Budjettiriihi 2020: Tavoitteet

Budjettiriihi 2020: Tavoitteet

Katukiveystä

Tuki yritysten auttamiseksi akuutin kriisin yli 

Valtion tukien jakamisessa tulee varautua siihen, että kriisi kohtaa täydellä voimallaan Suomen hyvinvoinnin kannalta keskeiset teknologia-alan vientiyritykset vasta vuoden 2020 jälkipuoliskolla. Näiden yritysten on oltava toimintakykyisiä ja taseiden kohtuullisessa kunnossa, kun uusi kamppailu markkinaosuuksista maailmalla käynnistyy. Avun kokonaistarve tulee kriisin vuoksi olemaan yhteensä useita miljardeja euroja.  

  • Uuden valtiontuen (kustannustuki) kriteereitä tulee muuttaa merkittävästi budjettiriihen yhteydessä ja sen voimassaoloaikaa tulee jatkaa vuoden loppuun, jotta laajamittainen vientiyritysten konkurssiaalto vältetään. Elokuun loppuun haettavissa oleva 300 miljoonan euron tuki ei tule riittämään, kun tilanne teollisuudessa jatkaa heikentymistä syksyn ja talven aikana.  

  • Suoraa tukea tulee suunnata pk-yritysten lisäksi myös keskisuurille yrityksille, jotka rakentavat tulevaisuuden Suomen selkärankaa. Tuen saamisen perusteeksi tulee lisätä yrityksen välitilinpäätöksellä osoittama tappiollisuus. Tuen maksimi tulee nostaa 800 000 euroon yritystä kohden.  

  • Koska koronakriisi vaikuttaa valmistavaan teollisuuteen voimakkaimmin vasta toisella vuosipuoliskolla, on voimassa olevaa verojen helpotetun maksujärjestelyn mallia jatkettava koskemaan myös 31.12.2020 mennessä erääntyviä veroja. 

 

TKI- ja tuotannollisia investointeja tulee kasvattaa kilpailukyvyn parantamiseksi  

Tavoitteena on oltava edelleen tutkimus- ja tuotekehityspanostuksen kasvattaminen 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä siten, että valtion osuus tutkimus- ja innovaatioinvestoinneista on kolmannes. Komissio kehottaa Suomea kohdentamaan talouspolitiikkaa inhimilliseen pääomaan, tutkimukseen ja innovointiin sekä tuotannollisten investointien lisäämiseen.  

  • TKI-panostusten lisäys on välttämätöntä talouden kasvupotentiaalin varmistamiseksi. Lisäinvestoinnit erityisesti veturiyritysohjelmaan ja muuhun yritysvetoiseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan parantavat Suomen kilpailukykyä ja innovaatioiden vientiä markkinoille.   

  • Vake Oy:n pohjalle perustetun ilmastorahaston toiminta tulee käynnistää nopeasti, ja toimintaa on suunnattava ilmastonmuutosta torjuvien teknologioiden kehittämiseen ja demonstrointiin sekä digitaalisuuden ja alustatalouden edistämiseen. Vaken tuotesalkkuun tulee lisätä avustukset. 

  • Vuoden alussa voimaan tulevan TKI-lisäverovähennyksen käyttömahdollisuuksia tulee ensi vuoden aikana laajentaa kaikkeen TKI-toimintaan ja -koulutukseen.  

  • Lisätään määrärahoja työllisyyttä ja vientiä kasvattavien tuotannollisten investointien tukemiseen. Tukea tulisi myöntää investointihankkeisiin, jotka lisäävät yrityksen vientiä tai luovat uusia työpaikkoja vähintään 10 %. Tuen määrä voisi olla 30 % investoinnista. Tämä kannustaa erityisesti työllistäviä pk-yrityksiä investoimaan uuteen liiketoimintaan.   

  • Hallituksen jo päättämää kone- ja laiteinvestointien tuplapoistomahdollisuutta tulee laajentaa käytettyihin koneisiin ja laitteisiin.  

  • Vetyteknologian kehittäminen ja käyttöönotto Suomessa:  

  • Valmistellaan kansallinen vetyklusteri ja varataan sille rahoitus. Varataan 5. lisätalousarviolla rahoitusta jo kuluvalle vuodelle, jotta valmistelu voidaan käynnistää nopeasti. Tarvitaan yhteensä 30–50 miljoonan euron rahoitus yrityksille vetyprojektien valmisteluun EU:ssa. 

  • Käynnistetään vetytalousohjelma Business Finlandissa. Rahoitustarve 100 miljoonaa euroa vuodessa. 

 

Hiilineutraali Suomi 2035 saavutetaan uudistuvan teollisuuden kestävillä investoinneilla ja kiertotaloutta vauhdittamalla 

  • Suunnataan toimenpiteitä kestävän verouudistuksen kilpailukykyä edistäviin elementteihin: uudistetaan energiaverotus vuoden 2021 alusta (sähkövero EU-minimiin koko teollisuudessa kaivoteollisuus mukaan lukien) ja jatketaan teollisuuden päästökauppakompensaatiota. 

