Ajankohtaista tietoa EU:sta yrityksille

Päivitetty 31.3.2023 klo 16.21

EU:n komissio kiihdyttää viimeiselle täydelle vuodelleen ennen kevään 2024 EU-vaaleja. Alkavaa vuotta leimaavat keskustelut kilpailukyvystä, transatlanttisesta suhteesta ja sähkömarkkinamallista sekä yrityksille tärkeiden lainsäädäntöhankkeiden eteneminen. Koostamme tälle sivulle ajankohtaisia EU-asioita jäsenyritysten tietoon.

Huhtikuun eduskuntavaalit ovat ensimmäinen näytös kaksien tärkeiden EU-vaalien sarjassa. Hallitusohjelmatavoitteisiimme kuuluu EU-vaikuttamisen ennakoiva ja strateginen ote. Käytännössä tämä tarkoittaisi vuosittaisen EU-strategian laatimista hallituksen ja eduskunnan yhteistyönä sekä kevyttä uudelleen organisoitumista valtioneuvostossa tehokkaan ennakkovaikuttamisen varmistamiseksi. Vaikuttaminen on olennaista, koska hyvinvointimme riippuu pitkälti EU:ssa tehtävistä päätöksistä sekä EU:n sisämarkkinan että globaalin markkinan osalta, kirjoittaa johtaja Jussi Mäkinen blogissaan.

Suomalaiset yritykset ovat onnistuneet saamaan EU:lta tutkimus- ja innovaatiotukea eli Horisontti-rahoitusta suhteessa enemmän kuin muut. Rahaa tuli EU:lta sinne maksettuun määrään nähden takaisin peräti puolitoistakertaisesti. ”Meillä on varmasti mahdollisuudet huomattavasti tätäkin parempaan saantoon”, EU-päällikkö Mervi Karikorpi kertoo uutisessamme.

Brysselin loppuvuotta 2022 leimasivat Euroopan parlamentin varapuhemiehistöön ulottuva korruptioskandaali, erittäin tärkeä sähkömarkkinamallin uudistuksen valmistelu ja yritysten toimintaan voimakkaasti vaikuttavat lainsäädäntöhankkeet digitalisaation ja vihreän siirtymän FF55-valmiuspaketista (Fit for 55). Korruptioskandaali tullee muuttamaan käytäntöjä ja siivoamaan parlamentin liepeitä. Digitalisaatiosääntelyn kaksi merkittävää hanketta, Data Act ja AI Act, etenevät parlamentissa äänestyksiin kevättalven aikana, Jussi Mäkinen ennustaa.

EU-komission loppuvuodesta julkaistu työohjelma sisältää paljon lainsäädäntö- ja politiikkahankkeita. Heti alkuvuodesta pöydälle nousee sähkömarkkinamallin tarkastus, josta kuuleminen pyritään käynnistämään hyvin nopeasti. Teknologiateollisuus on selvittänyt kohdennettuun täsmämuutokseen perustuvaa mallia Saksan sähkönhinnoitteludatan pohjalta. Lisää selvityksestä täällä.

Kevättalven aikana parlamentissa etenee tärkeitä lainsäädäntöehdotuksia: Data Act, tekoälyasetus, Ecodesign-asetus ja yritysvastuudirektiivi etenevät parlamentissa kohti äänestyksiä. Aivan kalkkiviivoilla on myös alustatyödirektiivi. Kestävän kehityksen paketin kulmakivistä, päästökaupasta ja hiilitullista, päästiin jo päätösneuvotteluissa sopuun – seuraavaksi vuorossa on juristi-lingvistien viimeistely ja sitä seuraava julkaisu.

Teknologiateollisuuden alkuvuoden 2023 EU-prioriteetit (in English)

EU-viesti: Ajankohtaista tietoa yrityksille syys-joulukuussa 2022

Meneillään EU:ssa syys–joulukuussa 2022

Sekä EU:n parlamentti että neuvosto työstävät muutoksia komission ehdotukseen datasäädöksestä (Data Act), ja lähiviikkoina ja -kuukausina nähdään, mihin suuntaan ehdotus ja ne kuuluisat yksityiskohdat lähtevät kehittymään. Teknologiateollisuus on suhtautunut esitykseen varovaisen positiivisesti, ja perusteluita avaa EU-regulaatiosta vastaava johtaja Jussi Mäkinen blogissaan.

EU päätti lokakuussa uusista Venäjää koskevista pakotteista, joilla laajennetaan edelleen Venäjään kohdistuvia pakotteita. Lisäksi pakotteita kohdistetaan Venäjän laittomasti itseensä liittämiin Ukrainan alueisiin, jotka eivät ole Ukrainan hallussa. Lisätietoja tässä artikkelissa.

Joka syksy Euroopan komissio laatii vuotuisen työohjelman. Siinä hahmotellaan aloitteita, joita EU:n toimeenpanoelin aikoo ehdottaa ja toteuttaa seuraavana vuonna. EU-tarkkailijat odottivat tämän harjoituksen viimeisintä versiota suurella mielenkiinnolla – sillä se saattaa hyvinkin määritellä Ursula von der Leyenin Berlaymontin ajan perinnön, EU-asioiden päällikkö Henrique Laitenberger kirjoittaa blogissaan.

Energian hinta on noussut rajusti Ukrainan sodan vuoksi ja EU-maiden päätettyä siksi vähentää EU:n riippuvuutta venäläisistä fossiilisista polttoaineista, erityisesti maakaasusta, nopeutetussa aikataulussa. Hintojen vaikutusten lieventämiseksi on kuitenkin joitakin keinoja, kertoo tässä artikkelissa johtava asiantuntija Martti Kätkä.

Valmistavan teollisuuden on valmistauduttava EU:n kyberkestävyyssäädökseen. Euroopan Komissio julkaisi ehdotuksensa EU:n kyberkestävyyssäädökseksi (Cyber Resilience Act, CRA) torstaina 15. syyskuuta. Ehdotuksen mukaan tuotteiden ja ohjelmistojen on oltava jatkossa nykyistä tietoturvallisempia, ja valmistajien vastuuta lisätään velvoittamalla ne tarjoamaan tietoturvatukea ja ohjelmistopäivityksiä havaittujen haavoittuvuuksien korjaamiseksi. Lue Kyberalan toimitusjohtajan Peter Sundin blogi aiheesta.

Analyytikko Vera Saavalainen on tehnyt selvityksen Teknologiateollisuuden jäsenyritysten taksonomiakelpoisuudesta. Sen mukaan teknologiayritykset kaipaavat yksilökohtaisten ominaispiirteiden huomioimista EU-taksonomiassa eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmässä. Osa Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä on selvillä omasta taksonomiakelpoisuudestaan, mutta kriteerit ovat yhä epäselviä usealle yritykselle. Lue uutinen selvityksestä täältä.

EU-viesti: Ajankohtaista tietoa yrityksille kesä–heinäkuussa 2022

Meneillään EU:ssa kesä–elokuussa 2022

Euroopan komissio reagoi nopeasti korkeisiin energian hintoihin ja on julkaissut RePowerEU-tiedonannon. Teknologiateollisuuden kanta tiedonannoissa tarkasteltuihin toimenpiteisiin on selkeä: energian hinnan määräävistä markkinamekanismeista on pidettävä kiinni ja korjaavat toimenpiteet on paras toteuttaa määräaikaisina poikkeuksina valtiontukisääntöihin, jotta ongelmiin joutunutta teollisuutta voidaan tukea. Kotitalouksien tukemiseen sosiaaliturvan järjestelmät ovat paras keino. Lisätietoa siitä, mitä RePowerEU tarkoittaa Suomelle ja Suomen vientiteollisuudelle, löydät tästä ajankohtaiskatsauksesta.

Venäjään kohdistuvat pakotteet ja vastapakotteet huomioiden EU:n tavoitteena on irrottautua Venäjän fossiilisista energialähteistä.

Lue Venäjä-pakotteiden vaikutuksista tästä linkistä.

Strategista autonomiaa ja digivihreää siirtymää tavoitellaan myös teollisuuspolitiikassa. Niistä esimerkkinä ovat jo aiemmin käynnistyneet strategisten erityisintressien hankkeet IPCEIt, joissa suomalaisia yrityksiä osallistuu muun muassa akku- ja vetyklustereihin. Komissio on luvannut tehdä päätökset ensimmäisen aallon vetyIPCEI-projekteista kesän aikana.

