Yhteenveto ja analyysi hallitusohjelmasta

Summa summarum: Hallitusohjelman muotoilut eivät ole niin pahoja kuin elinkeinoelämä pelkäsi. Odotettavissa on kuitenkin jatkuvaa vääntöä hallituksen sisällä lupauksista ja niiden rahoittamisesta.

Sisällysluettelo

Talouspoliittiset tavoitteet          

Yrittäjyys

Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

Suomi kokoaan suurempi maailmalla

Elinvoimainen Suomi

Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi

Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi

Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi
 

Talouspoliittiset tavoitteet       

Hallitusohjelman mukaan hallituskauden keskeiset talouspolitiikan tavoitteet ovat:

• Työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin ja työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä.
• Normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023.
• Hallituksen päätöksillä eriarvoisuus vähenee ja tuloerot pienenevät.
• Hallituksen päätöksillä Suomi kulkee kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.

Talouskasvun nähdään perustuvan Suomessa ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden kasvun tärkeimmät tekijät ovat osaaminen ja innovaatiot. Toimiva hyvinvointivaltio, toimiva infrastruktuuri, koulutus, tutkimus ja tiivis kiinnittyminen maailmantalouteen ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kasvun perusta. Nämä tekijät vahvistavat toinen toisiaan. Hallituksen talouspolitiikka tähtää tämän perustan vahvistamiseen.

Maailmantalouden epävarmuuden lisääntyessä hallitusohjelman suurin haaste koskee julkisen talouden saamista tasapainoon. Ohjelma rakentuu työllisyysasteen nousun varaan, mutta keinot ovat vielä täysin auki. 75 %:n tavoite on näillä näkymin erittäin kunnianhimoinen. Viime vuosien työllisyysasteen nousu on johtunut Suomessa erityisesti maailmantalouden vahvasta kysynnästä, kilpailukykysopimuksesta sekä rakentamisen ja asuntomarkkinoiden korkeasta aktiviteetista.

Hallitusohjelman mukaan finanssipolitiikassa varaudutaan myös heikompiin aikoihin. Kysyntää tuetaan tarpeen vaatiessa myös päätösperäisin toimin. Päätösperäisiä suhdannetasausvälineitä ovat muun muassa valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot, finanssisijoitukset, verotoimet ja infrahankkeiden jaksotus. Niiden lisäksi osana kehyssääntöä otetaan käyttöön mekanismi poikkeuksellista suhdannetilannetta varten. Mekanismi turvaa osaltaan talouspolitiikan kykyä reagoida taloustilanteen edellyttämällä tavalla ja se voidaan ottaa käyttöön poikkeuksellisen vakavan suhdannetaantuman tilanteessa. Mekanismin puitteissa voidaan kohdentaa enintään yhden miljardin euron verran, kuitenkin enintään 500 miljoonaa euroa vuodessa, kertaluonteisiin menoihin tilanteessa, jossa mekanismin käytön edellytykset täyttyvät.

Työttömyysturvajärjestelmän muun kehittämisen ohella selvitetään myös sen parempaa sopeutumista suhdanteisiin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Yrittäjyys

Hallitusohjelmassa on todettu, että hallituksen tavoitteena on reaalisen kilpailukyvyn ja kustannuskilpailukyvyn turvaaminen, päätöksenteon vakaus ja ennakoitavuus sekä viennin pohjan laajeneminen uusiin yrityksiin, toimialoille ja markkinoille ja jalostusarvon nostaminen.

Hallitus haluaa myös kannustaa yrittäjyyteen. Ohjelmaan on kirjattu, että ”yhteiskunnan tulee pitää huolta yrittäjyyden kannusteista ja yritysten kannusteista työllistää. Molemmat linjaukset ovat tärkeitä ja kannatettavia.

Hallitusohjelmassa ei ehdoteta yritys- ja osinkoverotuksen kiristyksiä. Yrityksen ja yrittäjän verotuksen tason pysyvyys ylläpitää ennustettavuutta. Investointien ja työllistämisen kannalta on tärkeää, ettei toimintaympäristöä tältä osin heikennetä. Valitettavasti työvoiman saatavuuden kannalta yrityksille tärkeitä ansiotuloverotuksen kevennyksiä ei hallituskaudella toteuteta. Sukupolvenvaihdoksen verotus säilyy ennallaan.