  • Sääntelyn tulee vauhdittaa kiertotaloutta, ei estää sitä. Varmistetaan kiertotalouden strategisen ohjelman toteutuminen ja varataan riittävät resurssit sen edellyttämiin toimenpiteisiin (kiertotalouden määräaikainen investointituki 85 miljoonaa euroa). Selvitetään kiertotalouden lainsäädäntöesteet ja puretaan ne viipymättä. 

  

Vientiteollisuuden kilpailukyky edellyttää osaavan työvoiman saatavuutta 

  • Työvoimakoulutuksella on merkittävä rooli elinkeinoelämän kannalta relevantin osaamisen uudistamisessa. Talousarviossa esitettyä 13 miljoonan euron TEM-määrärahaleikkausta tutkintoperusteisesta työvoimakoulutuksesta ei tule toteuttaa. 

  • Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen tulevaisuusinvestointina varattu 80 miljoonaa euroa tulee säilyttää 2021 budjetissa. Oppivelvollisuuden pidentämiseen ja maksuttomaan toiseen asteeseen varattu 23,9 miljoonaa euroa voidaan perua tai siirtää toimeenpanoa myöhäisemmäksi. 

  • Kansainvälisten osaajien ja opiskelijoiden maahantulo täytyy turvata lupaprosessia kehittämällä. Budjetissa 2021 tulee varata resurssia vaihtoehtoisten tunnistautumispalvelujen käyttöönottoon ja lupaprosessien digitalisaation lisäämiseen.

 

Vauhditetaan julkisen hallinnon digitalisaatiota  

  • Digitaalisia toimintatapoja hallinnossa (mm. automaattinen päätöksenteko, reaaliaikatalous, datan hyödyntäminen) tulee vauhdittaa osoittamalla määrärahoja tietopolitiikan johtamiseen ja reaaliaikatalouden edistämiseen. 

  • Nopeutetaan investointeja digitaalisiin ratkaisuihin pohjautuvalla sujuvalla luvituksella ja valvonnalla: toteutetaan nopeutetusti visio yhden luukun digitaalisesta investointiluvasta ja säädetään investointilupien viranomaiskäsittelylle maksimissaan vuoden määräaika.  

  • Toteutetaan tarvittavat lainsäädäntö- ja hallintouudistukset sekä tietojärjestelmien kehityshankkeet viipymättä. 

  • Avataan julkiset tietolähteet sekä yhtenäistetään ja automatisoidaan lupavalvonnan edellyttämää tiedonkeruuta. 

 

Suunnataan julkiset hankinnat vauhdittamaan kasvua ja julkisen hallinnon tuottavuutta 

  • Osoitetaan 20 miljoonaa euroa julkisten hankintojen menettelyjen kehittämiseen, hankintayksiköiden laajamittaiseen koulutukseen ja riskienhallintaan.  

  • Muodostetaan julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteishanke, joka hyödyntää julkisten ja yksityisten toimijoiden kehittämiä parhaita käytäntöjä kestävien ja innovatiivisten hankintojen tekemiseksi.  

  • Vauhditetaan kestäviä ja innovatiivisia hankintoja koskevien hyvien käytäntöjen yleistymistä käynnistämällä kaikkia julkisiin hankintayksiköihin kohdistuva monivuotinen koulutusohjelma ja luomalla kestävien innovatiivisten hankintojen työkalut ja ohjeet.  

  • Otetaan käyttöön työkalu innovatiivisten hankintojen riskien jakamiseksi.  

  • Vauhditetaan kotimaisten markkinoiden syntyä lisäämällä hankintalain velvoittavuutta kestäviin hankintoihin ja laatuarviointiin. Hankintalakia tulee muuttaa siten, että hiili- ja ympäristöjalanjälki sisällytetään hankintakriteereihin ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa.

 

Työllisyyden on oltava yksi talouspolitiikan ankkureista 

Työllistämisen kustannuksia ei ole varaa kasvattaa yhtään. Koronakriisin vuoksi kansainvälisessä kustannuskilpailukyvyssä on entistä enemmän kirittävää.  

  • Tehtävien uudistusten työllisyysvaikutukset on arvioitava. Uudistuksia, joilla on negatiivinen työllisyysvaikutus, ei pidä toteuttaa.  

  • Toimialaliittojen vastuulla on tehdä tilanteen vaatimat muutokset työehtosopimuksiin. 

  

Yritysten tuottavuuden ja työllistämismahdollisuuksien edistäminen on otettava työlainsäädännön kulmakiveksi 

Kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttävät työpaikoilta joustavuutta sekä kykyä reagoida nopeasti. 

  • Työnantajien työllistämiskynnystä ja maksurasitusta kasvattavia esityksiä ei tule tehdä. 

  • Madalletaan työllistämiskynnystä: 

  • Helpotetaan määräaikaisten työsuhteiden tekemistä: enintään vuoden määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä ilman erillistä perustetta. 

