Lakimuutokset

Tälle sivulle on koottu ajankohtaiset muutokset työlainsäädännössä sekä muutoksia koskeva keskeinen ohjeistus.

Työaikalain kokonaisuudistusta koskeva lakiehdotus

Työaikalain kokonaisuudistuksessa on kyse siitä, että nykyinen vuodelta 1996 peräisin oleva työaikalaki on tarkoitus korvata uudella 1.1.2020 voimaan tulevalla työaikalailla. Muutosten tarkoituksena on päivittää voimassa oleva työaikalainsäädäntö vastaamaan paremmin nykypäivän työelämän tarpeita.

Toteutuessaan uudistus toisi muutoksia mm. lain soveltamisalaan, työajan seurantaan, yötyön teettämisen edellytyksiin, liukuvaan työaikaan, jaksotyöhön, lepoaikoihin ja säännösten pakottavuuteen. Uusina asioina lakiin on ehdotettu lisättäväksi mm. säännökset joustotyöajasta ja työaikapankista.

Hallituksen 27.9.2018 eduskunnalle antama esitys uudeksi työaikalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 158/2018 vp) on kokonaisuudessaan luettavissa täältä. Lakihanke on edennyt eduskunnan valiokuntakäsittelyvaiheeseen.

 

Muutos henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen arviointiin 1.7.2019

Työntekijän henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita koskevaa työsopimuslain 7 luvun 2 §:ää muutetaan siten, että jatkossa irtisanomisperustetta koskevassa kokonaisharkinnassa on uutena vaikuttavana tekijänä otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden määrä. Muutoksen tarkoituksena on, että pienten työnantajien erityiset olosuhteet tulevat riittävällä tavalla huomioon otetuiksi irtisanomisperustetta arvioitaessa.

Lakimuutos tulee voimaan 1.7.2019. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 7 luvun 2 §:n ja työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §:n muuttamisesta (HE 227/2018 vp) on kokonaisuudessaan luettavissa täältä.

 

Vuosilomapäiviä täydentäviä lisäpäiviä koskeva lakiehdotus

Voimassa olevan vuosilomalain perusteella työntekijälle kertyy vuosilomaa sairaudesta johtuvan poissaolon ajalta enintään 75 työpäivän tai 105 kalenteripäivän ajalta lomanmääräytymisvuodessa. Jos sairauspoissaolo jatkuu pidempään, vuosilomaa ei enää kerry ja koko lomanmääräytymisvuodelta ansaittu loma voi alittaa 24 vuosilomapäivää.

Vuosilomalakia on ehdotettu muutettavan 1.4.2019 alkaen niin, että työntekijälle turvataan oikeus 24 päivän palkalliseen lomaan sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvasta poissaolosta huolimatta. Jos työntekijän täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsema vuosiloma alittaa 24 vuosilomapäivää sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi, työntekijällä olisi ehdotetun lakimuutoksen mukaan oikeus saada vuosilomaa täydentäviä lisäpäiviä sen verran, että 24 lomapäivää täyttyy. Lisäpäivät eivät olisi vuosilomaa eivätkä työssäolon veroista aikaa, mutta niiltä olisi maksettava työntekijälle palkka. Oikeutta lisäpäiviin ei olisi enää sen jälkeen, kun poissaolo on jatkunut yhdenjaksoisena yli 12 kuukautta.

Hallituksen esitys vuosilomalain muuttamisesta (HE 219/2018 vp) on eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Esitys on kokonaisuudessaan luettavissa täältä.

 

Tietosuojalaki voimaan 1.1.2019

Uudella 1.1.2019 voimaan tulleella tietosuojalailla täydennetään ja täsmennetään EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaista henkilötietojen käsittelyä ja kansallista soveltamista. Tietosuojalaki koskee kaikkea henkilötietojen käsittelyä. Laki korvaa mm. vanhan henkilötietolain. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä on edelleen voimassa ja sitä sovelletaan tietosuojalain rinnalla.

