä. Onkin ristiriitaista, että yhteenvetoraportin toimenpidesuosituksissa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille ehdotetaan yhdenmukaisia laatukriteereitä. Monimuotoisuuden tulisi näkyä myös laatuarvioinneissa ja rahoituksen kriteereissä. Erityisesti olisi panostettava vaikuttavuuden mittaamiseen, Teknologiateollisuuden johtaja Mervi Karikorpi toteaa.

Korkeakouluja tulee rohkaista ja ohjata hakemaan lisäarvoa tuovia toimintamalleja ja rakenteellisia ratkaisuja sekä verkottumaan aktiivisesti paitsi keskenään myös elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Aalto-yliopiston monialaiset yhteistyöalustat, Tampere 3 -hanke sekä Metropolia - ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistyö ovat hyviä esimerkkejä uudenlaisista avauksista.

Työelämä edellyttää elinikäistä oppimista ja toimivaa ammatillista väylää

Kansainvälinen paneeli hämmästelee sitä, että selvitysprosessin keskusteluissa elinikäinen oppiminen ja työelämässä olevien henkilöiden osaamistarpeet ja kouluttautuminen eivät nousseet spontaanisti esille.

Ammattikorkeakouluopiskelijoista keskimäärin kolmasosa on suorittanut aiemmin ammatillisen tutkinnon. Teknologiayritysten ja elinkeinoelämän näkökulmasta on oleellista, että väylä ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluihin, mahdollisesti työelämän kautta, toimii jatkossakin moitteettomasti. Korkeakoulujen kansalliset ja omat rahoitusmallit eivät huomioi riittävästi sitä, että tarve työelämän ja koulutuksen vuorottelulle kasvaa jatkossa edelleen.

Kansainvälisty tai kuole

- Näin ytimekkäästi kiteytti SYL:n edustaja kommenttipuheenvuorossaan korkeakoulujen kansainvälistymisen tarpeen. SYL ehdottaa muun muassa, että kaikkiin perus- ja jatkotutkintoihin sisällytettäisiin osio ulkomailla suoritettavia opintoja. Olemme täysin samoilla linjoilla opiskelijoiden kanssa. Teknologiateollisuuden yritykset ja osaajat työskentelevät globaaleissa arvoverkoissa. Meidän on tehtävä vielä paljon töitä korkeakoulujemme ja myös muiden koulutuksen sektoreiden kansainvälistymisen eteen, Karikorpi korostaa.

Lisätietoja

Towards a future proof system for higher education and research in Finland

Teknologiateollisuus ry
Toimitusjohtaja Jorma Turunen, 0500 445444
Johtaja Mervi Karikorpi, 040 7419801
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

Yliopistojohdolta lähes valmis ohjelma yliopistouudistuksen toiseen vaiheeseen

birgitta.ruuti@teknologiateollisuus.fi — Fri, 20 Mar 2015 09:31:13 +0000

Yliopistojohdolta lähes valmis ohjelma yliopistouudistuksen toiseen vaiheeseen

Uutinen

birgitta.ruuti… 20.3.2015 klo 11.31

EVA:n tänään julkistamassa Innovaatioiden perusta murenee -analyysissä Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki ja Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri kiteyttävät osuvasti Suomen yliopistojärjestelmän haasteet. Raportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset antavat monilta osin erinomaisen perustan lisätä yliopistoverkostomme kilpailukykyä.

Toimenpide-ehdotusten taustalla on syvä huoli siitä, että Suomi on viime vuosina menettänyt asemiaan sekä tieteen tasoa että innovaatiokyvykkyyttä koskevissa kansainvälisissä vertailuissa Tanskan, Hollannin ja Sveitsin kaltaisille verrokkimaille. Samanaikaisesti osa Aasian maista kirii lännen etumatkaa kiinni.