Hallitus valmistelee vuoden 2020 kehysriiheen kestävän verotuksen tiekartan ensimmäisen vaiheen. Kokonaisuuteen kuuluvat energiaverotuksen uudistus, liikenteen verotuksen uudistus, kiertotalouden edistäminen sekä päästöihin perustuvan kulutusverotuksen selvittäminen. Koska laadittava tiekartta sisältää suuren joukon yritysten taloudelliseen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä, on se priorisoitava teknologiateollisuuden vaikuttamistoimenpiteissä.     

Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Edelleen ohjelman mukaan EU:n tulee saavuttaa hiilineutraalius ennen vuotta 2050. Tämä edellyttää vuoden 2030 päästövähennysvelvoitteen tiukentamista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna.

EU:n kokonaistavoite vuodelle 2050 vastaa Teknologiateollisuus ry:n ilmastolinjausta. Sitä vastoin kotimaan tavoitevuosi 2035 ja EU:n vuotta 2030 koskevan tavoitteen kiristäminen ovat selvästi kunniahimoisemmat kuin omat linjauksemme. Käytännön keinona on ohjelmassa mainittu ilmastolain, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman sekä kansallisen ilmasto- ja energiastrategian päivitykset.

Ohjelma sisältää useita kannatettavia toimia, jotka edistävät siirtymistä vähähiiliteknologioiden käyttöön. Erityisesti kirjaus teollisuuden sähköveron alentamisesta kohti EU:n sallimaa minimitasoa on tärkeä, joskin muotoiluun sisältyy riski, ettei alennus tapahdu täysimääräisesti. Vasta minimitasolla oleva ratkaisu auttaisi vähentämään päästöjä, houkuttelemaan investointeja, luomaan työpaikkoja sekä parantamaan suomalaisen teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä.

Vähähiilisyyttä edistää kaukolämmön tuotannossa käytettävien lämpöpumppujen tarvitseman sähkön ottaminen alemman sähköveroluokan piiriin. Teknologiateollisuuden näkökulmasta on tärkeää, että datakeskusten hukkalämmön verotusta alennetaan. Datakeskusten sähköveron alentaminen on tärkeä kirjaus, mutta kirjauksen epämääräisyys jättää asian nyt valitettavasti auki.

Vastaavasti hallitusohjelma ennakoi sitä, että fossiilisten lämmityspolttoaineiden verotus kiristyy ja teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä lopetetaan. Muutokset toteutetaan siirtymäajan puitteissa. Ohjelma vastaa Teknologiateollisuuden esittämää mallia energiaverotuksen uudistamiseksi.

Toimialan kannalta kielteinen yllätys oli, että ohjelman mukaan kaivokset siirretään sähköveroluokkaan I ja ne poistetaan energiaveroleikkurin piiristä. Samoin tehtiin vuonna 2014 Kataisen/Stubbin hallituksen loppuvaiheissa. Lisäksi hallitus selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön erillinen kaivosvero ja verottaa kaivosoikeuksien myyntivoittoja Suomessa silloinkin, kun oikeudet ovat ulkomaisten yhteisöjen omistuksessa. Kaivosveron tarkemmasta mallista ei ole vielä tietoa. Kun myös kaivoslakiin suunnitellaan kaivosteollisuudelle hankalia muutoksia, voidaan hallitusohjelmaa luonnehtia tältä osin jopa kriittiseksi.

Hallituksen tavoitteena on vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä. Hallituskaudella toteutetaan poikkihallinnollinen, strateginen kiertotalouden edistämisohjelma mittareineen. Teknologiateollisuus kannattaa aloitetta.

