Yrityskohtaisuus tuo joustavuuden

Yrityskohtaisuus tuo joustavuuden

Työehdoista päättäminen yrityksissä ja työpaikoilla lisää tuottavuutta, kannattavuutta, työhyvinvointia ja toiminnan joustavuutta. Jäykällä ja rajoittavalla sääntelyllä ei nykytaloudessa pärjää. Yritysten pitää voida toimia asiakkaan ehdoilla. Se edellyttää joustavuutta ja nopeaa reagointia asiakkaiden tarpeisiin.

Työmarkkinoiden iso uudistustrendi on yrityskohtaisuuden lisääminen. Se tarkoittaa jäykkien normien karsimista ja vapauden antamista työpaikoille. Työehtosopimuksia on kehitettävä ja myös lainsäädäntöä muutettava.

Yrityksissä pitää olla kykyä ja osaamista yhteistoimintaan ja paikalliseen sopimiseen. Tämä koskee sekä työnantajia että henkilöstöä ja heidän edustajiaan. Palkkaus, työajat ja poissaolojen hallinta ovat tärkeimpiä asioita, joista parhaiten voidaan päättää yrityksissä.

Suomen työmarkkinat ovat yrityskohtaisuuden edistämisessä vielä takamatkalla verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin.

Palkka on investointi, ei kuluerä

Kun palkkausjärjestelmä perustuu yrityksen strategiaan ja liiketoimintatavoitteisiin, se kannustaa henkilöstöä tavoitteiden toteuttamiseen. Kun tavoitteet toteutuvat, yritys menestyy, tuottavuus kasvaa ja työpaikkoja syntyy lisää. Parhaimmillaan palkka on tuottava investointi!

Henkilöstön työmotivaatio paranee, kun jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan palkkaansa hyvällä työsuorituksella ja paremmalla osaamisella.

Jäykkien työehtosopimuksiin perustuvien palkkausjärjestelmien sijasta pitää ottaa käyttöön yrityksille räätälöityjä palkkausjärjestelmiä. Työehtosopimuksissa tähän pitää antaa yhä enemmän mahdollisuuksia.

Teknologiateollisuuden tavoitteena on lisätä yrityskohtaisia palkkausjärjestelmiä. Myös työehtosopimuksen palkkaratkaisuja pitää uudistaa niin, että korotuksista voidaan päättää yrityksissä. Vanhakantaiset yleiskorotukset eivät kannusta ja palkitse työstä vaan pahimmillaan ylläpitävät vääristyneitä palkkarakenteita työpaikoilla. Tämän vuoksi esimerkiksi Ruotsissa niistä on luovuttu lähes kokonaan.

Työajat joustaviksi tarpeiden mukaan

Työaikamääräykset rajoittavat nykyisin turhan yksityiskohtaisesti yritysten toimintaa. Työaikajärjestelyjen lähtökohtana pitäisi olla kysyntä ja asiakkaiden tarpeet: työtä tehdään enemmän silloin, kun on kiire ja vapaat ajoitetaan hiljaisempaa kauteen.

Monissa yrityksissä tilauskanta ja suhdanteet vaihtelevat hyvin paljon. Se vaatii kykyä sopeutua. Mitä joustavammat työaikamallit yrityksellä on käytettävissä, sitä vähemmän on tarvetta sopeuttaa henkilöstön määrää. Ei tarvita lomautuksia eikä lisätyövoiman rekrytointia, vaan yrityksen oma henkilöstö voi tehdä työt. Joustavat työajat palvelevat myös työntekijöiden tarpeita.

Panostukset yhteistoimintaan edistävät menestystä

Toimivassa työyhteisössä tiedostetaan, että toimintojen kehittäminen yhdessä on keskeinen pärjäämisen väline. Yritysjohdolta odotetaan laajaa ja kokonaisvaltaista osaamista kehittämisen johtamisessa. Kaikkia esimiehiä on valmennettava toimimaan innostuneesti valittujen tavoitteiden edistämiseksi.

On tärkeää, että jokainen työyhteisön jäsen mieltää kehittämisen ja kehittymisen velvollisuudekseen ja osaksi toimeaan. Luottamusmiehet ja muut henkilöstöedustajat toimivat yritysjohdon tukena huolehtien hyvästä tulevaisuudesta.

Yhteistoiminnan laatua kannattaa kohottaa. Tärkeitä tekijöitä ovat neuvottelusuhteiden toimivuus, luottamus, hyvä johtaminen ja osallistava yrityskulttuuri. Tavoitteena on, että kaikki sitoutuvat työyhteisön menestykseen.