 

Vaihtelevaa työaikaa koskevat lakimuutokset voimaan 1.6.2018

Vaihtelevan työajan työsopimuksia koskeva lakimuutos tuli voimaan 1.6.2018. Vaihtelevan työajan sopimuksilla tarkoitetaan työsopimuksia, joiden työaikaehdossa ei ole sovittu vähimmäistyöaikaa, mutta on sovittu säännöllisen työajan enimmäismäärä (esim. 0 – 40 t/vk). Tällaisia sopimuksia ovat myös työsopimukset, jossa on sovittu säännöllisen työajan vähimmäis- ja enimmäismäärä (esim. 15 – 35 t/vk) sekä ns. tarvittaessa töihin kutsuttava -sopimukset, joiden nojalla työntekijä kutsutaan erikseen työhön ja joissa ei ole sovittu säännöllistä työaikaa (0 t/vk).

Vaihtelevan työajan sopimusten käyttöalaa on rajoitettu tilanteisiin, joissa työnantajalla on vaihteleva työvoimatarve. Työnantajan on vaihtelevan työajan sopimuksia käyttäessään annettava työntekijälle selvitys siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta. Vaihtelevaa työaikaa noudattavalle työntekijälle tulee työvuoroluetteloa laadittaessa varata tilaisuus ilmoittaa, missä määrin ja millä edellytyksillä hän voi ottaa työtä vastaan, jos työnantaja haluaa tarjota hänelle työtä vähimmäistyöajan ylittävän määrän. Vaihtelevaa työaikaa noudattava työntekijä ei voi antaa kestoltaan rajoittamatonta lisätyösuostumusta. Laissa säädetään lisäksi työntekijän oikeudesta sairausajan ja irtisanomisajan palkkaan tapauksissa, joissa työvuoroluetteloa ei ole laadittu kattamaan kyseisiä ajanjaksoja.

Tarkempi EK:n ohjeistus löytyy täältä.

 

Koeaikaa, takaisinottovelvollisuutta, määräaikaista työsopimusta ja muutosturvaa koskevat muutokset voimaan 1.1.2017

Työsopimuslakia muutettiin 1.1.2017 lukien yritysten työllistämiskynnyksen alentamiseksi. Koeaika piteni pääsääntöisesti kuuteen kuukauteen ja takaisinottovelvollisuus lyheni lähtökohtaisesti neljään kuukauteen. Yli 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleen henkilön kanssa on mahdollista tehdä enintään vuoden mittainen määräaikainen työsopimus ilman perusteltua syytä.

Myös muutosturva muuttui siten, että työnantajalle tuli uusi velvollisuus tietyin edellytyksin järjestää taloudellisella ja tuotannollisella perustella irtisanotulle työntekijälle työllistymistä edistävää koulutusta, joka vastaa arvoltaan työntekijän kuukauden palkkaa tai työntekijöiden keskimääräistä kuukausiansiota. Taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla irtisanotulla on lähtökohtaisesti myös oikeus työterveyshuoltoon kuuden kuukauden ajan työntekijän työntekovelvollisuuden päättymisestä.

Tarkempi EK:n ohjeistus löytyy täältä.

 

Vuosilomalain karenssia ja työssäolon veroista aikaa koskevat muutokset voimaan 1.4.2016

Vuosilomalaki muuttui 1.4.2016 alkaen seuraavasti:

Yli neljän viikon pituisia vuosilomia koskee vuosiloman aikaista sairastumista koskeva omavastuu (karenssi), joka on pisimmillään kuusi päivää. Täysi kuuden päivän omavastuu koskee viiden viikon (30 arkipäivän) pituista vuosilomaa. Tällöin kuusi ensimmäistä työkyvyttömyyspäivää kunkin lomanmääräytymisvuoden mukaisesta vuosilomasta ovat omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuta lomapäivien siirtoon.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta vuosilomaa kerryttävää työssäolon veroista aikaa on yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden enintään 156 arkipäivää (noin kuusi kuukautta) äitiys- ja vanhempainvapaasta ja vastaavasti isyys- ja vanhempainvapaasta.

Tarkempia tietoja lakimuutoksesta löytyy EK:n kotisivuilta  sekä oheisesta EK:n laatimasta muistiosta.