Siruja Euroopalle-aloite etenee, Suomen ja Teknologiateollisuuden kannoissa hanketta pidetään tärkeänä, mutta se tulee rahoittaa tavalla, joka ei vedä mattoa alta pitkäjänteiseltä strategiselta kehittämiseltä. Aloite ei saa vähentää tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien, Digital Europe-ohjelman tai Verkkojen Eurooppa -ohjelman kokonaisrahoitusta.

Data Actin käsittelyssä Ranska pyrkii saamaan jäsenvaltioiden kannat ojennukseen ennen kesäkuun lopussa päättyvää puheenjohtajuuttaan. Parlamentissa teollisuusvaliokunnalla on vetovastuu esityksen käsittelystä. Keskusteluissa on melko vahva yhtenäinen näkemys jaettavaksi tulevan datan määritelmän täsmentämisestä, valmistajan pääsystä laitteen käyttödataan sekä viranomaisten tiedonsaantioikeuksien tarkentamisesta.

Yleisen kantapaperin lisäksi julkaisemme lähipäivinä yksityiskohtaiset muutosesitykset.

Toimivat sisämarkkinat ja kestävä kasvu: Meneillään olevia lainsäädäntöhankkeita

Teknologiateollisuuden EU-edunvalvonnan keskeisimpiä vaikuttamiskohteita ovat:

kesällä 2021 julkaistu Fit for 55 -ilmastopaketti
taksonomiaan ja kiertotalouden sääntelyyn vaikuttaminen
datatalouden sääntely
EU-verotus
teollisuusstrategian täytäntöönpano
vihreän vedyn delegoidut asetukset

Tekoälyn sääntelyesityksestä ennätysmäärä muutosesityksiä: Digitalouden kehitykseen merkittävästi vaikuttavan AI Actin käsittely jatkuu. Euroopan parlamentin jäsenet ja valiokunnat tekivät yhteensä yli 3000 muutosesitystä. Melko yleinen suunta muutoksissa on teollisuudelle myönteinen, mutta lokakuulle suunnitellusta äänestyksestä tulee haastava.

Parlamentti kaatoi äänestyksessä 8.6. ympäristövaliokunnan esityksen uudeksi päästökauppadirektiiviksi. Suurin erimielisyys liittyi siihen, kuinka nopeasti hiilivuodon uhan alla olevan teollisuuden ilmaisista päästöoikeuksista pitäisi luopua. Päästökauppaesityksen mukana kaatuivat myös esitykset hiilirajamekanismista ja sosiaalisesta ilmastorahastosta. Uusi äänestys on tarkoitus pitää nopealla aikataululla eli todennäköisesti jo 22.6. Energiaverodirektiivin käsittely näyttää lykkäytyvän.

Teknologiateollisuuden viestit lyhyesti:

EU-paketin tärkeimmät tavoitteet ovat päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen.
Tärkeimmät keinot systeemisessä muutoksessa kohti hiilineutraalia kiertotaloutta ovat sähköistäminen, digitalisaatio ja vetytalous.
Kaikki toimet tulee tehdä kustannustehokkaasti, markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.
Paras ohjauskeino on markkinaehtoinen päästökauppa, jota ei pidä laajentaa muille sektoreille ennen kuin on selvitetty huolellisesti mahdollisen laajentamisen vaikutukset päästöoikeuden hintaan.

Lopullisen muotonsa direktiivi saa parlamentin, neuvoston ja komission päätösneuvotteluissa. Ympäristövaliokunnan raportti on päästökaupan laajuuden ja ilmaisjaon osalta varsin kaukana Teknologiateollisuuden kannoista. Jatkamme vaikuttamista Suomen kantaan neuvostossa että parlamenttiin vielä ennen täysistuntoa erityisesti parlamentin teollisuusvaliokunnan lausunnon pohjalta.

Teknologiateollisuus ry:n kannan päästökauppaan löydät täältä.

Vihreän vedyn yksityiskohdat ovat vielä lausuttavina.

Komissio antoi esityksensä delegoiduiksi asetuksiksi uusiutuvalla sähköllä tuotettavien sähköpolttoaineiden (renewable fuels of non-biological fuels, RFNBO) kriteereiksi sekä laskentasäännöiksi polttoaineiden säästämien kasvihuonekaasujen määrittelemiseksi.

Ollakseen tukikelpoista on vihreän vedyn tuotantoon käytettävä uusia uusiutuvaa sähköä tuottavia laitoksia (lisäisyysperiaate) ja sähkön tuotannon on korreloitava ajallisesti elektrolyysien vedyn tuotannon kanssa. Teknologiateollisuuden näkemyksen mukaan ehtoja ei tule hyväksyä, koska ne käytännössä haittaavat investointeja vetytalouteen ja hidastavat vihreää siirtymää kohti hiilineutraalisuutta.

Verotuksen keskeisimmät direktiivit edunvalvontatyössä ovat EU:n oman verotusoikeuden ehdotus, pilari 1 -direktiivi, pilari 2 -direktiivi (yritysten minimiverotus) sekä VAT for Digital Age -paketti direktiivi.

EU:n uusien omien varojen ehdotuksessa 25 prosenttia päästökauppatuloista, 75 prosenttia hiilirajamekanismin tuloista ja 15 prosenttia ns. Pilari 1:n verotuloista ohjattaisiin suoraan EU:n budjetin tilkkeeksi. Teknologiateollisuus suhtautuu lähtökohtaisesti varauksellisesti, koska EU-tason verot vievät tilaa kansalliselta veropolitiikalta. Lausuntomme löydät täältä.
Euroopan komissio julkaisi 12.3. kompromissitekstin minimiverodirektiivistä. Direktiivi on jälleen käsittelyssä seuraavassa Ecofin-kokouksessa 17.6. Valmistelua tulisi lykätä odottamaan OECD:n minimiverotuksen mallisääntöjen ja soveltamisohjeiden valmistumista. Lausuntomme löydät täältä.
VAT in the Digital Age -paketin sisältämä veroraportoinnin ja -rekisteröitymisen keventäminen on tervetullut kehityssuunta. Suomen tulee olla aktiivisesti valmistelussa mukana kertomassa hyvästä kehitystyöstään mm. reaaliaikatalouden osalta. Lausuntomme löydät täältä.
DEBRA-direktiiviehdotus asettaisi uuden, rajoitetun, laskennallisen vähennyksen oman pääoman ehtoiselle rahoitukselle, mutta leikkaisi korkojen vähennysoikeutta verotuksessa. EK antoi kriittisen lausunnon koko liittoyhteisön puolesta 8.6.

Komissio julkaisi huhtikuun alussa myös lainsäädäntöehdotukset teollisuuspäästödirektiivin ja päästörekisteriasetuksen tarkistuksesta sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja (ns. F-kaasut) koskevan asetuksen ja otsoniasetuksen muuttamisesta.

Teollisuuspäästödirektiivi on keskeinen säädöskokonaisuus teollisuuden päästöjen sääntelyssä. Se kattaa kaikki keskeiset ilmaan ja vesiin johdettavat päästöt. Direktiiviä on tarkoitus päivittää siten, että ympäristölupamenettely tukee nykyistä paremmin EU:n ilmasto- ja kiertotalouspolitiikan tavoitteita. Direktiiviä halutaan jatkossa laajentaa koskemaan myös muun muassa kaivoksia ja akkuteollisuutta.

EU:n päästörekisterien puolestaan halutaan antavan laajemmin tietoa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toiminnoista sekä niiden päästöistä ja jätteistä. Komission tavoite on, että raportointivelvollisuuden piiriin saadaan 90 prosenttia teollisen toiminnan ympäristövaikutuksiltaan merkittävimmistä päästöistä ilmaan ja veteen. Tulevaisuudessa nykyistä laajempi joukko polttolaitoksia kuuluu päästörekisteriasetuksen soveltamisalaan. Suomessa on jo käytössä toiminnanharjoittajien sähköinen raportointi, jota kehitetään vastaamaan uusia vaatimuksia.

