Paikallinen sopiminen on win win

Teknologiateollisuuden keskeisenä tavoitteena on, että palkat määräytyvät mahdollisimman pitkälti yrityksissä sekä jokaisen henkilökohtaiseen osaamiseen ja suoriutumiseen perustuen. Tällainen palkanmuodostus kannustaa tuottavuuden parantamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Samalla kohenee yritysten kilpailukyky, mikä taas edistää työllisyyttä ja luo edellytyksiä ripeämmälle ansiokehitykselle.

Paikallisessa sopimisessa on vielä paljon tehtävää ja opittavaa. Uudenlaiseen kulttuuriin siirtyminen on vienyt aikaa, sillä keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen aikana palkkaus jähmettyi ylhäältä annettuun muottiin.

Teknologiateollisuus on ollut Suomessa paikallisen sopimisen suunnannäyttäjä. Teknologiateollisuuden työehtosopimukset ovat antaneet vuodesta 2010 saakka mahdollisuuden siihen, että palkkaratkaisu voidaan neuvotella kokonaan paikallisesti ottaen huomioon mm. työpaikan taloudellinen tilanne ja palkkauksen kannustavuus. Työehtosopimuksiin kirjataan ns. perälauta, johon turvaudutaan siinä tapauksessa, että paikallista palkkaratkaisua ei synny.

Tällä hetkellä noin 60 prosenttia teknologiateollisuuden henkilöstöstä oli työpaikoilla neuvoteltujen paikallisten palkkaratkaisujen piirissä. Paikallisessa sopimisessa on siis otettu tärkeitä askeleita eteenpäin päättyvällä liittokohtaisella neuvottelukierroksella. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää. On tärkeää, että liittojen sopimukset edistävät aidosti paikallista sopimista eivätkä mahdolliset perälautakirjaukset vaikeuta yrityksissä käytäviä neuvotteluja.

Jotta paikallinen sopiminen onnistuu, yrityksissä tarvitaan luottamusta ja hyvää neuvottelukulttuuria. Tähän tulee satsata määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Myös liitoilla on tärkeä rooli paitsi sopimusten kehittäjinä myös yhteistoiminnan edistäjinä. Onnistunut paikallinen sopiminen on aina win win.

Joustavuus turvaa työllisyyttä

Suomalaisten työmarkkinoiden keskeinen heikkous on siinä, että palkkaus reagoi liian hitaasti taloudessa tapahtuviin muutoksiin. Työehtosopimukseen kirjatusta palkankorotustasosta pidetään yleensä kiinni, vaikka talouden pohja pettäisi ja työttömyys olisi kääntymässä kasvuun. Esimerkiksi Saksassa työmarkkinat reagoivat talouden muutoksiin hyvin nopeasti, mikä helpotti maan toipumista mm. finanssikriisistä.

Lue lisää sopimusjärjestelmien eroista muistiosta Suomessa palkanmuodostus on jäykkää.

Kilpailussa pärjätäkseen yritysten on toimittava ketterästi, ja niiden on kyettävä sopeutumaan toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin. Yritysten taloudellinen tilanne ja kysyntänäkymät tunnetaan parhaiten työpaikoilla. Valtakunnallisilla ratkaisuilla ei pystytä huomioimaan kunkin yrityksen tilannetta ja tarpeita. Tämä onnistuu vain paikallisella sopimisella.