Työrauhalla kilpailukykyä ja investointeja

Työrauhalla kilpailukykyä ja investointeja

Työmarkkinoiden häiriöttömyys on edellytys yritysten kilpailukykyiselle toiminnalle globaalissa ja verkostoituneessa yhteiskunnassa. Työtaistelut eivät aiheuta ainoastaan tuotannon menetyksiä, vaan työrauhahäiriöt vaikuttavat Suomen maineeseen, yritysten tänne tekemiin investointeihin ja sitä kautta Suomen kilpailukykyyn.

Vuonna 2018 työtaisteluihin osallistui Suomessa yksityisellä sektorilla yli 280 000 työntekijää, ja työpäiviä menetettiin lähes 215 000. Työpäiviä menetettiin eniten poliittisissa lakoissa. Yksityisellä sektorilla oli kaikkiaan 159 työtaistelua tai niiden uhkaa. Lakoista 44 oli laittomia. 

Nykyinen työrauhaa koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1940-luvulla. Se on pahasti vanhentunutta ja tarvitsee uudistamista vastatakseen muuttunutta toimintaympäristöä.

Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on hyvin lakkoherkkä maa. Esimerkiksi Ruotsissa oli Medlingsinstitutetin mukaan vuonna 2018 vain yksi yhden päivän lakko, jonka seurauksena menetettiin 50 työpäivää. Laittomia lakkoja tai poliittisia lakkoja ei ollut lainkaan.

Työrauhajärjestelmän ongelmatilanteita

Suomen työrauhajärjestelmän ongelmat koskevat muun muassa laittomia lakkoja, suhteettomia tukityötaisteluja ja poliittisia lakkoja. 

Laittomalla lakolla tarkoitetaan työtaistelua, joka on pantu toimeen työehtosopimuksen voimassa ollessa ja se kohdistuu johonkin työehtosopimuksessa sovittuun asiaan tai työnantajan työnjohto-oikeuteen.

Tukityötaistelusta on kyse silloin, kun jokin toimiala tukee toisen alan sopimusneuvotteluja työtaistelulla. Tällainen tukilakko on nykylainsäädännön mukaan laillinen, vaikka kyseisen alan oma TES olisi voimassa. Sekin on mahdollista, että liitto tukee itse itseään, kuten AKT on monesti tehnyt satamien ja autoliikenteen neuvotteluissa. Erityisesti kuljetusalojen järjestämät tukityötaistelut ja niiden uhat ovat esimerkkejä lainsäädännön toimimattomuudesta ja siitä, miten yksittäinen ammattiliitto voi halutessaan pysäyttää koko Suomen viennin.

Poliittiset lakot eivät ole nekään ongelmattomia. Esimerkiksi vuonna 2018 poliittiset lakot olivat työtaistelujen yleisin syy. Näillä lakoilla ay-liike vastusti maan hallituksen toimia tai suunnitelmia. Poliittisten lakkojen syy on siis poliittinen, mutta lakoista aiheutuvat vahingot kärsii täysin ulkopuolinen eli lakkoon osallistuvien työnantaja.

Suomalainen työrauhajärjestelmä on saatettava vähintään pohjoismaiselle tasolle.

Toimenpiteityä työrauhan parantamiseksi

- Työehtosopimusten voimassa ollessa ei laittomia lakkoja.

- Vaikutuksiltaan suhteettomat tukityötaistelut kiellettävä.

- Poliittisia lakkoja tulee rajoittaa merkittävästi.

- Yrityksiä tulee suojata yksittäisten avainalojen suhteettomilta työtaistelutoimilta sekä ammattiyhdistysliikkeen reviiririidoilta.

 

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n työtaistelutilasto 2018

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n työtaistelutilasto 2017

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n työtaistelutilasto 2016

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n työtaistelutilasto 2015

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n työtaistelutilasto 2014