Myönteistä on myös ohjelman tavoite, jonka mukaan hankintaosaamisen tasoa nostetaan ja hankintalain velvoittavuutta kestäviin hankintoihin ja laatuarviointiin kehitetään. Hankintalakia muutetaan siten, että hiili- ja ympäristöjalanjälki sisällytetään hankintakriteereihin ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa. Lisäksi hallitus lupaa ottaa käyttöön työkalun innovatiivisten hankintojen riskien jakamiseksi ja vauhdittaa kestäviä ja innovatiivisia hankintoja koskevien hyvien käytäntöjen yleistymistä.

Hallituskauden aikana Teknologiateollisuuden kannalta tärkeitä hiilineutraaliuteen liittyviä selvityshankkeita ja teemoja ovat:

• Kestävän verotuksen tiekartta (ensimmäinen vaihe 8/2020 mennessä).
• Ilmastolain, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman sekä kansallisen ilmasto- ja energiastrategian päivitykset.
• Toimialakohtaiset tiekartat vähähiilisyyteen.
• Kiertotalouden strateginen edistämisohjelma.
• Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaation jatkuminen vuoden 2021 jälkeen.
• Kaivosten sähköveroluokan muutos ja mahdollinen kaivosvero sekä kaivoslain muutos.
• Ekosuunnitteludirektiivin muutos.
• Hankintalain päivitys.

Suomi kokoaan suurempi maailmalla

Ohjelma nostaa tilannekuvassa Pariisin ilmastosopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteet määrittelevän YK:n Agenda 2030 -linjauksen perusteiksi lähivuosien kansainväliselle yhteistyölle ja Suomen toiminnalle.

Hallitusohjelman talouspoliittiset linjaukset on linkitetty vahvasti ilmastopolitiikkaan ja toimia pyritään viemään eteenpäin EU- ja WTO-tasoilla. Sen sijaan EU:n kilpailukyvyn ja digitalisaation merkitystä tässä olisi voinut nostaa näkyvämmin esille. On erittäin positiivista, että EU:n uusi teollisuuspolitiikka ja kasvustrategia on nostettu hallitusohjelmassa samoin kuin sisä- ja ulkomarkkinoiden linkittäminen keskenään.

Hallituksen näkemys EU:n budjetin kehittämisestä olisi saanut olla kunnianhimoisempi, sillä kiristyvät ilmastotavoitteet ja sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen sekä digitalouden kehittäminen vaativat merkittävästi lisäresursseja. Ohjelmassa todetaan, että Suomi tukee ilmastotoimien painoarvon nostamista 25 %:iin EU:n budjetista tulevalla rahoituskehyskaudella. Tämä toivottavasti koskee tasaisesti koko budjettia, eikä ilmastotavoitteiden painotus pienennä esim. digitalouden kehittämiseen suunnattuja varoja.

Rahoituksen tervehdyttämistä tukee myös ajatus siitä, että Suomi edistää EU:n yhteisten perusarvojen toteutumista vaatimalla, että jäsenmaille maksettavat tuet - kuten rakennerahat - kytketään EU:n perusarvojen noudattamiseen. Erillinen pohjoismainen lainvalmistelu ei mielestämme sovi yhteen EU:n sisämarkkinoiden toiminnan vahvistamisen kanssa. Samoin EU-politiikan painottaminen Itämereen ja arktiseen alueeseen voi haitata Suomen puheenjohtajuuskauden läpivientiä. Toivottavaa on, että Suomen pj-kaudella digikysymykset, tekoäly ja innovaatiopolitiikka nostetaan esiin lisäämättä maantieteellistä kahtiajakoa.

Ohjelmassa esitetään aivan oikein, että kiertotaloutta edistetään hallinnon, lainsäädännön ja taloudellisten ohjauskeinojen avulla ja puretaan sen esteitä sekä Suomessa että EU:ssa. EU-sääntelyn on oltava tarkoituksenmukaista ja laadukasta. Samalla kun luodaan uutta sääntelyä, tarkastellaan kriittisesti vanhaa sääntelyä ja tarvittaessa yksinkertaistetaan sitä. Muutoinkin vältetään tarpeetonta hallinnollista taakkaa, joka on yleisemminkin kannatettavaa.