Mustajoki ja Teeri kiteyttävät ja perustelevat yliopistoverkoston haasteet osuvasti

yliopistokenttä on tehoton ja hajanainen
oppituolijärjestelmä jähmettää ainevalikoiman
kaikkien ei pidä opettaa kaikkia
liikaa keskinkertaista tutkimusta
strateginen kokonaisnäkemys tulevaisuuden korkeakouluverkostosta haussa
rahoitusuudistus jäi puolitiehen
mittarit yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle puuttuvat
kansainvälinen yhteistyö ontuu

Lisää tehokkuutta ja laatua

Kirjoittajatiimi ehdottaa, että yliopistojen opetus- ja tutkimusyksiköiden määrä tulisi puolittaa nykyisestä 272 yksiköstä alle 140 yksikköön.

- Globaali kilpailu osaamisesta varmasti kiristyy edelleen. Tarve kohdistaa resursseja tehokkaasti nimenomaan opetuksen ja tutkimuksen laadun vahvistamiseen kasvaa. On ilahduttavaa, että kansainvälisesti meritoituneet yliopistojohdon edustajat tuovat tämän tarpeen selkeästi esille omassa analyysissään, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen toteaa.

- Kirjoittajat haastavat yliopistoja tarkastelemaan työnjakoa ja profiloitumista myös opetustasojen näkökulmasta. Osa yliopistoista voisi hyvin keskittyä kandidaattikoulutukseen, osa maisterintutkintoihin ja vielä harvempi tohtoriopintoihin, Teknologiateollisuuden johtaja Mervi Karikorpi jatkaa.

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kansainvälistymällä ja rahoitusmallia uudistamalla

Raportin mukaan Suomi on menestynyt kilpailussa parhaista kansainvälisistä tutkijoista selvästi heikommin kuin esimerkiksi Tanska, Hollanti ja Ruotsi, Sveitsistä puhumattakaan. Esimerkiksi ulkomaalaisten tohtorien määrä on Suomessa 13 % kaikista tohtoreista, kun vastaava luku Tanskassa on 29 %. Mustajoki ja Teeri esittävät tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä noin neljäsosa professoreistamme ja tutkijakunnastamme on ulkomaalaisia.

- Tämän lisäksi meidän tulee nostaa suomalaisten opiskelijoiden halua ja kiinnostusta suorittaa osa opinnoista ulkomailla. Suhteessa tutkintojen määrään keskimäärin vain joka viides yliopisto-opiskelija osallistuu nykyisin opintojen aikana ulkomaanjaksoon. Vähintäänkin tekniikassa ja kauppatieteissä ulkomaanjakson tulisi kuulua kaikkien opiskelijoiden opinto-ohjelmaan opintojen aikana, Karikorpi korostaa.

- Raportissa on myös useita erinomaisia ehdotuksia sille, miten yliopistojen rahoituksessa voidaan huomioida paremmin yliopistojen ansiot eri tieteenalojen ja koulutuksen yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa. Odotamme, että keskustelua elinkeinoelämän kanssa jatketaan ja opetusministeriö huomio ehdotukset mahdollisimman pian yliopistojen rahoitusmallissa.

Töitä visionäärisille muutosagenteille

Raportissa kerrotaan verrokkimaiden toimenpiteistä yliopistojen koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

Mustajoki ja Teeri peräänkuuluttavat strategista kokonaisnäkemystä osaamisalueista, jotka ovat tärkeitä 10–15 vuoden päästä. Yliopistojen työnjaon vauhdittaminen edellyttää heidän mielestään myös selkeämpää kansallista ohjausta.

- Tieteenalakohtaiset laatu- ja vaikuttavuusarvioinnit tulisi hyödyntää ohjauksessa. Myös opetusministeriön strategisen rahoituksen tuloksia tulee pystyä mittaamaan, Karikorpi painottaa.

- Yliopistojenkin johtamiskäytäntöjä tulee edelleen kehittää. Elinkeinoelämän näkökulmasta yliopistojen tieteenalakohtainen yhteistyö työnjakoa koskevissa asioissa on osoittautunut hyödylliseksi – tekniikan alan yliopistojen yhteistyö on tästä hyvä esimerkki.

