Kustannuskilpailukyvyssä yhä parannettavaa

Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut merkittävästi viime vuosina. Myönteisen kehityksen taustalla ovat vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus ja sen jälkeen vientivetoisesti neuvotellut liittokohtaiset työmarkkinasopimukset. Parannettavaa on kuitenkin yhä: takamatkaa kilpailijamaihin on edelleen noin 5 prosenttia. Tiedot perustuvat Suomen Pankin tuoreimpaan analyysiin kustannuskilpailukyvystä.

Suomen Pankin mukaan tuotannon edellytykset ja avoimen sektorin työllisyys paranevat, jos kustannuskilpailukykyä pysytään edelleen kohentamaan. Kääntäen kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen huonontaisi työllisyyden ja tuotannon edellytyksiä.

On selvää, että syksyllä alkavan työmarkkinakierroksen onnistuminen vastuullisella tavalla on keskeistä Suomen taloudelle ja työllisyydelle. Hidastuva talouskasvu kotimaassa, epävarmuuden lisääntyminen kansainvälisillä markkinoilla ja lisäksi vielä omilla toimilla aiheutettu kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen olisivat tuhoisa yhtälö.

Työajan pidennys on tärkeä osa parantunutta kilpailukykyä

Päättyvällä hallituskaudella solmittu kilpailukykysopimus on parantanut selkeästi Suomen kilpailukykyä sekä turvannut talouden kasvua ja työllisyyttä. Olennaisena osana tätä ratkaisua oli myös työajan pidentäminen 24 tunnilla ansiotasoa korottamatta.

Työajan pidennys on ollut erittäin tärkeä myös teknologiateollisuuden yrityksille. Kilpailukyky on niille ja koko Suomelle keskeinen asia, koska teknologiayritykset kilpailevat maailmanmarkkinoilla ja vastaavat 51 prosentista Suomen vientiä. Työajan pidennys on ollut tärkeä senkin vuoksi, että yritykset kärsivät yhä enemmän työvoimapulasta ja ammattitaitoisen henkilöstön saaminen on vaikeaa.

Työajan pidennys toteutui teknologiateollisuudessa hyvin laajasti ja kaikissa henkilöstöryhmissä. Noin 90 prosenttia Teknologiateollisuuden jäsenyritysten henkilöstöstä on työaikaa pidentävien järjestelyjen piirissä. Pidennys toteutettiin teknisesti hyvin eri tavoin eri yrityksissä.

Työajan pidennys on tuonut laskennallisesti teknologiayritysten käyttöön noin 6,7 miljoonaa työtuntia vuodessa eli noin 840 000 työpäivää eli noin 3 900 henkilötyövuotta. Tämä on 1,4 prosenttia alan tehdyistä työtunneista ja palkkasummasta. Euroiksi muutettuna kyse on noin 230 miljoonasta eurosta.

SAK:lainen Teollisuusliitto on irtisanonut työajan pidentämistä käsittelevän pöytäkirjan päättymään vuoden 2019 lopussa. Liitto on siis määritellyt yhdeksi neuvottelutavoitteekseen, että se haluaa irrottautua yhdestä työehdosta eli työajan pidennyksestä 24 tunnilla. Näin ollen asia tulee esille seuraavissa sopimusneuvotteluissa.