Monenkeskisyys ja sääntöpohjaisuus kauppapolitiikassa on meidän kannaltamme hyvä asia. Uusien markkinoiden aggressiivinen etsiminen on tärkeää muuten niin turbulenttina aikana.

Ohjelmassa on linjattu, että EU:n päästövähennystavoitteita tiukentavat lisätoimet painotetaan päästökauppasektorille. Lisäksi on todettu, että Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n päästökauppajärjestelmän kehittämiseen siten, että päästöoikeuksien hinta nousee ja ohjaa tehokkaasti ja nopeasti päästöjen vähentämiseen. Samalla huolehditaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä. Kirjaukset vastaavat hyvin Teknologiateollisuuden näkemyksiä sekä vahvistettuja ilmasto- ja energialinjauksia.

Kansainvälisten verouudistusten osalta hallitusohjelmaan on kirjattu tärkeä linjaus: ”Suomen verotusoikeus turvataan”. EU on tavoitellut määräenemmistöpäätöksiin siirtymistä veroasioissa, joka tarkoittaisi Suomen verotusta koskevan päätösvallan valumista EU:lle. Lisäksi EU:ssa ja OECD:ssä on käynnissä lukuisia verohankkeita, joissa verotusoikeutta kohdistetaan enemmän kulutusmaahan, suosien suuria maita. Nyt näyttäisi siltä, että kansainvälisissä verouudistuksissa vaikutetaan Suomen etu huomioiden. Ohjelmassa on vahvasti kirjattu, että Suomen tulee panostaa veronkierron, aggressiivisen verosuunnittelun ja valtioiden haitallisen verokilpailun karsimiseen. Vaarana on, että myös nyt jo veronsa säntillisesti maksavien yritysten verotus kiristyy muutosten seurauksena.

Hallituskauden aikana tärkeitä kansainvälisyyteen linkittyviä selvityshankkeita ja teemoja ovat:

• Suomen kestävän kehityksen Agenda 2030 -tiekartan valmistelu.
• Yritysvastuuta koskevan sitovan kansainvälisen sääntelyn valmistelu.
• Päästökauppajärjestelmän kehittäminen eri elementteineen: päästöoikeuksien määrä, päästökaupan laajentaminen, päästöoikeuden lattiahinta ja hiilibudjetti.
• Hiilidioksidipäästöjen globaalia hinnoittelua koskevien lisämekanismien kehittäminen EU:n ja sen ulkopuolisten maiden väliseen kauppaan.
• Reaaliaikatalous RTE.
• Kansainväliset verouudistukset EU:ssa ja OECD:ssä.

Elinvoimainen Suomi

Hallitus tunnistaa oikein kilpailukyvyn ja talouskasvun lähteet, osaamisen ja innovaatiot, mutta ei investoi innovaatioiden edistämiseen riittävästi. 

Hallitusohjelmassa esitetty tki-rahoituksen 125 miljoonan euron pysyvä lisäys ja tämän vaalikauden aikana yhteensä eri momenteilta tuleva arviolta 300 miljoonan euron määräaikainen satsaus eivät riitä ohjaamaan Suomea Tutkimus- ja innovaationeuvoston määrittelemään neljän prosentin tavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä.  Hallitusohjelmassa esitetty panostus on vain puolet tarvittavasta julkisesta lisäpanostuksesta.  Vielä suurempi huolen aihe on se, että hallitusohjelmaan kirjatuista TKI-investoinneista suurin osa on kertaluontoisia panostuksia. Pysyvää korotusta on vain tuo 125 M€ vuodessa vaalikauden lopussa - alle viidesosa siitä mitä tarvittaisiin. 

Talouskasvu voi jatkua matalasuhdanteessa vain kilpailukykyä parantamalla, ja panostukset tulee tehdä etukäteen. Siksi erityisesti yritysvetoiseen TKI-toimintaan tulee panostaa esitettyä enemmän.