- Ei voi välttyä ajatukselta, että me suomalaiset olemme nukkuneet lintukodossamme prinsessa Ruususen unta ja sillä välin naapurimaissa on toimittu. On aika herätä ja ryhtyä toimeen. Nyt julkistettu raportti tarjoaa siihen hyvän perustan, Turunen summaa.

Lisätietoja

EVAn Innovaatioiden perusta murenee -analyysi

Teknologiateollisuus ry
Mervi Karikorpi, johtaja, innovaatioympäristö ja uudistuminen
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi, 040 7419801

15 000 kesätyöpaikkaa teknologiateollisuudessa

birgitta.ruuti@teknologiateollisuus.fi — Wed, 04 Mar 2015 10:24:09 +0000

15 000 kesätyöpaikkaa teknologiateollisuudessa

Tiedote

birgitta.ruuti… 4.3.2015 klo 12.24

Valtaosa teknologiateollisuuden yrityksistä tarjoaa ensi kesänä kesätyöpaikkoja vähintään yhtä paljon tai enemmän kuin viime kesänä. Kesätyö/harjoittelupaikka on arviolta ainakin 15 000 nuorelle.

Teknologiateollisuuden yritykset palkkasivat viime kesänä lähes 15 000 kesätyöntekijää. Näiden osuus oli teknologiateollisuuden koko henkilöstöstä keskimäärin 7 %. Erityisesti metallinjalostuksen ja elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksissä kesätyöntekijöiden osuus henkilöstöstä oli keskimääräistä suurempi. Kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksissä kesätyöntekijöiden rekrytointi oli hyvällä tasolla. Sen sijaan tietotekniikka- sekä suunnittelu- ja konsultointiyrityksissä kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita oli suhteellisesti muita toimialoja vähemmän.

Reilusti yli 90 % yrityksistä arvioi tulevana kesänä palkkaavansa enemmän tai vähintään yhtä paljon kesätyöntekijöitä/harjoittelijoita kuin viime kesänä. Miltei kolmannes tietotekniikka- sekä suunnittelu- ja konsultointiyrityksistä arvioi lisäävänsä kesätyötarjontaa.

– Ensi kesänä opiskelijat pääsevät harjoittelemaan ja hankkimaan kokemusta tuleviin työtehtäviin ja koululaiset tutustumaan työelämään. Yrityksissämme ymmärretään kesätöiden merkitys nuorille. Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan jatkuvasti uusia osaajia, viime vuonna heitä rekrytoitiin noin 20 000, kertoo johtaja Mervi Karikorpi.

- Teknologiateollisuuden www.MyTech.fi-verkkopalvelun Kesätyöt-osioon on jo linkitetty tuhansia yritysten kesätyöhakuja.

Lähteet
– Teknologiateollisuuden Tilanne ja näkymät 1/2015 -raportti
– Elinkeinoelämän keskusliiton Henkilöstö- ja koulutustiedustelun teknologiateollisuutta koskeva aineisto. Kysely tehtiin jäsenyrityksiin loppusyksyllä 2014

Lisätietoja
Minna Jokinen, asiantuntija, Innovaatioympäristö ja uudistuminen, Innovaatioverkostot
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

Pirkanmaalla ammatillista koulutusta kehitetään tiiviissä yhteistyössä

birgitta.ruuti@teknologiateollisuus.fi — Mon, 09 Feb 2015 11:20:55 +0000

Pirkanmaalla ammatillista koulutusta kehitetään tiiviissä yhteistyössä

Tiedote

birgitta.ruuti… 9.2.2015 klo 13.20

Pirkanmaalla ymmärretään, että uudistuva teollisuus tarvitsee kone- ja metallitekniikan ammattiosaajia. Uudet teknologiat sekä yritysten uudet ansaintamallit ja tavat toimia muuttavat osaamistarpeita. Yritykset, oppilaitokset, koulutuksen järjestäjät ja Opetushallitus haluavat varmistaa osaajien ja osaamisen saatavuuden panostamalla koulutuksen sisältöjen ja toteutuksen työelämävastaavuuteen.

