Talouskasvu on varmistettava uudistamalla teollisuutta digitalisaation ja kestävän kehityksen keinoin

Talouskasvu on varmistettava uudistamalla teollisuutta digitalisaation ja kestävän kehityksen keinoin

Suunnittelu
Hallituksen tulee huolehtia valtion julkisia menoja linjaavassa kehysriihessään, että Suomen teollisuus ja sitä kautta talous kasvaa ja uudistuu lähitulevaisuudessa kestävästi.

Varmistamme kestävän kasvun eväät parhaiten investoimalla osaamiseen sekä tekemällä Suomesta innovaatioihin ja investointeihin houkuttelevan ympäristön panostamalla muun muassa digitalisaatioon ja vähähiilisyys- sekä kiertotalousratkaisuihin.

Jotta Suomen teollisuuden vihreä siirtymä ja digitalisaatiokehitys ovat aidosti mahdollisia, tulee kehysriihen yhteydessä päätettävät Suomen kestävän kasvun ohjelman määrärahat ohjata erityisesti näiden tavoitteiden tukemiseen.

TUKEA UUSILLE INNOVAATIOILLE, YRITYSTEN UUDISTUMISELLE JA KANSAINVÄLISTYMISELLE

  • Suomi on edelleen jäljessä hallitusohjelman TKI-tavoitteesta ja kilpailijamaista. Business Finlandin innovaatiorahoitusta on kasvatettava merkittävästi ja julkisia TKI-panostuksia vähintään 100 miljoonalla eurolla joka vuosi. Tukea on osoitettava erityisesti yritysten uudistumishankkeisiin ja uuteen teknologiaan sekä yritysten ja oppilaitosten sekä julkisen sektorin yhteisiin ekosysteemihankkeisiin. Yritysten T&K-verovähennys pitää laajentaa kattamaan yritysten oma T&K-toiminta.
  • Suomi saisi EU-rahoitusohjelmista huomattavasti nykyistä enemmän varoja, jos yritykset saisivat kotimaassa neuvontaa ja tukea hankkeidensa valmisteluun sekä EU-rahoituksen hakemiseen.
  • Julkisia hankintoja tulee käyttää tavoitteellisesti siten, että hankittavien tuotteiden ja palveluiden elinkaari on mahdollisimman pitkä ja että palveluita tuotetaan uusia innovaatioita hyödyntäen. Jotta julkisella sektorilla on tähän uskallusta, on luotava mekanismit tunnistettujen riskien jakamiseksi.
  • Suomalaisille vientiyrityksille on järjestettävä kilpailijamaiden tasoiset vienninrahoituspalvelut Finnveran toimintamalleja kehittämällä ja poistamalla lainsäädännölliset esteet Finnveran suoralta ostajaluototukselta.

TEOLLISUUDEN VIHREÄÄN SIIRTYMÄÄN VAUHTIA DIGITALISAATION JA UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA

  • Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen ja strategisen kiertotalousohjelman toteuttamiseksi on varattava riittävä ja pitkäjänteinen rahoitusnäkymä valtiontalouden eri sektoreille.
  • Valmisteilla olevan teollisuuden sähköistämistuen on vastattava EU:n valtiontukisääntöjen mukaisia linjauksia, ja tuen rahoitus tulee sisällyttää valtiontalouden kehyksiin.
  • Teollisuuden liikenteen ja logistiikan kustannuksia ei voi enää kasvattaa. Kuljetusten kiristyvistä päästövähennysvelvoitteista aiheutuvaa kustannusnousua on kompensoitava teollisuudelle kilpailukyvyn turvaamiseksi.

DIGITALISAATIOTA HYÖDYNTÄMÄLLÄ PAREMPAA TUOTTAVUUTTA JA SUJUVUUTTA JULKISIIN PALVELUIHIN

  • Valtion menokehykseen on varattava riittävät resurssit hankkeille, joilla toteutetaan hallitusohjelman tavoitetta julkisen sektorin teknologia- ja digitalisaatiokyvykkyyden nostamiseksi ja joilla rakennetaan Suomesta innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijä.
  • Kootaan valtion keskeisimpien digitalisaatiohankkeiden koordinaatio yhteen paikkaan. Siten usean eri ministeriön hallinnonalalle kuuluvat uudistukset voidaan viedä tehokkaasti läpi, ja samalla varmistetaan yhteiset toimintamallit, huolehditaan tietosuojan ja tietoturvan tasosta sekä niihin liittyvän osaamisen kehittämisestä koko valtioneuvostossa.
  • Investoidaan turvalliseen digitaaliseen pehmeään infrastruktuuriin esimerkiksi tukemalla ja hyödyntämällä kehitteillä olevia luottamuspalveluita kuten Findyä. Investoidaan luotettaviin verkostoihin sekä käytäntöihin ja vauhditetaan palvelujen käyttöönottoa julkisten hankintojen kautta.
  • Varmistetaan digitaalisen henkilöllisyyden hankkeessa saumaton yhteistyö yksityisen sektorin kanssa ja osoitetaan reaaliaikataloushankkeelle riittävät resurssit huomioiden sen tuotosten skaalautuvuus eurooppalaisiksi käytännöiksi.

KORKEAKOULUTUKSEN ON VASTATTAVA MUUTTUVIIN OSAAMISTARPEISIIN

  • Korkeakoulutuksen määriä lisättäessä on olennaista turvata koulutuksen laatu. Uudet aloituspaikat on suunnattava osaajatarvealoille.
  • Huomioidaan valtiontalouden kehyksissä tekniikan alan korkeakoulutuksen opiskelijamäärien merkittävä kasvu ja TKI-tiekartan toimeenpanon vuosikymmenen aikana vaatima rahoitus.
  • Rahoituksen tulee kannustaa korkeakouluja uudistamaan koulutustaan siten, että se perustuu keskinäiseen yhteistyöhön ja työnjakoon sekä mahdollistaa korkeakoulujen digivision toteuttamisen ja parantaa tuottavuutta.

EDISTETÄÄN KASVUA POISTAMALLA KANSAINVÄLISTEN OSAAJIEN MAAHANTULON ESTEET

  • Pilotoidaan ja otetaan nopeasti käyttöön uusi digitaalinen, vahva tunnistaminen lupaprosessin alkuvaiheessa.
  • Otetaan käyttöön kansallinen D-viisumi nopeuttamaan erityisosaajien ja opiskelijoiden maahantuloa lupaprosessien ollessa vielä vireillä.
  • Luodaan käytäntö, jossa sertifioidut työnantajat voivat saada kolmansista maista osaajia nopeutetulla menettelyllä.

VAHVA TYÖLLISYYS EDELLYTTÄÄ ROHKEITA PÄÄTÖKSIÄ

  • Työnantajien kustannuksia ei ole varaa nostaa, jotta kilpailukyky ei heikkene entisestään. Työllisyyskynnystä nostavia muutoksia ei tule tehdä. 
  • Paikallisen sopimisen lainsäädännölliset esteet on poistettava ja mahdollistettava sopimisen piiriin pääsy kaikille yrityksille ja työntekijöille.
  • Ansiosidonnainen työttömyysturva tulee uudistaa kannustavammaksi sekä vastaamaan muuttuvaa työelämää.
  • Tarvitaan työllistämistä edistäviä työlainsäädäntömuutoksia (esimerkiksi määräaikaisten työsopimusten perusteiden helpottaminen ja lomautuslainsäädännön joustavoittaminen).

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, puh. 0400 633 751
Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anna Ranki, puh. 050 383 8797

Tarkempia tietoja eri tavoitteistamme: