Suomen EU-elpymispaketista valtaosa digivihreään kasvuun

Suomen EU-elpymispaketista valtaosa digivihreään kasvuun

labour
Elpymispaketin tavoite on uudistaa Suomea. Valtaosa paketista tulee käyttää Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi vauhdittamalla teollisuuden kestävää uudistumista ja digitalisaatiota sekä lisäämällä työllisyyttä ja vientiä.

Valitsemalla isoja teemoja saadaan aikaan suuri vaikuttavuus. Toimenpiteiden on tuotava elinkeinoelämälle kilpailuetua ja vauhditettava yksityisiä investointeja, joiden avulla Suomen talous saadaan nopeasti ja kestävästi kasvuun.

Elpymispaketin instrumentit:

  • TKI-rahoitus
    • Business Finlandin avustusvaltuuksien perustason nosto vuosittain kohti 4 % tavoitetta ja vastaava korotus julkisen tutkimuksen rahoitukseen
    • Lisäksi 100 miljoonaa euroa/vuosi vuosina 2021–2026 uusiin julkisen ja yksityisen sektorin PPP-kumppanuuksiin, mukaan lukien veturiyritysohjelmat
    • Uusiin teknologiaohjelmiin 100 miljoonaa euroa/vuosi vuosina 2021–2026 kohdennettuna substanssialoille
  • Pilotointi- ja demonstraatiohankkeiden rahoitus  
    • Ilmastorahaston käynnistäminen, toiminnan volyymin kasvattaminen ja suoran tuki-instrumentin lisääminen ilmastorahaston portfolioon
    • Tuen kohdentaminen kansallisiin läpileikkaaviin kärkiteemoihin: vähähiilisyys ja digitalisaatio
    • Investoinnit yhteiskäyttöisiin TKI-infrastruktuureihin kansallisella ohjelmalla
  • Investointien tukeminen
    • Investointituki 20–30 % työllisyyttä tai vientiä lisääville/tuontia korvaaville Suomeen kohdistuville investoinneille
  • Koulutuksen kehittäminen
    • Jatkuvan oppimisen tarjonnan lisääminen ja koulutuksen suuntaaminen keskeisille substanssialoille yritysten uusiutumista tukeviin teemoihin
    • Investoinnit tekoäly- ja datapohjaisen osaamistarpeiden ennakoinnin kehittämiseen
  • Vientitakuiden ja muiden viennin rahoitusinstrumenttien kehittäminen kilpailijamaiden tasolle
  • EU-yhteistyön tukeminen/IPCEI-hankkeiden kansallinen rahoitus

Toimenpiteiden kohdentaminen Euroopan Komission Suomelle esittämien suositusten mukaisesti:

1. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden parantaminen

  • Käynnistetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen kehitysohjelma, jonka avulla parannetaan merkittävästi sote-sektorin palvelutasoa, ennakointikykyä ja ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Keinoina ovat uuden terveysteknologian, datan ja tekoälyn hyödyntäminen sekä digitaaliset ratkaisut sote-sektorin tuottavuuden ja palvelutason parantamiseksi.
  • Suomi on jo edelläkävijä terveysteknologian yhteiskehittämisessä ja meillä on maailman parhaat datavarannot. Uutta terveysteknologiaa ja dataa hyödyntämällä voidaan vähentää merkittävästi sote-sektorin kustannuksia ja samalla parantaa palvelutasoa. Uudella osaamisella on merkittävä vientipotentiaali.

2. Työmarkkinauudistukset ja työllisyys:

  • Kehitetään dataan ja tekoälyyn perustuva järjestelmä osaajatarpeiden ennakointiin, täydennys- ja muuntokoulutuksen ennakoivaan suuntaukseen sekä kohtaanto-ongelman helpottamiseen.
  • Toteutetaan merkittävät työmarkkinauudistukset työllisyyden kasvattamiseksi.