F-kaasut ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja, ja niiden sääntelyä tiukennetaan. Pääasiassa kylmä- ja ilmastointilaitteissa käytettävien fluorihiilivetyjen (HFC) markkinoille luovuttamista esitetään rajoitettavaksi paljon jyrkemmin kuin voimassa olevassa F-kaasuasetuksessa. Tavoitteena on nopeuttaa siirtymistä vaihtoehtoisten ympäristöystävällisempien kylmäaineiden käyttöön. Myös otsoniasetuksessa ehdotetaan toimia otsonikerrosta heikentävien aineiden päästöjen vähentämiseksi. Molemmissa asetuksissa esitetään myös lisätoimia laittoman kaupan ehkäisemiseksi.

Komissio on käynnistänyt eurooppalaisen innovaatiostrategian valmistelun (New European Innovation Agenda), jossa käsitellään muun muassa innovaatiotoiminnan rahoitusta, innovaatioekosysteemejä, innovaatiomyönteisen sääntelyn uusia käytäntöjä kuten sääntelykokeiluja ja sääntelyn hiekkalaatikoita (regulatory sandboxes) sekä osaamista, kyvykkyyksiä ja osaajien saatavuutta. Strategiasta on tarkoitus päättää kesän aikana. Teknologiateollisuus on ottanut kantaa uuteen strategiaan Euroopan teknologiateollisuutta edustavan Orgalimin kautta. Komission johdolla on käynnistynyt myös Horisontti Eurooppa -ohjelman strategisen suunnitelman (HEU SP) valmistelu vuosille 2025–2027. Teknologiateollisuus on koonnut ensimmäiset kannanotot HEU SP:n valmisteluun TEM:in ja Business Finlandin käyttöön.

Tulevat aloitteet:

Cyber Resilience Act Q3/2022: Horisontaalinen kyberturvaesitys, muun muassa tietoturvastandardeja ja vaatimuksia tietoturvaratkaisuille. Ennakkovaikuttaminen esitykseen on käynnissä.
VAT for Digital Age (eLaskutus, veroraportoinnin digitalisointi, alv-velvolliseksi rekisteröityminen vain yhteen EU-maahan), Direktiivi tulossa Q3/2022.
Pilari 1 -direktiivi (markkinamaalle lisää verotusoikeutta suurten kansainvälisten yritysten tuloksesta) Q4/2022
BEFIT-direktiivi (EU:n yhteinen yhdistetty yritysveromalli) tulossa 2023, ensimmäinen lausuntokierros paketista Q3/2022.

Ajankohtaiset EU-rahoitushaut, Suomen kestävän kasvun ohjelman haut ja uudet myyntimahdollisuudet

COVID19-pandemiasta nousemiseksi EU:ssa käynnistettiin yli 300 miljardin euron kestävän kasvun rahasto, josta yli 26 prosenttia kohdennetaan digitalisaatioon ja lähes 40 prosenttia vihreään siirtymään. Komissio on julkaissut maakohtaiset suunnitelmat täällä. 

Business Finland on kerännyt yhdessä lähetystöverkoston kanssa tietoa eri jäsenvaltioiden hankkeista Berliinin toimipisteeseen keskitetyssä toimistossa. Tietoa aukeavista vientimahdollisuuksista julkaistaan Market Opportunities -sivustolla.

Hallitus on varannut Suomen kestävän kasvun ohjelmassa kokonaisuudessaan 520 miljoonaa euroa energiainvestointeihin. Ensimmäiseen tulevaisuuden energiaratkaisujen investointihankehakuun tuli määräaikaan (4.3) mennessä 86 hakemusta. Ensimmäiset tukipäätökset tehdään kevään 2022 aikana. Haun ulkopuolelle jääneisiin alle viiden miljoonan euron uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hankkeisiin on mahdollista edelleen hakea energiatukea. Lisätietoja tästä tuesta on osoitteessa tem.fi/energiatuki

Tämän lisäksi TEM on avannut uuden energiateknologian ja suurten demonstraatiohankkeiden investointitukien haun. Haku on avoinna 31.8 asti. Hallituksen vuoden 2022 talousarvioon tätä tarkoitusta varten on varattu 53 miljoonaa euroa myöntövaltuutta.

Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on avoinna muitakin teknologiayritysten kannalta kiinnostavia hakuja. Lisätietoja hauista löydät täältä.

EU:n uudet TKI-ohjelmat ovat käynnistyneet. Useita Horisontti Eurooppa-, Digitaalinen Eurooppa- ja Verkkojen Eurooppa -ohjelmien hakuja on avoinna. Lisätietoa hauista löydät komission hakuportaalista tästä linkistä sekä Teknologiateollisuuden nettisivuilta. Yhteenvetoja ensimmäisten hakujen tuloksista on saatavilla kesän aikana.

Suomi on saamassa tavoitteiden mukaisesti neljä eurooppalaista digitaalista hubia (European Digital Innovation Hub EDIH), joiden tehtävänä on tarjota kovasti kaivattua tukea erityisesti pk-yrityskentän digitaaliseen uudistumiseen. EDIHien toiminta käynnistyy syksyn aikana. EDIHit saavat Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta kolmelle ensimmäiselle toimintavuodelle yhteensä noin 6,282 miljoonaa euroa. FIIF, Teknologiateollisuus ja TEM järjestävät EDIHejä koskevan keskustelutilaisuuden 16.6.

EU:n Innovaatiorahaston seuraava pienten hankkeiden (CAPEX< € 7,5 milj.) haku avattiin 31.3.2022 ja sen budjetti on noin 100 miljoonaa euroa. Haku on avoinna 31.8 saakka ja päätökset rahoitettavista hankkeista tehdään vuoden 2023 alussa. Lisätietoa innovaatiorahastosta, ensimmäisten hakukierrosten tuloksista ja uusista hauista löydät komission sivuilta tästä linkistä.

Komissio on ilmoittanut kaksinkertaistavansa Innovaatiorahaston syksyllä avautuvan suurten hankkeiden haun budjetin noin kolmeen miljardiin euroon.

Tapahtumia

Toukokuun EU-Foorumin tallenne ja materiaalit löytyvät tapahtuman sivuilta.

EU-viesti: Ajankohtaista tietoa yrityksille touko–kesäkuussa 2022

Euroopan komissio reagoi nopeasti korkeisiin energian hintoihin ja on julkaissut RePowerEU-tiedonannon. Teknologiateollisuuden kanta tiedonannoissa tarkasteltuihin toimenpiteisiin on selkeä: energian hinnan määräävistä markkinamekanismeista on pidettävä kiinni ja korjaavat toimenpiteet on paras toteuttaa määräaikaisina poikkeuksina valtiontukisääntöihin, jotta ongelmiin joutunutta teollisuutta voidaan tukea. Kotitalouksien tukemiseen sosiaaliturvan järjestelmät ovat paras keino. Lisätietoa siitä, mitä REPowerEU tarkoittaa Suomelle ja Suomen vientiteollisuudelle, löydät tästä ajankohtaiskatsauksesta.   

Venäjään kohdistuvat pakotteet ja vastapakotteet huomioiden Euroopan komissio on ilmoittanut valmistelevansa toukokuun puoliväliin mennessä ehdotuksen niistä toimista, joiden avulla EU voi vapautua fossiilisten polttoaineiden tuonnista Venäjältä. 

Lue Venäjä-pakotteiden vaikutuksista tästä linkistä.

Strategista autonomiaa ja digivihreää siirtymää tavoitellaan myös teollisuuspolitiikassa, josta esimerkkinä jo aiemmin käynnistyneet strategisten erityisintressien hankkeet IPCEIt, joissa suomalaisia yrityksiä osallistuu muun muassa akku- ja vetyklustereihin.  

Siruja Euroopalle-aloite etenee, Suomen ja Teknologiateollisuuden kannoissa korostuvat aloitteen tärkeys sekä rahoittaminen tavalla, joka ei vedä mattoa alta pitkäjänteiseltä strategiselta kehittämiseltä. Aloite ei siis saa vähentää tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien, Digital Europe-ohjelman tai Verkkojen Eurooppa -ohjelman kokonaisrahoitusta.     

Teknologiateollisuuden kantapaperi Data Actiin julkaistiin ja toimitettiin komissiolle 13.5. Suomen kannanmuodostus on edennyt eduskunnassa ja saimme yhdessä EK:n kanssa tärkeitä täsmennyksiä Suomen kantaan muun muassa pilvipalveluiden sääntelyn ja kansainvälisten datan siirtojen osalta. Seuraavana luvassa ovat raportöörien tapaamiset sekä jatkuva yhteistyö vastuuvirkamiesten kanssa.