Opetushallituksen käynnistämässä kehittämishankkeessa resursseja suunnataan ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisten toteutusten kehittämiseen vahvistamalla ja monipuolistamalla yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Tavoitteena on koulutuksen entistä parempi vastaavuus työelämän muuttuneisiin ammattitaitovaatimuksiin ja ammattiosaajien saatavuuden turvaaminen kasvuyrityksille.

Yritykset, oppilaitokset ja niiden ylläpitäjät tekevät vahvasti pitkäjänteistä yhteistyötä ammattiosaamisen ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi Pirkanmaalla. Yritysten näkemys ammattiosaajatarpeista, koulutuksen sisältötarpeista ja laadusta tarvitaan koulutuksenjärjestäjien ja päättäjien tiedoksi ohjaamaan tarjontaa koskevia päätöksiä. Yritykset ja oppilaitokset huolehtivat yhdessä myös siitä, että yläkouluihin saadaan tietoa kone- ja metallitekniikan ammattilaiseksi valmistavista opinnoista ja tulevaisuuden töistä.

Mielenkiintoiset oppimisympäristöt yrityksiin

Kone- ja metallitekniikan ammattiosaajia tarvitaan tulevaisuudessa erityisesti kasvuhakuisissa ja kansainvälistyvissä pk-yrityksissä. Yhä useampi työpaikka löytyy jatkossa tällaisista yrityksistä.

- Uudet teknologiset ratkaisut kuten automaatio ja robotiikka, joihin olemme panostaneet, ovat opiskelijoiden käytettävissä. Haluamme näyttää nuorille minkälaista osaamista yrityksissä tarvitaan. Yrityksiin tarvitaan nuoria ammattilaisia ja yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa tämä saadaan toteutettua, painottaa yrittäjä Tommi Peltonen, ST-Koneistus Oy.

- Opiskelijoille tulee tarjota joustavia vaihtoehtoja yhdistää teoriaopetus monipuolisiin ja kiinnostaviin aitoihin työtehtäviin. Kiinnostus töihin lisääntyy kun työtehtävät tehdään nuorille näkyviksi jo opiskeluaikana. On räätälöitävä uudenlaisia opintopolkuja; työelämälähtöisiä ja joustavia. Uudet ratkaisut onnistuvat vain vahvassa yhteistyössä, vahvistaa yrittäjä Joonas Tammisto, Logistic TKT Systems Oy.

Opiskelijoille monipuoliset työelämävalmiudet

Pitkäjänteinen oppilaitosten ja yritysten vuorovaikutus mahdollistaa, että koulutustarjonta ja koulutuksen sisällöt vastaavat työelämän tarpeita. Nuoret saavat opinnoistaan monipuolisia valmiuksia, joita tarvitaan ammattilaiseksi kehittymisessä sekä näkevät elinikäisen oppimisen merkityksen.

– Toimiva yhteistyö auttaa opiskelijoita valmistumaan ja työllistymään sekä motivoi hakeutumaan kone- ja metallitekniikan opintoihin, painottaa koulutusalajohtaja Kyösti Lehtonen, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu.

9.-luokkalaisille tietoa opinnoista ja töistä

Yritykset ja oppilaitokset ovat aloittaneet myös Teknologia-päivien pilotoinnin peruskoululaisille. Kone- ja metallitekniikan opiskelusta kiinnostuneet 9.-luokan oppilaat tutustutetaan teknologia-alojen ammatteihin opintokäynneillä yrityksissä ja ammattioppilaitoksissa. Toimintamalli on konseptoitu Etelä-Pohjanmaalla ja todettu tehokkaasti vahvistavan nuorten kiinnostusta ja valintoja.