3. Ilmasto- ja digi-investoinnit (Suomen elpymispaketin painopiste):

  • Käynnistetään vähähiilisyystiekarttojen toteutus ja tehostetaan kiertotaloutta. Suomi on asettanut maailman tiukimmat hiilineutraaliustavoitteet, meillä on edellytykset olla kärkitoimija vähähiiliteknologian kehittämisessä, tuotteistamisessa ja viennissä maailmanmarkkinoille. Keväällä valmistuneista vähähiilisyystiekartoista on nostettavissa konkreettisia, nopeasti käynnistettäviä hankkeita. Teollisen mittakaavan kiertotaloushankkeissa tulee ottaa käyttöön määräaikainen kiertotalouden investointituki. Rahoitetaan uusien kierrätysteknologioiden (mm. sähkö- ja elektroniikkaromu, mineraalit, muovien kemiallinen kierrätys, CCU) kehittämiseksi tarvittavat demonstraatiot ja pilottihankkeet
  • Käynnistetään valmistavan teollisuuden kansallinen teknologiahanke, joka varmistaa keskeisen vientialamme tulevaisuuden. Digitalisaatio ja uusi teknologia mahdollistavat uudet innovaatiot ja liiketoiminnan mallit ja parantavat tuottavuutta jopa eksponentiaalisesti. Samalla ne pudottavat markkinoilta yritykset, jotka jäävät kehityksestä jälkeen. Uudet materiaalit ja valmistusteknologiat vaativat investointeja teknologiaan ja osaamiseen. Datan ja tekoälyn hyödyntäminen yhdistettynä nopeaan tiedonsiirtoon ja digitaalisten mallien hyödyntämiseen tuovat uusia mahdollisuuksia optimoida prosesseja ja edistää kestävää liiketoimintaa. Rakentamalla kansallinen hanke, joka yhdistää alan koulutuksen, julkiset tutkimus- ja innovaatiotoimijat sekä yritykset, varmistetaan valmistuksen kilpailukyky ja samalla työllistävien pk-yritysten kasvumahdollisuudet.
  • Hyödynnetään tietoliikenneverkkojen kehitys ja vauhditetaan 5/6G-teknologian kehittämistä. Nopea tapa parantaa Suomen kilpailukykyä on hyödyntää jo käytössä olevaa mobiiliteknologiaa teollisuudessa (muun muassa tuotannon ohjauksessa ja optimoinnissa) nykyistä paremmin. Langattomien radiotekniikoiden edelläkävijyys tulee varmistaa riittävin tutkimuspanostuksin ja tuotekehitystä suosivalla taajuuspolitiikalla. Kuituyhteyksien saatavuutta tulee parantaa rakentamalla julkisin panostuksin passiivista infraa kirittämään ja luomaan edellytyksiä kaupalliselle tarjonnalle. Suomen tulee myös arvioida mahdollisuudet puolijohdetuotantoon ja pyrkiä mukaan eurooppalaisen mikroelektroniikka-IPCEIn toimintaan.
  • Rakennetaan toimiva datatalous. Luodaan toimivat sähköiset identiteetit myös yrityksille, toimivat OmaData-ratkaisut, luottamuspalvelut ja joustava sähköinen tunnistaminen, sekä tekoälyn eettiset periaatteet. Kehitetään palvelut/ratkaisut dataan perustuville yritysverkostoille, kuten sääntökirjat, rajapinnat ja muut hyödyntämistä tukevat työkalut, sekä tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Vauhditetaan kehitystä ohjaamalla julkisomisteiset yhtiöt datatalouden vetureiksi omissa verkostoissaan. Luodaan digitaalinen tuotepassi vauhdittamaan kestävää kehitystä ja kiertotaloutta. Luodaan eurooppalainen maailmanluokan kyberturvallisuuden osaamiskeskittymä. Kohdistetaan merkittävästi lisäresursseja AI-, digi- ja datatalouden koulutustarjonnan lisäämiseksi.
  • Vauhditetaan vetyklusterin toimintaa. Vetyteknologia on ilmasto- ja energiastrategian olennainen osa, ja vety on keskeisesti mukana EU:n energia-agendalla Vety-IPCEI -aloitteessa.  Suomessa on monipuolista alan osaamista. Alan yritykset ovat perustamassa vetyklusteria, jonka tarkoituksena on koota yhteen ja verkottaa yritykset ja vetytalouden asiantuntijat sekä käynnistää vetytalouden pilotti-, demonstraatio- ja investointihankkeita. Vetyklusterin teema-alueita ovat esimerkiksi vedyn tuotanto ja elektrolyyserit, vedyn siirto ja kuljetus, liikenne ja polttokennot, teollinen vedynkäyttö ja lämmöntuotanto sekä energian varastointi ja konversiotekniikat.
  • Kasvatetaan akkuklusterin tuottamaa arvonlisää Suomessa. Suomesta löytyy vahvaa osaamista koko akkuarvoketjussa: kaivosteollisuus, akkuraaka-aineiden jatkojalostus, akkujen valmistamiseen ja käyttöön liittyvät teknologiat ja palvelut sekä latausteknologiat ja -järjestelmät ja kierrätys. Suomi on harvoja maita, jonka kallioperästä löytyy kaikkia keskeisimpiä litium-ioniakkujen valmistuksessa tarvittavia mineraaleja: kobolttia, nikkeliä, litiumia ja grafiittia. Käynnistetään hankkeita, joilla nostetaan akkuteollisuudesta Suomeen syntyvää arvonlisää.

4. Rahanpesun estäminen:

  • Edistetään reaaliaikatalouden toteutumista Suomessa ja Euroopassa. Reaaliaikatalous (RTE = Real-Time Economy) tarkoittaa sitä, että taloudelliset transaktiot ja prosessit ovat digitaalisia ja perustuvat rakenteelliseen dataan. RTE:n perustana ovat muun muassa sähköisistä kuiteista ja laskuista (eKuitti ja eLasku) saatu rakenteinen data. RTE-ratkaisut edistävät taloushallinnon ja kirjanpidon digitalisointia, verotuksen digitalisointia ja automatisointia, veroraportoinnin ja erotusmenettelyn tehostumista sekä harmaan talouden ja rahanpesun torjumista. RTE edistää EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuutta, Euroopan kilpailukykyä ja jäsenmaiden veronkannon tehokkuutta.

Elpymispaketista tuettavien julkisten hankintojen tulee olla innovatiivisia, elinkaarikestäviä ja avoimia eurooppalaisilla toimijoille/konsortioille. Tämä pätee koko Euroopassa. Hankkeiden arviointikriteerien tulee edistää eurooppalaista yhteistyötä ja parhaiden ratkaisujen skaalautumista.

EU-tasolla on tärkeää koordinoida ja varmistaa, että elpymispaketin käytössä eri jäsenmaat soveltavat valtiontukisäädöksiä yhteneväisellä tavalla.

Lisätiedot:
Johtaja Matti Mannonen (innovaatiot ja talous), puh. 040 544 7047, matti.mannonen@teknologiateollisuus.fi