Toimivat sisämarkkinat ja kestävä kasvu: Meneillään olevia lainsäädäntöhankkeita

Teknologiateollisuuden EU-edunvalvonnan keskeisimpiä vaikuttamiskohteita ovat:

kesällä 2021 julkaistu Fit for 55 -ilmastopaketti
taksonomiaan ja kiertotalouden sääntelyyn vaikuttaminen
alusta- ja datatalouden sääntely (alustatyödirektiivi)
EU-verotus
teollisuusstrategian täytäntöönpano

Komission digialustapaketin käsittely etenee. Digitalouden kehitykseen merkittävästi vaikuttavien AI Actin ja sähköisen tunnistamisen asetuksen käsittely jatkuu. AI Actissa käsitellään valiokunnissa yksityiskohtaisia muutosesityksiä – Teknologiateollisuus ry on käynyt tiivistä vuoropuhelua eri europarlamentaarikkojen sekä valtioneuvoston vastuuvirkamiehen kanssa. Yleinen suunta muutoksissa on teollisuudelle myönteinen.

Kestäviä tuotteita koskeva aloite, joka sisältää säännökset ekosuunnitteludirektiivin päivityksestä ja uudesta digitaalisesta tuotepassista, julkaistiin 30.3. Asetus antaa hyvän pohjan lähteä kehittämään tuotepasseja, jotka ovat avainasemassa kestävän ja vastuullisen toiminnan markkinamekanismissa. Teknologiateollisuudessa on parhaillaan käynnissä selvitys, jossa kehitetään yritysten tarpeita vastaavan tuotepassin konseptia sekä testataan sitä muun muassa akkumineraalien arvoketjussa. Hanke valmistuu kesäkuussa.

Ilmastopaketin keskeisimmät direktiivit edunvalvontatyössä ovat energiatehokkuusdirektiivi, uusiutuvan energian direktiivi, energiaverodirektiivi, päästökauppadirektiivi ja komission uutena hiilivuoden torjuntakeinona ehdottama hiilirajamekanismi. Ehdotusten muutosesitykset ovat parlamentin valiokunnissa käsittelyssä.  Teknologiateollisuuden viestit lyhyesti:

EU-paketin tärkeimmät tavoitteet ovat päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen.
Tärkeimmät keinot systeemisessä muutoksessa kohti hiilineutraalia kiertotaloutta ovat sähköistäminen, digitalisaatio ja vetytalous.
Kaikki toimet tulee tehdä kustannustehokkaasti, markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.
Paras ohjauskeino on markkinaehtoinen päästökauppa, jota ei pidä laajentaa muille sektoreille ennen kuin on selvitetty huolellisesti mahdollisen laajentamisen vaikutukset päästöoikeuden hintaan.

EU:n uusien omien varojen ehdotuksessa 25 prosenttia päästökauppatuloista, 75 prosenttia hiilirajamekanismin tuloista ja 15 prosenttia ns. Pilari 1:n verotuloista ohjattaisiin suoraan EU:n budjetin tilkkeeksi. Teknologiateollisuus suhtautuu lähtökohtaisesti varauksellisesti, koska EU-tason verot vievät tilaa kansalliselta veropolitiikalta. Lausuntomme löydät täältä.
Euroopan komissio julkaisi 12.3. kompromissitekstin minimiverodirektiivistä. Sopimusta ei ole kevään Ecofin-kokouksissa saatu aikaan. Seuraava Ecofin-kokous on toukokuun lopussa. Valmistelua tulisi lykätä odottamaan OECD:n minimiverotuksen mallisääntöjen ja soveltamisohjeiden valmistumista. Lausuntomme löydät täältä.
VAT in the Digital Age -paketin sisältämä veroraportoinnin ja -rekisteröitymisen keventäminen on tervetullut kehityssuunta. Suomen tulee olla aktiivisesti valmistelussa mukana kertomassa hyvästä kehitystyöstään mm. reaaliaikatalouden osalta. Lausuntomme löydät täältä.

Komissio on antanut yritysvastuuta koskevan direktiiviehdotuksen. Yritysten kestävyydestä ja asianmukaisesta huolellisuudesta annettu lainsäädäntöehdotus olisi uutta sääntelyä koko EU:n tasolla. Direktiivin keskeinen sisältö liittyy yritysten toimitusketjuihin ja myös laajemmin arvoketjuihin. Tavoitteena on ehkäistä eritoten kolmansissa maissa tapahtuvia yritysvastuurikkomuksia ja väärinkäytöksiä.

Teknologiateollisuuden vahvistetut vastuullisuuslinjaukset antavat hyvän pohjan vaikuttamistyöllemme varsinkin, kun Suomen ja Teknologiateollisuuden kannat ovat yleensä ottaen samoilla linjoilla. Korjattavaakin esityksestä löytyy: erityisesti vahingonkorvausvastuuta koskevat artiklat ovat tarpeettomat eivätkä sovellu yhteismarkkinoille. Huolestuttavaa on myös se, että direktiiviin on sisällytetty yhtiöiden hallintoon ja päätöksentekoon liittyviä johdon velvoitteita, jotka eivät liity mitenkään toimitusketjujen huolellisuuteen tai jotka eivät ole tarpeen vastuullisuuden päämäärän saavuttamisessa. Teknologiateollisuus tekee tiivistä yhteistyötä EK:n kanssa, jotta sääntelyehdotuksen ylilyönnit saadaan korjattua. Teknologiateollisuuden kantapaperi julkaistaan lähipäivinä.

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta (ENVI) äänesti 17. toukokuuta omista muutosehdotuksistaan EU-komission esittämään päästökaupan ja hiilirajamekanismin toteutusehdotuksiin. Näihin ehdotuksiin liittyy useita teollisuuden kannalta hyvin haastavia ja merkittäviä muutoksia. Valiokunta ehdottaa päästökauppaan merkittäviä kiristyksiä, ENVI-valiokunta ehdottaa mietinnössään teknologiateollisuudelle tärkeän ilmaisjaon lopettamista jo vuoteen 2030 mennessä ja edelleen päästökaupan laajentamista uusille sektoreille. Teknologiateollisuuden kannalta hyvää oli epäsuoran kompensaation säilyminen päästökaupassa sekä talvimerenkulun huomioiminen, tosin määräaikaisesti vuoteen 2029 asti.

Ilmaisjaon vaikutusta kuvaa se, että Suomessa teollisuudelle ja kaukolämmitykselle jaettiin 12,5 miljoonaa päästöoikeutta maksutta vuonna 2021. Päästöoikeuden 80 euron hinnalla tämän määrän hankkiminen huutokaupasta olisi maksanut miljardi euroa. Seuraavaksi asiasta äänestetään Euroopan parlamentin täysistunnossa ja lopullisen muotonsa direktiivi saa parlamentin, neuvoston ja komission päätösneuvotteluissa. Ympäristövaliokunnan raportti on päästökaupan laajuuden ja ilmaisjaon osalta varsin kaukana Teknologiateollisuuden kannoista. Jatkamme vaikuttamista Suomen kantaan neuvostossa että parlamenttiin vielä ennen täysistuntoa erityisesti parlamentin teollisuusvaliokunnan lausunnon pohjalta.

Teknologiateollisuus ry:n kannan päästökauppaan löydät täältä.

Tulevat aloitteet:

Sisämarkkinoiden hätäapuväline: Liittyy kilpailupolitiikkaan häiriötilanteissa. Hätäapuvälineellä tavoitellaan rakenteellisia ratkaisuja henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi mahdollisissa tulevissa kriiseissä. Säädös, ml. vaikutustenarviointi, Q1/2022.
Cyber Resilience Act Q3/2022: Horisontaalinen kyberturvaesitys, muun muassa tietoturvastandardeja ja vaatimuksia tietoturvaratkaisuille. Ennakkovaikuttaminen esitykseen on käynnissä.
VAT for Digital Age (eLaskutus, veroraportoinnin digitalisointi, alv-velvolliseksi rekisteröityminen vain yhteen EU-maahan), Direktiivi tulossa Q3/2022.
Pilari 1 -direktiivi (markkinamaalle lisää verotusoikeutta suurten kansainvälisten yritysten tuloksesta) Q4/2022
BEFIT-direktiivi (EU:n yhteinen yhdistetty yritysveromalli) tulossa 2023, ensimmäinen lausuntokierros paketista Q3/2022.

