Hidastuva talouskasvu korostaa vastuuta sekä kilpailukyvyn ja paikallisen sopimisen merkitystä

Hidastuva talouskasvu korostaa vastuuta sekä kilpailukyvyn ja paikallisen sopimisen merkitystä

Neuvottelukierros
Hidastuva talouskasvu korostaa entisestään kilpailukyvyn, yrityskohtaisten ratkaisujen ja tuottavuuden merkitystä. Talouden kehitystä on arvioitava erityisellä huolella, jotta työmarkkinaratkaisuja ei mitoiteta korkeasuhdanteen viime metreillä väärin perustein.

Teknologiateollisuuden tavoitteena ovat vientivetoisesti neuvotellut vastuulliset työmarkkinasopimukset, jotka edistävät kilpailukykyä, kasvua ja hyvää työllisyyttä sekä lisäävät paikallista sopimista.

Tutustu ajankohtaiseen neuvottelutilanteeseen Työmarkkinauutisista.

Hidastuvaa kasvua, globaalitalouden epävarmuutta

Suomen Pankki ennusti kesäkuussa 2019, että talous kasvaa vuonna 2019 Suomessa 1,6 prosenttia, ensi vuonna 1,5 prosenttia ja vuonna 2021 enää 1,3 prosenttia. Tilastokeskus päivitti kuitenkin kesän aikana viime vuoden kasvuluvut, joiden perusteella kasvu hidastui jo viime vuonna 1,7 prosenttiin. Suomen Pankki onkin todennut, että tuoreen tiedon perusteella kasvun ennakoidaan hidastuvan aiemmin arvioitua nopeammin.

Suomen kasvunäkymät ovat jatkuvasti heikentyneet globaalin talouden heiketessä. Maailmantalouden epävarmuus on selvästi kasvanut kesän jälkeen, ja nopeankin negatiivisen käänteen mahdollisuus on kasvanut. Ennusteita Suomen kasvulle tullaankin edelleen laajasti leikkaamaan syksyn aikana.

Lähivuosien talousennusteissa on kuitenkin yhä myönteistä se, että talouden arvioidaan pääsääntöisesti edelleen kasvavan – joskin selvästi hitaammin kuin viime vuosina. Kielteistä on jatkuvasti hidastuva kasvu maailmalla ja ennustettavuuden heikkeneminen.

Vientivetoisena maana kansainvälisen talouden kehityksellä on suuri merkitys Suomelle. Omilla toimillamme voimme kuitenkin vaikuttaa mahdollisten suhdannekäänteiden voimakkuuteen ja niistä toipumiseen.

Työmarkkinapöydissä tarvitaan huolellista harkintaa

Hidastuvan talouskasvun oloissa tulee olla erityisen tarkkana, jotta työmarkkinaratkaisut nojaavat realistiseen talouskuvaan. Ratkaisut eivät saa perustua toiveajatteluun takavuosien kasvun jatkumisesta.

  • Työmarkkinaratkaisujen mitoitus edellyttää hidastuvan talouskasvun oloissa erityistä huolellisuutta.
  • Talouden kasvua ja työllisyyttä voidaan tukea vastuullisella työmarkkinapolitiikalla ja maltillisilla sopimuksilla.
  • Yritysten erilaiset tilanteet voidaan ottaa huomioon, kun palkoista sovitaan yhä enemmän yrityksissä.

Suomen talous nojaa vientiin. Tästä syystä kaikissa palkkaratkaisuissa tulee ottaa huomioon maailmanmarkkinoilla kilpailevien yritysten kilpailukyky.

Vientiteollisuuden yritykset luovat suoraan ja välillisesti 43 prosenttia suomalaisista työpaikoista. 

  • Kustannusten hallintaa tarvitaan myös vientialojen ulkopuolella.
  • Ohjenuorana tulee olla, että vientiliittojen ratkaisut ohjaavat myös muiden sopimusalojen neuvotteluita. Kotimarkkinoiden palkkaratkaisuilla on suurin piirtein sama vaikutus vientiteollisuuden kilpailukykyyn kuin sen omilla palkankorotuksilla, sillä teollisuus ostaa paljon tavaroita ja palveluja muilta yrityksiltä.
  • Vientivetoinen työmarkkinamalli tukee vientiyritysten kilpailukykyä ja luo edellytykset hyvinvoinnin kasvulle.

Kilpailukyvyssä on yhä parannettavaa

Suomen kustannuskilpailukyky on saatu vihdoin hyvälle uralle, mutta valitettavasti emme ole vieläkään tavoittaneet kilpailijamaita. Tehtävää on yhä.

Suomen Pankin 11.6.2019 julkaistun kustannuskilpailukykyanalyysin mukaan Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut selvästi viimeisten vuosien aikana. Työllisyystavoitteiden näkökulmasta Suomen Pankin kuitenkin toteaa, että kustannuskilpailukyvyn parantaminen edelleen olisi perustelua työllisyyden kannalta.

Kustannuskilpailun parantamisen tarve on noin 5 prosenttia, jos haluamme päästä samalle viivalle kilpailijamaiden kanssa. Käytetystä laskentatavasta riippuen luku voi hieman vaihdella.