Pk-yritysten kansainvälistymistä tuetaan hallituskaudella ohjelmakokonaisuuden avulla sekä Team Finland -toimijoiden yhteistyötä kehitetään. Ohjelmassa luvataan kansainvälisen vientiosaamisen koulutusta sekä keinoja helpottaa yritystoiminnan aloittamista ja omistajavaihdoksia, mutta konkreettiset toimenpiteet puuttuvat vielä. Startup-Pk-yritysten rahoitusvaihtoehtoja kehitetään.

Innovatiivisten hankintojen tavoitteen kaksinkertaistaminen (5 %:stä 10 %:iin) edellisestä hallituskaudesta, julkisten hankintayksiköiden koulutus ja parhaiden käytäntöjen levittäminen sekä innovatiivisten hankintojen riskienjakotyökalu ovat kaikki kannatettavia tavoitteita. Toimenpiteet innovatiivisten hankintojen lisäämiseksi on aloitettava heti, koska täten voidaan paikata muuten vajaaksi jäävää innovaatiorahoitusta.

Tietopolitiikan johtamista ja valtion keskeisten digihankkeiden koordinointia ei ole vastuutettu selkeästi kenellekään, joka on tavoitteidemme osalta pettymys, mutta asia saattaa selkeytyä valtiosihteeriratkaisujen myötä. Positiivista ovat kirjaukset reaaliaikatalouden edistämisestä, rajapintapalveluihin (API) panostamisesta ja datan jakamisesta yritysten välillä ja julkisomisteisista yhtiöistä. Reaaliaikatalouteen liittyen hallitusohjelmassa on kirjattu, että yritysten taloushallinnossa siirrytään kohti täydellistä automatisointia ottamalla käyttöön rakenteisessa muodossa oleva sähköinen kuitti ja lasku. Tämä mahdollistaa myös verotuksen automatisoinnin edistämisen sekä yritysten hallinnollisen taakan keventämisen raportoinnin vähenemisen myötä.  

Niin ikään kannatettavia tavoitteita ovat liikenneverkoston korjausvelan aktiivinen hoito ja pitkäjänteinen liikenneverkkosuunnittelu. Nopeat raideyhteydet ja muut ohjelmassa mainitut väyläverkon kehittämishankkeet lyhentävät matka- ja kuljetusaikoja ja parantavat verkon luotettavuutta, mikä on välttämätöntä myös elinkeinoelämän kannalta. Tulevat investoinnit tulee tehdä elinkeinoelämän kannalta tärkeysjärjestyksessä. Hallitus hakee rahoitusta infrahankkeiden suunnitteluun ja perusparannuksiin mm. valtion omaisuutta myymällä.

Ohjelmassa otetaan selkeitä askeleita kohti hiiletöntä liikennettä, mihin myös toimialamme on sitoutunut hiiletön liikenne 2045 -selvityksessä ehdotetulla tavalla.

Hallituskauden aikana tärkeitä TKI:ta, yrittäjyyttä ja elinkeinoelämän toimintaympäristöä koskevia selvityshankkeita ja vaikuttamisaiheita ovat:

• Suomen kestävän kasvun strategian laadinta.
• Viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelma 2030. Kansainvälisen kasvun ohjelmaan sisällytetään toimialakohtaiset tiekartat vähäpäästöisyyteen. (vuoden 2019 aikana)
• Tiekartta TKI-panostusten nostamiseksi neljään prosenttiin BKT:sta.
• Kansallinen aineettomien oikeuksien strategia.
• EU:n teollisuuspoliittinen strategia.
• Digitalisaation edistämisohjelma.
• Luodaan yrittäjyysstrategia, joka ottaa huomioon kasvuyritykset ja aloittavat yritykset.
• Julkisen sektorin datan avaamisen ja hyödynnettävyyden strategia toimenpidesuunnitelmineen.
• Verotuksen digitalisoinnin, automatisoinnin ja reaaliaikaistamisen hankkeet
• Yhden luukun digitaalisen lupaprosessin kehittäminen.
• Selvitys yritysvastuulain säätämiseksi.
• Lisäbudjetti merkittävien liikennehankkeiden käynnistämiseksi (6/2019).
• Fossiilittoman liikenteen tiekartan laadinta.
• Kestävän liikenteen vero- ja maksu-uudistus sisältäen ammattibiodieselin käyttöönoton.
• Kansalliset tekoälyn käytön eettiset ohjeet.

Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi

Kolmikanta eli hallituksen, työnantajien ja palkansaajien yhteistyö on hallitusohjelman kulmakiviä. Hallitus toimii yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamisessa. Yrittäjäjärjestöjä kuullaan, ja ne ovat mukana paikallisen sopimisen edistämisessä laajennetussa kolmikannassa. Lisäksi kaikki työelämään liittyvät hankkeet menevät kolmikantaiseen valmisteluun. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK edustaa yksityissektorin työnantajia kolmikantaisessa valmistelussa, esimerkiksi työelämän lainsäädäntöä koskevissa asioissa.

Hyvää on se, että hallitusohjelmaan on erikseen kirjattu, että palkka- ja työehdoista sovitaan liittojen toimesta niiden haluamalla tavalla. Kolmikantayhteistyö ei siis liity palkkoihin eikä muihinkaan tes-asioihin, vaan nämä pidetään erillään hallitusohjelman asioista.

Hallitusohjelman rahoitus perustuu 75 % työllisyystavoitteen toteutumisen varaan. Keinot kuitenkin puuttuvat toistaiseksi. Hallitus käynnistää erillisen kolmikantaprosessin, jonka tavoitteena on löytää keinot 30000 henkilön työllistämiseksi (puolet koko hallituskauden tavoitteesta). Tavoiteaikataulu on kaksivaiheinen: budjettiriihi 8/2019 ja kehysriihi 3/2020. Tavoite on hyvä ja kunnianhimoinen, mutta vastuu sysätään työmarkkinajärjestöille. Työmarkkinajärjestöjen on tartuttava haasteeseen ja löydettävä uskottavat keinot. Agendalla ovat mm. työttömyysturvan uudistaminen sekä paikallisen sopimisen edistäminen. Pääsemmekin prosessin kautta edistämään tavoitteitamme. On kuitenkin hyvin epävarmaa, saadaanko prosessista uskottava lopputulos työllisyyden parantamiseksi. Yhtä epävarmaa on se, mihin keinoihin hallitus ryhtyy tavoitteen saavuttamiseksi, mikäli kolmikantaprosessi epäonnistuu.

Teknologiateollisuus on erittäin pettynyt siihen, että tuleva hallitus ei ole kirjannut työrauhalainsäädännön uudistamista ohjelmaansa. Vuodelta 1946 olevan lainsäädännön uudistaminen oli keskeisiä vaatimuksiamme.

Iso pettymys ovat myös perhevapaakirjaukset. Hallitusohjelma lukitsee kotihoidontuen nykymallin. Lisäksi perhevapaauudistus toteutetaan tavalla, joka lisää perhevapaita ja siten myös kustannuksia. Nykyisten vapaiden jakautuminen tasaisemmin vanhempien kesken ei ole toteutumassa lainsäädännön keinoin. Työllisyys ei näillä reunaehdoilla parane, ja malli on perhevapaiden tasaisemman jaon, äitien pitkän kotonaolon lyhentämisen ja tasa-arvon näkökulmasta melkoinen floppi.

Hallitusohjelma sisältää mittavan työelämäagendan. Mukana on paljon palkansaajapuolen tavoitteita. Monet niistä voivat pahimmillaan johtaa kilpailukyvyn heikkenemiseen ja lisätä työmarkkinoiden jäykkyyttä. Ne liittyvät mm. alustatalouteen, nollatuntisopimuksiin, hallintoedustukseen, yt-lakiin ja palkka-avoimuuteen. Pystymme kuitenkin vaikuttamaan näihin asioihin kolmikantaisessa jatkovalmistelussa. Hyviä kirjauksia sisältyy palkkatuen ja työperäisen maahanmuuton lisäämiseen.