Ajankohtaiset EU-rahoitushaut, Suomen kestävän kasvun ohjelman haut ja uudet myyntimahdollisuudet

Tämän lisäksi TEM on avannut uuden energiateknologian ja suurten demonstraatiohankkeiden investointitukien haun. Haku on avoinna 31.8 asti. Hallituksen vuoden 2022 talousarvioon tätä tarkoitusta varten on varattu 53 miljoonaa euroa myöntövaltuutta.

Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on avoinna muitakin teknologiayritysten kannalta kiinnostavia hakuja. Lisätietoja hauista löydät täältä.

Tapahtumia

Toukokuun EU-Foorumissa 13.5. syvennyttiin europarlamentaarikko Eero Heinäluoman johdattelemana aiheeseen EU:n kestävä verotus. Yrityspuheenvuoron piti SSAB:n arvonlisäveroasiantuntija Inka Rainemaa, Teknologiateollisuuden puheenvuoron veropolitiikan johtava asiantuntija Maria Volanen. Tilaisuuden tallenne ja materiaalit löytyvät tapahtuman sivuilta.

EU-viesti: Ajankohtaista tietoa yrityksille huhti–toukokuussa 2022

Ukrainan sota on yhtenäistänyt Euroopan unionin jäsenvaltioita hyvin nopeasti. Energiaomavaraisuuden ja turvallisuuden – erityisesti kyberturvan – aiheet ovat nousseet vahvasti EU:n agendalle. Koostamme ajankohtaisia EU-asioita jäsenyritysten tietoon kerran kuukaudessa.

MENEILLÄÄN EU:SSA: TAVOITTEENA ISKUNKESTÄVÄ JA TALOUDELLISESTI RIIPPUMATON EUROOPPA – HAASTEENA ENERGIA JA MATERIAALIT

Euroopan komissio reagoi nopeasti korkeisiin energian hintoihin ja julkaisi RePowerEU-tiedonannon. Teknologiateollisuuden kanta tiedonannoissa tarkasteltuihin toimenpiteisiin on selkeä: energian hinnan määräävistä markkinamekanismeista on pidettävä kiinni ja korjaavat toimenpiteet on paras toteuttaa määräaikaisina poikkeuksina valtiontukisääntöihin, jotta ongelmiin joutunutta teollisuutta voidaan tukea. Kotitalouksien tukemiseen sosiaaliturvan järjestelmät ovat paras keino. Lisätietoa siitä, mitä RePowerEU tarkoittaa Suomelle ja Suomen vientiteollisuudelle, löydät tästä ajankohtaiskatsauksesta.

Venäjään kohdistuvat pakotteet ja vastapakotteet huomioiden Euroopan komissio on ilmoittanut valmistelevansa toukokuun puoleenväliin mennessä ehdotuksen toimista, joiden avulla EU voi vapautua fossiilisten polttoaineiden tuonnista Venäjältä (REPowerEU). Siruja Euroopalle-aloite etenee, Suomen ja Teknologiateollisuuden kannoissa korostuvat aloitteen tärkeys sekä rahoittaminen tavalla, joka ei vedä mattoa alta pitkäjänteiseltä strategiselta kehittämiseltä. Aloite ei siis saa vähentää tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien, Digital Europe-ohjelman tai Verkkojen Eurooppa -ohjelman rahoitusta.

Lue Venäjä-pakotteiden vaikutuksista tästä linkistä.

Komission tärkein datasäännös, ehdotus Data Actiksi julkaistiin helmikuussa. Ehdotuksella komissio pyrkii luomaan Eurooppaan uuden datan markkinan. Laitteet tulisi suunnitella ja toteuttaa niin, että niiden käytöstä syntyvä data on reaaliajassa käyttäjän saatavissa. Komissio pyrkii myös muokkaamaan pilvipalvelujen markkinaa lopettamalla kolmen vuoden aikana palveluntarjoajan vaihtamisesta perittävät maksut ja pyrkii kannustamaan palveluntarjoajia kehittämään standardointia ja toimintatapoja niin, että palvelun käyttäjien mahdollisuus pilkkoa tarjontaa erilaisiin osiin käsitteen toiminnallinen vastaavuus avulla.

Teknologiateollisuuden ensimmäiset reaktiot esitykseen ovat täällä. Esitystä puitiin yhdessä komission CNCT-pääosaston kanssa huhtikuun alussa. Suomen kantaa aloitteeseen käsitellään eduskunnassa kuluvalla viikolla, ja Teknologiateollisuuden kantapaperi on viimeistelyssä.

TOIMIVAT SISÄMARKKINAT JA KESTÄVÄ KASVU: MENEILLÄÄN OLEVIA LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEITA

Teknologiateollisuuden EU-edunvalvonnan keskeisimpiä vaikuttamiskohteita ovat:

kesällä julkaistu Fit for 55 -ilmastopaketti
taksonomiaan ja kiertotalouden sääntelyyn vaikuttaminen
alusta- ja datatalouden sääntely (alustatyödirektiivi)
EU-verotus
teollisuusstrategian täytäntöönpano

Komission digialustapaketin käsittely etenee. Alustojen markkinakäyttäytymistä sääntelevan Digital Market Actin (DMA) osalta trilogit saatiin päätökseen 24.3. ja alustojen vastuita sääntelevä Digital Services Act (DSA) pyritään saamaan päätökseen kesäkuun loppuun mennessä. Digitalouden kehitykseen merkittävästi vaikuttavien AI Actin ja sähköisen tunnistamisen asetuksen käsittely jatkuu. AI Actissa käsitellään valiokunnissa yksityiskohtaisia muutosesityksiä – Teknologiateollisuus on käynyt tiivistä vuoropuhelua eri europarlamentaarikkojen sekä valtioneuvoston vastuuvirkamiehen kanssa. Yleinen suunta muutoksissa on teollisuudelle myönteinen.

Kestäviä tuotteita koskeva aloite, joka sisältää säännökset ekosuunnitteludirektiivin päivityksestä ja uudesta digitaalisesta tuotepassista, julkaistiin 30.3. Asetus antaa hyvän pohjan lähteä kehittämään tuotepasseja, jotka ovat avainasemassa kestävän ja vastuullisen toiminnan markkinamekanismissa. Teknologiateollisuudessa on parhaillaan käynnissä selvitys, jossa kehitetään yritysten tarpeita vastaavan tuotepassin konseptia sekä testataan sitä muun muassa akkumineraalien arvoketjussa. Hanke valmistuu kesäkuussa.

Ilmastopaketin keskeisimmät direktiivit edunvalvontatyössä ovat energiatehokkuusdirektiivi, uusiutuvan energian direktiivi, energiaverodirektiivi, päästökauppadirektiivi ja komission uutena hiilivuoden torjuntakeinona ehdottama hiilirajamekanismi. Ehdotusten muutosesitykset ovat parlamentin valiokunnissa käsittelyssä. Teknologiateollisuuden viestit lyhyesti:

EU-paketin tärkeimmät tavoitteet ovat päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen.
Tärkeimmät keinot systeemisessä muutoksessa kohti hiilineutraalia kiertotaloutta ovat sähköistäminen, digitalisaatio ja vetytalous.
Kaikki toimet tulee tehdä kustannustehokkaasti, markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.
Paras ohjauskeino on markkinaehtoinen päästökauppa, jota ei pidä laajentaa muille sektoreille ennen kuin on selvitetty huolellisesti mahdollisen laajentamisen vaikutukset päästöoikeuden hintaan.

Verotuksen keskeisimmät direktiivit edunvalvontatyössä ovat EU:n oman verotusoikeuden ehdotus, pilari 1 -direktiivi, pilari 2 -direktiivi (yritysten minimiverotus) sekä VAT for Digital Age -paketti direktiivi.

Euroopan komissio julkaisi 12.3. kompromissitekstin minimiverodirektiivistä. Ehdotus oli keskustelussa 15.3. ja 5.4. Ecofin-kokouksissa. Sopimusta ei saatu aikaan, ja keskustelua jatketaan seuraavassa Ecofin-kokouksessa toukokuun lopussa. Direktiivin voimaansaattamiselle ehdotetaan Teknologiateollisuudenkin ajamaa vuoden lisäaikaa 31.12.2023 saakka, mutta myös valmistelua tulisi lykätä odottamaan OECD:n minimiverotuksen mallisääntöjen ja soveltamisohjeiden valmistumista. Linkki uuteen ehdotukseen löytyy täältä.