On kuitenkin perusteltua kysyä erityisesti näin hidastuvan talouskasvun oloissa, pitäisikö tavoitteeksi asettaa jonkin verran parempi kustannuskilpailukyky kuin kilpailijamaissa. Tämä parantaisi Suomen mahdollisuuksia voittaa takaisin markkinaosuuksia, joita olemme kymmenen viime vuoden aikana pääsääntöisesti menettäneet.

Mitä vahvempi kilpailukyky, sitä paremmat edellytykset kasvulle, investoinneille ja työllisuuden parantumiselle ja sitä vahvempi pohja hyvinvointimenojen rahoitukselle.

  • Suomen kustannuskilpailukyvyssä on edelleen parannettavaa. Takamatka kilpailijamaihin on noin 5 prosenttia. 
  • Kustannuskilpailukyky paranee järkevästi mitoitetuilla palkkaratkaisuilla, lisäämällä työehtosopimusten joustavuutta ja kehittämällä tuottavuutta. Esimerkiksi uudet työaikamallit ja -pankit lisäävät tuottavuutta ja parantavat samalla työhyvinvointia.
  • Yritysten omilla päätöksillä ja investoinneilla on keskeinen vaikutus tuottavuuteen. Myös poliittiset päätökset ovat tärkeitä, sillä investoinnit edellyttävät kilpailukykyistä ja houkuttelevaa toimintaympäristöä kokonaisuudessaan.

Työajan pidennys on tärkeä osa parantunutta kilpailukykyä

Päättyneellä hallituskaudella solmittu kilpailukykysopimus on parantanut selkeästi Suomen kilpailukykyä sekä turvannut talouden kasvua ja työllisyyttä. Olennaisena osana tätä ratkaisua oli myös työajan pidentäminen 24 tunnilla ansiotasoa korottamatta.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on arvioinut, että kilpailukykysopimukseen sisältynyt työajan pidennys tuo 8 000–16 000 työpaikkaa vuoteen 2022 mennessä. Tämä on noin 40 prosenttia kaikista kilpailukykysopimuksen työllisyysvaikutuksista.

Työajan pidennys luo 8 000 - 16 000 työpaikkaa.

Työajan pidennys on ollut erittäin tärkeä myös teknologiateollisuuden yritykselle. Kilpailukyky on niille keskeinen asia, koska teknologiayritykset kilpailevat maailmanmarkkinoilla ja vastaavat 51 prosentista Suomen vientiä.

Työajan pidennys toteutui teknologiateollisuudessa hyvin laajasti ja kaikissa henkilöstöryhmissä.

Noin 90 prosenttia Teknologiateollisuuden jäsenyritysten henkilöstöstä on työaikaa pidentävien järjestelyjen piirissä. Pidennys toteutettiin teknisesti hyvin eri tavoin eri yrityksissä.

Työajan pidennys on tuonut laskennallisesti teknologiayritysten käyttöön noin 6,7 miljoonaa työtuntia vuodessa eli noin 840 000 työpäivää eli noin 3 900 henkilötyövuotta. Tämä on 1,4 prosenttia alan tehdyistä työtunneista ja palkkasummasta. Euroiksi muutettuna kyse on noin 230 miljoonasta eurosta.

SAK:lainen Teollisuusliitto on irtisanonut työajan pidentämistä käsittelevän pöytäkirjan päättymään vuoden 2019 lopussa. Liitto on siis määritellyt yhdeksi neuvottelutavoitteekseen, että se haluaa irrottautua yhdestä työehdosta eli työajan pidennyksestä 24 tunnilla. Näin ollen asia tulee esille seuraavissa sopimusneuvotteluissa.

  • Kilpailukykysopimukseen ja voimassa oleviin työehtosopimuksiin sisältyvä työajan pidennys 24 tunnilla on tärkeä osa parantunutta kilpailukykyä. Tästä syystä pidennystä on tärkeää jatkaa myös seuraavalla sopimuskaudella. Hidastuvan kasvun takia kilpailukyvyn merkitys korostuu entisestään.

Ostovoiman paraneminen jatkuu edelleen

Palkansaajien ostovoima on heikentynyt viimeksi vuonna 2014. Ostovoima on kasvanut jokaisena vuonna tuon jälkeen, ja sen ennustetaan edelleen paranevan lähitulevaisuudessa.

Viime vuosina ostovoiman parantumista on tukenut merkittävästi työllisyyden hyvä kehitys ja toisaalta matala inflaatio. Tiedot perustuvat Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan eli Tukuseton tammikuussa 2019 julkaisemaan raporttiin.

  • Työllisyyden parantuminen ja vakaa talouden kasvu ovat parasta lääkettä ostovoimalle.
  • Vastuullinen työmarkkinapolitiikka on luonut usein tilaa myös verokevennyksille, jotka ovat tuoneet ostovoimaa kilpailukykyä heikentämättä.
  • Myös paikallisen sopimisen tavoitteena on lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta ja sitä kautta ostovoimaa.

Kuvapaketti työmarkkinaviesteihin