Työrauhalla kilpailukykyä ja investointeja

Työrauhalla kilpailukykyä ja investointeja

Työmarkkinoiden häiriöttömyys on edellytys yritysten kilpailukykyiselle toiminnalle globaalissa ja verkostoituneessa yhteiskunnassa. Työtaistelut eivät aiheuta ainoastaan tuotannon menetyksiä, vaan työrauhahäiriöt vaikuttavat Suomen maineeseen, yritysten tänne tekemiin investointeihin ja sitä kautta Suomen kilpailukykyyn.

Vuonna 2019 työtaisteluihin osallistui Suomessa yksityisellä sektorilla runsaat 160 000 työntekijää, ja niissä menetettiin yli 377 000 työpäivää. Työtaisteluja oli kaikkiaan 95, joista lakkoja 59. Lakoista 31 oli laittomia.

Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on hyvin lakkoherkkä maa. Esimerkiksi Ruotsissa oli Medlingsinstitutetin mukaan vuonna 2019 vain viisi työtaistelua, joista laittomia lakkoja kolme. 

Nykyinen työrauhaa koskeva lainsäädäntö tuli Suomessa voimaan 1940-luvulla. Se on pahasti vanhentunutta ja tarvitsee uudistamista vastatakseen muuttunutta toimintaympäristöä.

Työrauhajärjestelmän ongelmatilanteita

Suomen työrauhajärjestelmän ongelmat koskevat muun muassa laittomia lakkoja, suhteettomia tukityötaisteluja ja poliittisia lakkoja. 

Laittomalla lakolla tarkoitetaan työtaistelua, joka on pantu toimeen työehtosopimuksen voimassa ollessa ja se kohdistuu johonkin työehtosopimuksessa sovittuun asiaan tai työnantajan työnjohto-oikeuteen.

Tukityötaistelusta on kyse silloin, kun jokin toimiala tukee toisen alan sopimusneuvotteluja työtaistelulla. Tällainen tukilakko on nykylainsäädännön mukaan laillinen, vaikka kyseisen alan oma TES olisi voimassa. Sekin on mahdollista, että liitto tukee itse itseään, kuten AKT on monesti tehnyt satamien ja autoliikenteen neuvotteluissa. Erityisesti kuljetusalojen järjestämät tukityötaistelut ja niiden uhat ovat esimerkkejä lainsäädännön toimimattomuudesta ja siitä, miten yksittäinen ammattiliitto voi halutessaan pysäyttää koko Suomen viennin.

Poliittiset lakot eivät ole nekään ongelmattomia. Esimerkiksi vuonna 2018 poliittiset lakot olivat työtaistelujen yleisin syy. Näillä lakoilla ay-liike vastusti maan hallituksen toimia tai suunnitelmia. Poliittisten lakkojen syy on siis poliittinen, mutta lakoista aiheutuvat vahingot kärsii täysin ulkopuolinen eli lakkoon osallistuvien työnantaja.

Suomalainen työrauhajärjestelmä on saatettava vähintään pohjoismaiselle tasolle.

Toimenpiteityä työrauhan parantamiseksi

- Työehtosopimusten voimassa ollessa ei laittomia lakkoja.

- Vaikutuksiltaan suhteettomat tukityötaistelut kiellettävä.

- Poliittisia lakkoja tulee rajoittaa merkittävästi.

- Yrityksiä tulee suojata yksittäisten avainalojen suhteettomilta työtaistelutoimilta sekä ammattiyhdistysliikkeen reviiririidoilta.

 

Elinkeinoelämän keskusliito EK:n työtaistelutilasto 2019

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n työtaistelutilasto 2018

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n työtaistelutilasto 2017

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n työtaistelutilasto 2016

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n työtaistelutilasto 2015

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n työtaistelutilasto 2014