Komissio on antanut yritysvastuuta koskevan direktiiviehdotuksen. Yritysten kestävyydestä ja asianmukaisesta huolellisuudesta annettu lainsäädäntöehdotus olisi uutta sääntelyä koko EU:n tasolla. Direktiivin keskeinen sisältö liittyy yritysten toimitusketjuihin ja myös laajemmin arvoketjuihin. Tavoitteena on ehkäistä eritoten kolmansissa maissa tapahtuvia yritysvastuurikkomuksia ja väärinkäytöksiä.

Teknologiateollisuuden vahvistetut vastuullisuuslinjaukset antavat hyvän pohjan vaikuttamistyöllemme varsinkin, kun Suomen ja Teknologiateollisuuden kannat ovat yleensä ottaen samoilla linjoilla. Korjattavaakin esityksestä löytyy: erityisesti vahingonkorvausvastuuta koskevat artiklat pitäisi muuttaa siten, etteivät ne ohita vahingonkorvausoikeudellisia perusperiaatteita. Huolestuttavaa on myös se, että direktiiviin on sisällytetty yhtiöiden hallintoon ja päätöksentekoon liittyviä johdon velvoitteita, jotka eivät liity mitenkään toimitusketjujen huolellisuuteen tai jotka eivät ole tarpeen vastuullisuuden päämäärän saavuttamisessa. Teknologiateollisuus tekee tiivistä yhteistyötä EK:n kanssa, jotta sääntelyehdotuksen ylilyönnit saadaan korjattua.

Tulevat aloitteet:

Sisämarkkinoiden hätäapuväline: Liittyy kilpailupolitiikkaan häiriötilanteissa. Hätäapuvälineellä tavoitellaan rakenteellisia ratkaisuja henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi mahdollisissa tulevissa kriiseissä. Säädös, ml. vaikutustenarviointi, Q1/2022.
Cyber Resilience Act Q3/2022: Horisontaalinen kyberturvaesitys, muun muassa tietoturvastandardeja ja vaatimuksia tietoturvaratkaisuille. Ennakkovaikuttaminen esitykseen on käynnissä.
VAT for Digital Age (eLaskutus, veroraportoinnin digitalisointi, alv-velvolliseksi rekisteröityminen vain yhteen EU-maahan), lausunnon määräaika Q2/2022
Pilari 1 -direktiivi (markkinamaalle lisää verotusoikeutta suurten kansainvälisten yritysten tuloksesta) Q3/2022

AJANKOHTAISET EU-RAHOITUSHAUT, SUOMEN KESTÄVÄN KASVUN OHJELMAN HAUT JA UUDET MYYNTIMAHDOLLISUUDET

COVID19-pandemiasta nousemiseksi EU:ssa käynnistettiin yli 300 miljardin euron kestävän kasvun rahasto, josta yli 26 prosenttia kohdennetaan digitalisaatioon ja lähes 40 prosenttia vihreään siirtymään. Komissio on julkaissut maakohtaiset suunnitelmat täällä.

Business Finland on kerännyt yhdessä lähetystöverkoston kanssa tietoa eri jäsenvaltioiden hankkeista Berliinin toimipisteeseen keskitetyssä toimistossa. Tietoa aukeavista vientimahdollisuuksista julkaistaan Market Opportunities -sivustolla.

Hallitus on varannut Suomen kestävän kasvun ohjelmassa kokonaisuudessaan 520 miljoonaa euroa energiainvestointeihin. Ensimmäiseen tulevaisuuden energiaratkaisujen investointihankehakuun tuli määräaikaan (4.3) mennessä 86 hakemusta. Ensimmäiset tukipäätökset tehdään kevään 2022 aikana. Haun ulkopuolelle jääneisiin alle viiden miljoonan euron uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hankkeisiin on mahdollista edelleen hakea energiatukea. Lisätietoja tästä tuesta on osoitteessa tem.fi/energiatuki

Tämän lisäksi TEM on avannut uuden energiateknologian ja suurten demonstraatiohankkeiden investointitukien haun. Haku on avoinna 31.8 asti. Hallituksen vuoden 2022 talousarvioon tätä tarkoitusta varten on varattu 53 miljoonaa euroa myöntövaltuutta. TEM järjestää 3.5.2022 kello 13–14.30 webinaarin, jossa kerrotaan vuoden 2022 hausta tarkemmin. Tilaisuuteen voi ilmoittautua tästä linkistä.

Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on avoinna muitakin teknologiayritysten kannalta kiinnostavia hakuja. Lisätietoja hauista löydät täältä.

EU:n uudet TKI-ohjelmat ovat käynnistyneet. Useita Horisontti Eurooppa-, Digitaalinen Eurooppa- ja Verkkojen Eurooppa -ohjelmien hakuja on avoinna. Lisätietoa hauista löydät komission hakuportaalista tästä linkistä sekä Teknologiateollisuuden nettisivuilta. Yhteenvetoja ensimmäisten hakujen tuloksista on saatavilla kesän aikana.

EU:n Innovaatiorahaston seuraava pienten hankkeiden (CAPEX< € 7,5 milj.) haku avattiin 31.3.2022 ja sen budjetti on noin 100 miljoonaa euroa. Haku on avoinna 31.8 saakka ja päätökset rahoitettavista hankkeista tehdään vuoden 2023 alussa. Lisätietoa innovaatiorahastosta, ensimmäisten hakukierrosten tuloksista ja uusista hauista löydät komission sivuilta tästä linkistä.

TAPAHTUMIA

Toukokuun EU-Foorumissa 13.5. syvennytään europarlamentaarikko Eero Heinäluoman johdattelemana aiheeseen EU:n kestävä verotus. Teknologiateollisuuden puheenvuoron pitää veropolitiikan johtava asiantuntija Maria Volanen.
Helmikuun EU-foorumin aiheena oli Materiaali ja energiapula Euroopassa, tilaisuuden tallenne ja materiaalit löytyvät tapahtuman sivulta.

EU-viesti: Ajankohtaista tietoa yrityksille maalis-huhtikuussa 2022

MENEILLÄÄN EU:SSA: TAVOITTEENA ISKUNKESTÄVÄ JA TALOUDELLISESTI RIIPPUMATON EUROOPPA

Euroopan Neuvosto kokoontui 10.–11.3. Versailles'n palatsissa Ukrainan-tilanteen teemalla. Kokouksen julkilausumassa on neljä asiaa: EU:n puolustuskyky, energiajärjestelmän riippumattomuus ja taloudellisen pohjan laajentaminen sekä investointien edistäminen. Ranskalle Euroopan strategisen autonomian ja puolustusyhteistyön syventäminen on tärkeä asia, mutta Suomen ja muiden pragmaattisten jäsenvaltioiden suhtautuminen on pidättäytyvä.

Energiajärjestelmän riippumattomuus eli fossiilisten energialähteiden korvaaminen fossiilittomilla käy hyvin yksiin Teknologiateollisuuden vähähiilisyystiekartan tavoitteiden kanssa. Haasteena on erityisesti Saksan merkittävä riippuvuus Venäjältä tuoduista fossiilisista polttoaineista.

Lue Venäjä-pakotteiden vaikutuksista tästä linkistä.

Venäjään kohdistuvat pakotteet ja vastapakotteet huomioiden EU:n komissio on ilmoittanut valmistelevansa toukokuun puoleenväliin mennessä ehdotuksen toimista, joiden avulla EU voi vapautua fossiilisten polttoaineiden tuonnista Venäjältä. Lisätietoa EU:n toimista löydät tästä linkistä (REPowerEU). Teknologiateollisuus valmistelee omaa kannanottoaan asiaan.

Komissio on valmistellut elinkeinoelämän ja jäsenmaiden edustajista koostuvan Industrial Forumin tukemana lento-, maa- ja meriliikenteen vihreää siirtymää koskevan valmisteluasiakirjan. Sitä koskeva konsultaatio on avoinna 31.3.2022 asti.

