Teknologiateollisuus: Kaksi kolmasosaa alan teollisuusyrityksistä kertoo uusien tilausten vähentyneen

Teknologiateollisuus: Kaksi kolmasosaa alan teollisuusyrityksistä kertoo uusien tilausten vähentyneen

Maailmantalouden epävarmuus ja kysynnän heikkeneminen näkyvät yhä selvemmin suomalaisessa teknologiateollisuudessa. Lähes kaksi kolmasosaa alan teollisuusyrityksistä kertoo, että ne ovat saaneet loppukesän ja alkusyksyn aikana vähemmän tilauksia kuin edellisellä kvartaalilla. Myös tarjouspyyntöjen määrä on pudonnut voimakkaasti. Alan työllisyys on pysynyt jotakuinkin ennallaan aiemmin hankitun vahvan tilauskannan tukemana.

Tiedot perustuvat Teknologiateollisuus ry:n tuoreeseen tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun.

– Tulokset viestivät suhdannekäänteestä, toimialojen epäyhtenäisestä kehityksestä sekä yritysten välisten erojen kasvusta. Huomionarvoista on, että esimerkiksi teknologiateollisuuden suurimman toimialan, kone- ja metallituoteteollisuuden, vientitilausten arvo on supistunut kolme kvartaalia peräkkäin, sanoo Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaporras.

Teknologiateollisuuden uusien tilausten arvo kokonaisuudessaan kasvoi kuitenkin yhä 8 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta kasvu selittyy pienellä määrällä suurehkoja tilauksia. Ilman näitä yksittäisiä onnistumisia tilausten arvo olisi laskenut selvästi ja myös tilauskanta olisi kääntynyt laskuun.

Hidastuvasta markkinasta kertoo myös tarjouspyyntöjen jyrkkä supistuminen. Tarjouspyyntöjä mittaava saldoluku on ollut tämänhetkistä lukemaa (-17) heikompi vain yhden kerran kymmenen viime vuoden aikana, eurokriisin vuosina yhden kvartaalin ajan. Tarjouspyyntöjen perusteella voidaankin arvioida, että tilausten kehitys on loppuvuonna ja talvella heikompaa kuin viime aikoina.

– Käänne on ollut nähtävissä, sillä maailmantalouden epävarmuus ei ole helpottanut, tärkeiden vientimaiden talous on notkahtanut ja taantuman todennäköisyys kasvaa myös Suomessa. Tulokset eivät puhu yhtäkkisestä romahduksesta, mutta käänne näyttäisi tapahtuneen ja suunta on huolestuttavasti alaspäin. Hälytyskellot soivat, Rautaporras sanoo.

Kasvuvuosien jälkeen alan tilauskanta on kuitenkin hyvällä tasolla. Se pysyi heinä–syyskuussa suurin piirtein ennallaan muutamien suurempien tilausten ansiosta ja on kymmenen prosenttia vahvempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Merkille pantavaa kuitenkin on, että kuuden viime vuoden aikana tapahtuneesta tilauskannan kasvusta noin 60 prosenttia koostuu laivatilauksista.

Hälytys kaikille päättäjille

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola pitää kyselyn tulosta vavahduttavana viestinä kaikille päättäjille. Nyt viimeistään on tiedostettava, että maailmantalouden ongelmat eivät sivuuta Suomea vaan ne alkavat näkyä kouriintuntuvasti viennissä ja suomalaisten arjessa.

– Välttämättömiä päätöksiä ei saa lykätä. Vaikka työllisyyden ja kasvun tukemiseksi tehtäisiin oikeita poliittisia ratkaisuja, niiden vaikutus näkyy yleensä vasta viiveellä. Tästä syystä päätöksiä ei voi siirtää, jos niillä halutaan tukea työllisyyttä ja yritysten investointeja nyt heikkenevässä suhdanteessa, Hirvola tähdentää.

Hirvolan mukaan yritykset odottavat päätöksenteolta myös ennustettavuutta ja johdonmukaisuutta. Investointipäätösten tekeminen epävarmoissa oloissa edellyttää, että yrityksillä on luotettava näkymä esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuudesta pitkällä tähtäimellä, verotuksen kilpailukykyisyydestä ja yhteiskunnan satsauksista osaamiseen. Näissä asioissa ei saa soutaa ja huovata.

– Esimerkiksi kohtaanto-ongelmasta ja työperäisen maahanmuuton lisäämistarpeesta on puhuttu vuosia. Nyt tarvitaan nopeita päätöksiä ja ripeää toimeenpanoa. Työttömyydestä huolimatta Suomessa on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tälläkin hetkellä reilusti yli satatuhatta avointa työpaikkaa. Osaajapula on merkittävä kasvun este eikä puhu Suomen puolesta investointipäätöksiä harkittaessa, Hirvola painottaa.

Kustannuskilpailukyky korostuu

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajan Minna Helteen mukaan heikkenevä suhdannetilanne ei tule yllätyksenä meneillään oleviin työmarkkinaneuvotteluihin. Tällaisessa tilanteessa kustannuskilpailukyvyn merkitys korostuu entisestään, jotta yritykset pystyvät saamaan kauppoja supistuvalla maailmanmarkkinalla.  

– Kustannuskilpailukyvyn parantaminen on Teknologiateollisuuden keskeisin tavoite, ja työaika on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Etenkään nyt synkkenevän talousnäkymän keskellä ei kannata päätyä työajan lyhentämiseen, koska tällainen lopputulos heikentäisi yritysten kilpailukykyä ja työllistämismahdollisuuksia, Helle tähdentää. 

Helteen mukaan kaikissa neuvottelupöydissä tulisi hakea aktiivisesti ratkaisua kilpailukyvyn parantamiseen. Muuten hintana on työttömyys. 

– Täytyy myös muistaa, että työaika ja palkkaratkaisu muodostavat kokonaisuuden ja pidempi työaika luo tilaa palkankorotuksille. Jos kilpailukykysopimuksessa sovittu työajan pidennys poistuisi, pitäisi vastaavasti tinkiä palkankorotuksista. Tällaisella ratkaisulla olisi kielteinen vaikutus palkansaajien ostovoiman kehitykseen. 

Työajan pidennyksen kustannusvaikutus on teknologiateollisuudessa laskennallisesti 1,4 prosenttia.  

– Työmarkkinaosapuolilla on suuri vastuu työllisyyden ja talouden kehityksestä. Tavoitteenamme on jatkaa neuvotteluja ratkaisuhakuisessa hengessä, Helle painottaa. 

 

Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, puh. 040 063 3751
Työmarkkinajohtaja Minna Helle, puh.  050 341 4884
Pääekonomisti Petteri Rautaporras, puh. 050 304 2220

 

Teknologiateollisuuden talousnäkymät 4/2019
Laaja tilastokooste taloudesta