Hallituskauden aikana tärkeitä vaikuttamisaiheita ovat:

• Työllisyyden lisäämisen toimet. Tavoite hyvä, keinojen konkretia auki. Hallitus painottaa toimenpiteitä työllisyyspalveluihin, osatyökykyisiin, nuoriin, vaikeasti työllistettäviin, maahanmuuttajiin jne.
• Palkkatuen käytön lisääminen yrityksissä, rekrytuki pienyrityksille, nuorisotakuu. Kannatettavia toimia.
• Osatyökykyisten työkykyohjelma ja välityömarkkinoiden kehittäminen. Hyviä tavoitteita, keinoihin vaikutettava, jotta työnantajien kannalta järkeviä.
• Palkka-avoimuuden lisääminen lainsäädännöllä. Ongelmallinen kirjaus.
• Raskaussyrjinnän ehkäisy ja perhevapaalta palaavien työsuhdeturvan parantaminen. Vaikutettava jatkovalmistelussa, jotta ei johda työelämän arjen kannalta huonoon lainsäädäntöön.
• Perhevapaauudistus. Huono kirjaus, joka uhkaa lisätä kustannuksia eikä auta työllisyyteen tai naisten työmarkkina-aseman parantamiseen.
• Yt-lain uudistaminen, hallintoedustuslain siirtäminen osin yt-lakiin ml. soveltamisalan arviointi. Työnantajapuolen näkökulmat eivät esillä, ongelmallinen kirjaus.
• Kilpailukieltojen käyttöä rajataan. Kirjaus on pitkälle linjassa jo etenevän TEM-valmistelun kanssa.
• Vuosilomalaki uudistetaan, selvitetään joustavampaa lomien käyttöä ja lomapankkia. Huoli: työnantajien näkökulma ei esillä.
• Nollatuntisopimukset: työntekijän aseman vahvistaminen työajan vakiintumisessa ja työajasta sopimisessa. Uhkana lainsäädännön jäykistyminen ja työllisyyden lasku.
• Osaajien työperäisen maahanmuuton lisääminen ja maahanmuuttajien kotouttaminen. Kannatettavia kirjauksia.
• Lisäksi mm. työajan joustot, harmaan talouden torjunta, ulkomaisen työvoiman valvonta, kaikissa keinot täysin auki.

Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi

Hallitus käynnistää sosiaaliturvauudistuksen, joka valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa. Uudistuksessa on mukana niin perusturva kuin ansioturva sekä toimeentulotuki. Vanhuuden turva ei ole mukana uudistuksessa. Etuuksien tason yhdenmukaistamisen tavoite tarkoittaa kuitenkin todennäköisesti kustannusten nousua, koska kenenkään asemaa ei haluta heikentää. Työmarkkinajärjestöt otettaneen mukaan valmisteluun. Hallituskauden aikana tehdään kokoilu pk-yritysten ja yksinyrittäjien uusien henkilöiden rekrytointikynnyksen madaltamiseksi. Keinona ehdotetaan hallinnollisen taakan keventämistä.

Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi

Hallitusohjelma pyrkii tunnistamaan pitkän aikavälin keinot koulutuksen laadun ja osaamisen vahvistamiseksi. Huolena on kuitenkin se, pystyykö hallitus varmistamaan toimenpiteiden rahoituksen. Useat esitetyistä tavoitteista ovat pysyväisluonteisia tehtäviä. Hallitusohjelmassa ne kuitenkin on rahoitettu kertaluontoisina tulevaisuusinvestointeina.

Toimeenpanossa on tärkeää varmistaa, että laadukkaalle oppimiselle on riittävät edellytykset eri tasoilla sekä osaamisen vastaavuus työelämän tarpeisiin.

Hallituksen tavoite taata vähintään toisen asteen tutkinto koko ikäluokalle on kannatettava, mutta Teknologiateollisuus ei näe, että oppivelvollisuuden nostaminen 18 ikävuoteen ratkaisisi syrjäytymisen haasteen. Tärkeintä olisi turvata perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen laatu sekä riittävä rahoituksen perusta. Kannatettavana pidämme joustavien opinto- ja tukimuotojen kehittämistä peruskoulun sisällä ja nivelvaiheessa toiselle asteelle.