Komissio esitteli helmikuun alussa esityksensä puolijohteista digisuvereniteettia tavoittelevalla Siruja Euroopalle -aloitteen alla. Kyseessä on asetusehdotuksen ja tiedonannon kokonaisuus, jolla pyritään varmistamaan EU:n toimitusvarmuus, häiriönsietokyky ja teknologinen johtajuus puolijohdeteknologioiden ja -sovellusten alalla.

Sirualoitteen taustalla ovat puolijohdepulan aiheuttamat häiriöt ja keskeytykset tuotannossa, johon vaikuttavat pandemian ohella geopoliittiset muuttujat. Uudella sirusäädöksellä halutaan vahvistaa EU:n vahvuuksia teknologisena edelläkävijänä ja ehkäistä toimitusketjujen häiriöitä sekä tiivistää jäsenmaiden yhteistyötä. Säädöksellä on tarkoitus saada liikkeelle yli 43 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä investointeja ja saavuttaa EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoite kaksinkertaistaa EU:n nykyinen markkinaosuus sirutuotannosta 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Esitystä on käyty läpi tuoreeltaan Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmän, EK:n ja vastuuministeriö TEMin kanssa. Lisätietoja komission tiedotteesta.

Komission tärkein datasäännös, ehdotus Data Actiksi julkaistiin helmikuussa. Ehdotuksella komissio pyrkii luomaan Eurooppaan uuden datan markkinan. Laitteet tulisi suunnitella ja toteuttaa niin, että niiden käytöstä syntyvä data on reaaliajassa käyttäjän saatavissa. Datan käyttöön oikeutettuja käyttäjiä ovat niin luonnolliset henkilöt kuin yrityksetkin. Komissio pyrkii myös muokkaamaan pilvipalvelujen markkinaa lopettamalla kolmen vuoden aikana palveluntarjoajan vaihtamisesta perittävät maksut ja pyrkii kannustamaan palveluntarjoajia kehittämään standardointia ja toimintatapoja niin, että palvelun käyttäjien mahdollisuus pilkkoa tarjontaa erilaisiin osiin käsitteen toiminnallinen vastaavuus avulla.

Teknologiateollisuuden ensimmäiset reaktiot esitykseen ovat täällä. Esityksen käsittely jatkuu yhdessä jäsenyritysten, komission, Suomen ministeriöiden ja avain-MEP:ien kanssa.

Komissio julkisti esityksensä uudesta standardointistrategiasta, jolla tavoitellaan EU:n kilpailukyvyn ja innovaatiopotentiaalin vahvistamista sekä vankkaa asemaa maailmanlaajuisten standardien asettamisessa. Helmikuun alussa annettua esitystä analysoidaan Teknologiateollisuuden toimistolla parhaillaan. Lisätietoa komission tiedotteesta.

Jännitteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne heijastuu myös elinkeinoelämään, jossa varaudutaan mahdollisiin uusiin Venäjää koskeviin pakotteisiin. Teknologiateollisuus seuraa tilannetta tarkasti yhdessä muiden vientiliittojen ja Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa.

Teknologiateollisuus on yhdessä muun elinkeinoelämän kanssa kiinnittänyt huomiota myös talvimerenkulun ja kuljetusten toimintaedellytyksiin.

TOIMIVAT SISÄMARKKINAT JA KESTÄVÄ KASVU: MENEILLÄÄN OLEVIA LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEITA

Teknologiateollisuuden EU-edunvalvonnan keskeisimpiä vaikuttamiskohteita ovat: kesällä julkaistu Fit for 55 -ilmastopaketti, taksonomiaan ja kiertotalouden sääntelyyn vaikuttaminen, alusta- ja datatalouden sääntely (DMA, DSA ja alustatyödirektiivi) sekä teollisuusstrategian täytäntöönpano. DMA:ssa ja DSA:ssa saataneen trilogit päätökseen Ranskan kauden aikana. Digitalouden kehitykseen merkittävästi vaikuttavien AI Actin ja sähköisen tunnistamisen asetuksen käsittely jatkuu.

Ilmastopaketin keskeisimmät direktiivit edunvalvontatyössä ovat energiatehokkuusdirektiivi, uusiutuvan energian direktiivi, energiaverodirektiivi, hiilirajamekanismi ja päästökauppadirektiivi. Teknologiateollisuuden viestit lyhyesti:

EU-paketin tärkeimmät tavoitteet ovat päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen.
Tärkeimmät keinot systeemisessä muutoksessa kohti hiilineutraalia kiertotaloutta ovat sähköistäminen, digitalisaatio ja vetytalous.
Kaikki toimet tulee tehdä kustannustehokkaasti, markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.
Paras ohjauskeino on markkinaehtoinen päästökauppa, jota ei pidä laajentaa muille sektoreille ennen kuin on selvitetty huolellisesti mahdollisen laajentamisen vaikutukset päästöoikeuden hintaan.

Euroopan komissio julkaisi 12.3. kompromissitekstin minimiverodirektiivistä. Ehdotus on keskustelussa 15.3. Ecofin-kokouksessa. Sopimusta ei saatu aikaan, ja keskustelua jatketaan seuraavassa Ecofin-kokouksessa 5.4. Direktiivin voimaansaattamiselle ehdotetaan Teknologiateollisuudenkin ajamaa vuoden lisäaikaa 31.12.2023 saakka. Linkki uuteen ehdotukseen löytyy täältä.

Yritysvastuuesitys annettu. Komissio antoi yritysvastuusta direktiiviehdotuksen hiihtolomaviikolla. Alustavissa arvioissa minimiharmonisoivalla direktiivillä ei välttämättä saavuteta yhtenäistä oikeustilaa Euroopassa. Moneen suuntaan vetävät vaatimukset yrityksille ja päällekkäisyys olemassa olevan ja vielä käsittelyssä olevan EU-sääntelyn kanssa vaatii vielä paljon työtä toimielimissä. Vaikuttamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä EK:n kanssa.

Tulevat aloitteet:

REPowerEU: Euroopan komissio on esittänyt luonnoksen suunnitelmasta, jonka tavoitteena on lopettaa Euroopan riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista jo ennen vuotta 2030. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi toimenpiteet aloitetaan kaasusta.
Sisämarkkinoiden hätäapuväline: Liittyy kilpailupolitiikkaan häiriötilanteissa. Hätäapuvälineellä tavoitellaan rakenteellisia ratkaisuja henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi mahdollisissa tulevissa kriiseissä. Säädös, ml. vaikutustenarviointi, Q1/2022.
Cyber Resilience Act Q3/2022: Horisontaalinen kyberturvaesitys, muun muassa tietoturvastandardeja ja vaatimuksia tietoturvaratkaisuille. Ennakkovaikuttaminen esitykseen on käynnissä.
VAT for Digital Age (eLaskutus, veroraportoinnin digitalisointi, alv-velvolliseksi rekisteröityminen vain yhteen EU-maahan), lausunnon määräaika Q2/2022
Pilari 2 -direktiivi (minimiverotus), lausunnon määräaika Q2/2022
DEBRA, laskennallinen verovähennys oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta Q2/2022
Pilari 1 -direktiivi (markkinamaalle lisää verotusoikeutta suurten kansainvälisten yritysten tuloksesta) Q3/2022

AJANKOHTAISET EU-RAHOITUSHAUT, SUOMEN KESTÄVÄN KASVUN OHJELMAN HAUT JA UUDET MYYNTIMAHDOLLISUUDET

Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisten energiainvestointitukien ensimmäiseen hakuun saapui määräaikaan 4.3.2022 mennessä 86 hakemusta. Investointituki on tarkoitettu tulevaisuuden energiaratkaisuihin, joilla tähdätään muun muassa hiilineutraaliuteen ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Tukea haettiin yhteensä 1,65 miljardia euroa. Suunnitellut investoinnit liittyvät muun muassa sähkön-, vedyn- ja kaukolämmönsiirtoon, aurinko- ja tuulienergiaan, biokaasuun, vetyyn, teollisuusprosessien sähköistämiseen ja energiatehokkuuteen.

Hallitus on varannut Suomen kestävän kasvun ohjelmassa kokonaisuudessaan 520 miljoonaa euroa näihin energiainvestointeihin. Ensimmäiset tukipäätökset tehdään kevään 2022 aikana. Haun ulkopuolelle jääneisiin alle 5 miljoonan euron uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hankkeisiin on mahdollista edelleen hakea energiatukea. Lisätietoja tästä tuesta on osoitteessa: tem.fi/energiatuki

Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on avoinna useita muitakin teknologiayritysten kannalta kiinnostavia hakuja. Lisätietoja hauista löydät täältä.