  • Poistetaan lisätyön tarjoamisvelvollisuus palkkatuen käytön tilanteissa.  

  • Joustavoitetaan lomautuksia mm. sallimalla lomautuksen siirtäminen/keskeyttäminen ilman uutta lomautusilmoitusta sekä pidentämällä lomautetun työntekijän irtisanoutumista koskeva sääntö 500 päivään. 

  • Yt-lakia ei tule jäykistää entisestään. 

  • Parannetaan tuottavuutta ja kykyä reagoida toimintaympäristön muutoksiin: 

  • Lisätään paikallisen sopimisen mahdollisuuksia järjestäytyneille ja järjestäytymättömille yrityksille. Henkilöstön on voitava sopia silloinkin, kun työpaikalla ei ole luottamusmiestä. 

  • Kevytyrittäjyyden ja osa-aikatyön käyttöä ei tule rajoittaa ylisääntelyllä. On mahdollistettava näiden laajamittaisempi käyttö.  

  • Tuotanto- ja logistiikkaketjujen häiriöttömyys tulee turvata uudistamalla vanhentunut työrauhalainsäädäntö. 

  

Sosiaaliturvaan tarvitaan työn vastaanottamiseen kannustavat muutokset 

  • Ansiosidonnainen työttömyysturva on porrastettava. 

  • Perhevapaauudistus tulee toteuttaa siten, että uudistus lisää työllisyyttä, jakaa vapaat tasaisesti vanhempien kesken eikä aiheuta kustannuksia. Lisäksi kotihoidontukiaikaa on lyhennettävä. 

  • Digitaalisuuden edistäminen: tulorekisterin pakollisilla tiedoilla on voitava ratkaista ansiosidonnaisen työttömyysturvan päivärahahakemukset. 

 

Toteutetaan koulutuksessa tulevaisuuteen katsova muutos 

  • Suurin osa jatkuvasta oppimisesta tapahtuu osana työtä. Varmistetaan, että jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmässä yrityksillä on aktiivinen rooli osaamistarpeiden ennakoinnissa sekä koulutustarjonnan luomisessa ja koulutusten hankinnassa. 

  • Jatkuvan oppimisen palvelujen syntymistä auttaa, jos ihmisille annetaan helppo mahdollisuus sallia oman osaamisdatansa siirto ja yhdistely eri viranomaisrekistereistä ja yksityisistä järjestelmistä.  

  • Korkeakoulutuksen laajentaminen on perusteltua. Tässä tulee huomioida erityisesti kasvavat tarpeet digitalisaation ja kestävän kehityksen osaamiseen. On tärkeää, että korkeakoulutuksen resurssit ovat ennakoitavissa ja korkeakouluvision mukaista rakenteiden uudistamista vauhditetaan. 

 

Suomen ilmasto- ja energiatoimet vauhdikkaasti liikkeelle  

  • Toimialakohtaiset tiekartat otetaan ilmasto- ja energiastrategian päivityksen ja ilmastotoimien perustaksi. 

  • Laaditaan Suomelle vetystrategia osana energia- ja ilmastostrategiaa. 

  • Vahvistetaan eurooppalaisia toimitusketjuja resilienssin parantamiseksi EU:n teollisuusstrategian linjausten mukaisesti. Suunnitellaan politiikkatoimet kriittisten materiaalien jatkuvuuden hallintaan ja varmistetaan kaivannaisteollisuuden edellytykset Suomessa.  

  • Suomella on oltava aktiivinen rooli kiertotalouden edistämisessä myös EU:ssa. Edistetään EU-säädösten nopeaa tarkistamista ja synnyttämistä sekä toimeenpanoa.   

 

Tulevat sopeutustoimet on syytä aloittaa jo suunniteltuja menolisäyksiä karsimalla 

  • Kasvuinvestoinnit ovat elvytysvaiheessa välttämättömiä, mutta muita tulevaisuuden julkisia menolisäyksiä tulee tarkastella kriittisesti ja mahdollisuuksien mukaan joko perua tai siirtää. 

  • Elvytystoimien edellyttämien investointien rinnalla tulisi tehdä suunnitelma myöhemmin toteutettavista välttämättömistä sopeutustoimista. 

  • Sopeutustoimet eivät yksin riitä. Suomen talouden tasapaino voidaan jatkossa taata vain tuottavuuden kasvulla sekä työllisyyttä ja työvoimaa lisäämällä. 

Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, puh. 0400 633 751, jaakko.hirvola@teknologiateollisuus.fi

Työmarkkinajohtaja Minna Helle, puh. 050 341 4884, minna.helle@teknologiateollisuus.fi 

Johtaja Laura Juvonen, kasvu ja osaaminen, puh. 040 589 6263, laura.juvonen@teknologiateollisuus.fi

Johtaja Matti Mannonen, innovaatiot ja talous, puh. 040 544 7047, matti mannonen@teknologiateollisuus.fi

Johtaja Helena Soimakallio, kestävä kehitys, puh. 040 550 7706, helena.soimakallio@teknologiateollisuus.fi