Hallitusohjelma sisältää myös lukuisia kannatettavia toimenpiteitä koulutuksen laadun ja osaamispohjan vahvistamiseksi. Ohjelmassa kasvatetaan ammatillisen koulutuksen rahoitustasoa ja lisätään opettajien määrää, tosin vain määräaikaisella rahoituksella kunnille. Ohjelmassa vahvistetaan opinto-ohjausta sekä oppilas- ja opiskelijahuoltoa eri koulutusasteilla. Perusopetuksen perusrahoitusta vahvistetaan ja käynnistetään perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma oppimistulosten parantamiseksi sitoutuen perusopetuksen pitkäjänteiseen kehittämiseen, rahoitukseen sekä opetussuunnitelman toimeenpanoon.

Osaajatarpeisiin vastaamiseksi on hallitusohjelmassa esitetty useita toimenpiteitä. Korkeakoulutuksen aloituspaikkoja lisätään määräaikaisesti 2020–2025 erityisesti aloilla, joilla ennakoinnin perusteella arvioidaan ilmenevän osaajapulaa jo nyt tai lähitulevaisuudessa. Lisäyksen yhteydessä varmistetaan, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen määrät vastaavat yhteiskunnan tarpeita ja perustuvat ennusteisiin alan työllisyydestä. Teknologiateollisuus on esittänyt, että tekniikan alan aloituspaikkojen määrää tulisi nostaa hallitusti ja tutkintokattoja joustavoittaa.

Parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus toteutetaan kolmikantaisena yhteistyönä yhdessä koulutuksenjärjestäjien kanssa. Kannatettavaa on myös hallituksen tavoite kehittää eri koulutusasteiden toimintaa, ohjausta ja rahoitusta siten, että Suomeen syntyy kattava tarjonta työelämälähtöisiä, monimuotoisia jatkuvan oppimisen koulutuskokonaisuuksia.

Hallitusohjelma pyrkii vahvistamaan osaavan työvoiman työperusteista maahanmuuttoa. On erittäin hyvä asia, että kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä pyritään parantamaan ja valmistumisen jälkeinen oleskelulupa pidennetään kahteen vuoteen sekä mahdollistetaan lyhytaikaisen työn vastaanotto. Työperusteisten oleskelulupien käsittelyn tavoitteena keskimäärin kuukauden käsittelyaika. Teknologiateollisuus kannustaa omia jäsenyrityksiään panostamaan omaan rekrytointi- ja monimuotoisuusosaamiseen sekä kansainvälisen osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen työpaikoilla.

Hallituskauden aikana tärkeitä selvityshankkeita ja vaikuttamisaiheita ovat:

• Osaamisen ja oppimisen tiekartta vuodelle 2030 (vuoden 2020 loppuun mennessä)
• Parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus, joka toteutetaan kolmikantaisena yhteistyönä yhdessä koulutuksenjärjestäjien kanssa
• Kansalliset osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet
• Oppivelvollisuuden pidentäminen 18 vuoteen ja selvitys maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta
• Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon vahvistaminen
• Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma
• Oppisopimusopiskelun lisääminen sekä oppisopimuskoulutuksen ajalta työnantajille maksettavien korvausten uudistaminen työnantajan hallinnollisen taakan keventämiseksi
• Ennakoitavan ja pitkäjänteisen perusrahoituksen roolin vahvistaminen korkeakoulurahoituksessa
• Arviointi eri hallintomuotoisten yliopistojen sisällä hallinnollisen autonomian tilasta ja sen suhteesta perustuslain vaatimuksiin
• Korkeakoulujen hakijasuman purkaminen ja korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen määräaikaisesti 2020-2025 erityisesti osaajapula-aloilla
• Toimenpideohjelma kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen parantamiseksi
• Tarkastelu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen määrien vastaavuudesta yhteiskunnan tarpeisiin ja työllisyysennusteisiin
• Poikkihallinnollinen ohjelma kansainvälisten osaajien pito- ja vetovoimatyöhön sekä oleskelulupajärjestelmän nopeuttaminen
• Tutkimusympäristöihin ja -infrastruktuureihin panostaminen
• Kansallinen aineettomien oikeuksien strategia.