Lisätietoja
Opetushallitus, yli-insinööri Seppo Valio etunimi.sukunimi@oph.fi
Tredu, koulutusalajohtaja Kyösti Lehtonen etunimi.sukunimi@tampere.fi
Teknologiateollisuus ry, asiantuntija Anne Ahkola-Lehtinen
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi, 044 055 3345

[[{"type":"media","view_mode":"media_large","fid":"1776","attributes":{"alt":"","class":"media-image","height":"108","typeof":"foaf:Image","width":"625"}}]]

Suomi nousuun insinööriosaamisella

birgitta.ruuti@teknologiateollisuus.fi — Wed, 28 Jan 2015 07:32:36 +0000

Suomi nousuun insinööriosaamisella

Tiedote

birgitta.ruuti… 28.1.2015 klo 9.32

Digitalisaatio, cleantech ja biotalous tarjoavat yrityksille ja osaajille lähivuosina runsaasti menestymisen mahdollisuuksia. Samaan aikaan kilpailu osaamisesta kovenee entisestään. Korkeakouluverkoston uudistamista on jatkettava.

Inssiforum 2015 -tapahtuma kokoaa yli 300 insinöörikouluttajaa, yritysten, elinkeinoelämän ja ministeriöiden edustajaa keskustelemaan insinöörikoulutuksen kehityssuunnista, yhteistyöstä ja toimenpiteistä, joilla Suomi saadaan nousuun.

Yhteistyötä rakennetaan alueilla, joissa osaamis- ja osaajatarpeet ovat kasvussa, kuten teollinen internet, automaatio ja robotiikka, energiatehokkuus, ohjelmistot ja pilvipalvelut, tietoturva, uudet materiaalit, terveysteknologiat ja -palvelut.

Korkeakouluverkoston uudistamista jatkettava

Inssifoorumin pääpuheenvuoron piti Konecranes Oyj:n toimitusjohtaja Pekka Lundmark. Hän valoi osallistujiin tulevaisuudenuskoa toteamalla, että globaalit megatrendit merkitsevät ennen kaikkea mahdollisuutta niin yrityksille kuin insinööriosaajillekin.

Ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet vastata ketterästi työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin ovat parantuneet uuden lainsäädännön myötä. Ammattikorkeakoulut voivat uudistaa laaja-alaisten koulutusvastuiden puitteissa tutkintoja tai tutkinnon osia aiempaa nopeammin.

- Tämä on selkeä parannus. Korkeakouluverkoston uudistamista on kuitenkin jatkettava. Meidän on haettava aktiivisesti uudenlaisia toimintamalleja vastataksemme kovenevaan kilpailuun osaamisesta ja parantaaksemme resurssitehokkuutta, Lundmark korosti.

- Aasiasta löytyvät kasvavat markkinat ja paikallisten halu oppia on kova. Myös kustannustasolla ja työtuntien määrällä mitattuna Suomi jää jälkeen. Ainoa tapa menestyä kilpailussa on vahvistaa osaamisperustaamme ja parantaa sitä kautta työn jalostusarvoa.

Pk-yritysten merkitys insinöörien työllistäjinä kasvaa edelleen

Teknologiateollisuuden selvitysten mukaan pk-yrityksissä on vahva tahtotila uudistua ja kasvaa myös Suomessa. Yhä useammin insinöörien työpaikka löytyy pk-yrityksestä.

- Insinööriopiskelijoiden kannattaa jo opiskeluaikana hankkia monipuolista kokemusta erilaisista yrityksistä – pk-yrityksistä, startupeista ja globaaleista yrityksistä, Lundmark rohkaisi.

Hän painotti myös, että monipuolinen asiantuntemus yrityksistä AMK-hallituksissa auttaisi luomaan yhteistä näkemystä tulevaisuuden osaamistarpeista ja menestystekijöistä, joilla Suomi pidetään elinvoimaisena.

Lisätietoja
Teknologiateollisuus ry
Mervi Karikorpi, johtaja, Innovaatioympäristö ja uudistuminen
e tunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi, 040 741 9801

Teknologiateollisuus ry on kumppanina INSSIFORUM 2015 –tapahtumassa 28 – 29.1.2015 Wanhassa Satamassa.