EU:n Innovaatiorahaston seuraava pienten hankkeiden (CAPEX< € 7,5 milj.) haku avataan 31.3.2022 ja sen budjetti on noin 100 miljoonaa euroa. Haku tulee olemaan auki elokuuhun asti ja päätökset rahoitettavista hankkeista tehdään vuoden 2023 alussa. Lisätietoa innovaatiorahastosta, ensimmäisten hakukierrosten tuloksista ja uusista hauista löydät komission sivuilta tästä linkistä.

Tapahtumia

Toukokuun EU-Foorumissa 13.5. syvennytään europarlamentaarikko Eero Heinäluoman johdattelemana kysymykseen EU:n omista varoista sekä verotuksen uudistuksiin.
Helmikuun EU-foorumin aiheena oli Materiaali ja energiapula Euroopassa, tilaisuuden tallenne ja materiaalit löytyvät tapahtuman sivulta.

EU-viesti: Ajankohtaista tietoa yrityksille helmi-maaliskuussa 2022

MENEILLÄÄN EU:SSA: TAVOITTEENA DIGISUVERENITEETTI JA KESTÄVÄ KILPAILUKYKY

Neuvoston puheenjohtajamaa Ranska on presidentti Emmanuel Macronin johdolla esiintynyt näyttävästi EU:n johtoroolissa, mitä ovat alleviivaanneet esimerkiksi taannoinen kahdenvälinen tapaaminen sek puhelut Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Strateginen autonomia merkitsee Ranskalle suvereniteettia, valtiovetoisuutta ja tarvittaessa myös voiman näyttämistä, jopa käyttämistä. Pidemmälle meneviin puolustusunionisuunnitelmiin pragmaattisemmat maat, kuten Suomi, suhtautuvat pidättyväisesti.

Lue Venäjä-pakotteiden vaikutuksista tästä linkistä.

”Strategista autonomiaa” tavoitellaan myös teollisuuspolitiikassa, josta esimerkkinä jo aiemmin käynnistyneet strategisten erityisintressien hankkeet IPCEIt, joissa suomalaisia yrityksiä osallistuu muun muassa akku- ja vetyklustereihin. Uutena aloitteena komissio esitteli helmikuun alussa esityksensä puolijohteista ”digisuvereniteettia” tavoittelevalla ”Siruja Euroopalle” -aloitteen alla. Kyseessä on laaja-alainen toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään varmistamaan EU:n toimitusvarmuus, häiriönsietokyky ja teknologinen johtajuus puolijohdeteknologioiden ja -sovellusten alalla.

Esitystä on käyty läpi tuoreeltaan Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmän, EK:n ja vastuuministeriö TEMin kanssa. Lisätietoja komission tiedotteesta.

Teknologiateollisuus on yhdessä muun elinkeinoelämän kanssa kiinnittänyt huomiota myös talvimerenkulun ja kuljetusten toimintaedellytyksiin.

TOIMIVAT SISÄMARKKINAT JA KESTÄVÄ KASVU: MENEILLÄÄN OLEVIA LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEITA

- EU-paketin tärkeimmät tavoitteet ovat päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen.

- Tärkeimmät keinot systeemisessä muutoksessa kohti hiilineutraalia kiertotaloutta ovat sähköistäminen, digitalisaatio ja vetytalous.

- Kaikki toimet tulee tehdä kustannustehokkaasti, markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.

- Paras ohjauskeino on markkinaehtoinen päästökauppa, jota ei pidä laajentaa muille sektoreille ennen kuin on selvitetty huolellisesti mahdollisen laajentamisen vaikutukset päästöoikeuden hintaan.

Hallitus antoi eduskunnalle U-kirjelmän minimiverodirektiivistä 10.2.2022. Suomi valitettavasti hyväksyy minimiverodirektiivin erittäin tiukan aikataulun (voimaantulo 1.1.2023) mutta toisaalta toivoo, ettei OECD:n malliverosäännöistä juuri poikettaisi.

Kaikki toimet tulee tehdä kustannustehokkaasti, markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.
Paras ohjauskeino on markkinaehtoinen päästökauppa, jota ei pidä laajentaa muille sektoreille ennen kuin on selvitetty huolellisesti mahdollisen laajentamisen vaikutukset päästöoikeuden hintaan.

Tulevat aloitteet:

Sisämarkkinoiden hätäapuväline: Liittyy kilpailupolitiikkaan häiriötilanteissa. Hätäapuvälineellä tavoitellaan rakenteellisia ratkaisuja henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi mahdollisissa tulevissa kriiseissä. Säädös, ml. vaikutustenarviointi, Q1/2022.
Data Act (siirtynyt vuodelta 2021): Datan jakaminen julkiselle sektorille, yritysten väliset datan jakamisen sopimukset, dataan pääsy eräissä tapauksissa, tietokantasuojatarkastelu, älykkäät sopimukset.
Cyber Resilience Act Q3/2022: Horisontaalinen kyberturvaesitys, muun muassa tietoturvastandardeja ja vaatimuksia tietoturvaratkaisuille. Ennakkovaikuttaminen esitykseen on käynnissä.
VAT for Digital Age (eLaskutus, veroraportoinnin digitalisointi, alv-velvolliseksi rekisteröityminen vain yhteen EU-maahan), lausunnon määräaika Q2/2022
Pilari 2 -direktiivi (minimiverotus), lausunnon määräaika Q2/2022
DEBRA, laskennallinen verovähennys oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta Q2/2022
Pilari 1 -direktiivi (markkinamaalle lisää verotusoikeutta suurten kansainvälisten yritysten tuloksesta) Q3/2022

Komissiolta odotetaan lähiviikkoina lisäksi esityksiä yritysvastuusta (siirtynyt monesti, tuorein tieto 23.2.), paljon odotetusta datasäännöksestä (23.2.) sekä tuotteiden kestävyydestä

DATA ACT: DATASTRATEGIAN TÄRKEIMMÄSTÄ HANKKEESTA KIINNOSTAVAA ENNAKKOTIETOA

Komission datastrategian tärkeimmästä hankkeesta tihkui kiinnostavaa ennakkotietoa helmikuun alussa, kun Data Actista vuodettiin keskeneräinen versio. Data Act-nimisellä asetuksella velvoitettaisiin tuotteita valmistavat yritykset toteuttamaan tuotteensa siten, että tuotteiden käyttäjät saisivat tuotteiden käytöstä syntyvän datan helposti ja korvauksetta käyttöönsä.

Säännös pyrkii käytäntöön, jossa datan käyttö ja jakaminen olisi läpinäkyvää ja jossa tuotteita käyttävät yritykset ja kuluttajat saisivat pääsyn käyttödataan rajapintojen kautta. Säädöksellä pyrittäisiin edistämään myös datan yhteentoimivuutta yli toimialarajojen, ensisijaisesti standardien ja tarvittaessa yhteisten vaatimusten avulla.

Jäsenyritysten kanssa digitalisaatiotyöryhmässä käydyn keskustelun perusteella keskeinen kysymys tulee olemaan käytöstä syntyvän datan määrittely ja sitä kautta määrittyvä yritysten kyky huolehtia IPR:n ja liikesalaisuuksien suojasta. Jos datan määrittelyssä aloite saadaan pidettyä yrityksillä, voi asetus parhaimmillaan luoda Eurooppaan markkinamekanismin laitteiden käyttödatalle ja siihen perustuville palveluille. Tämä voisi edistää datan hyödyntämistä erityisesti PK-yrityksissä ja antaisi kilpailuedun datakäytännöissään edistyksellisille yrityksille.

Teknologiateollisuuden ensimmäiset reaktiot esitykseen ovat täällä.

UUSIA MYYNTIMAHDOLLISUUKSIA EU:N KESTÄVÄN KASVUN RAHASTOSTA?

COVID19-pandemiasta nousemiseksi EU:ssa käynnistettiin yli 300 miljardin euron kestävän kasvun rahasto, josta yli 26 prosenttia kohdennetaan digitalisaatioon ja lähes 40 prosenttia vihreään siirtymään. Komissio on julkaissut maakohtaiset suunnitelmat täällä.

Business Finland on kerännyt yhdessä lähetystöverkoston kanssa tietoa eri jäsenvaltioiden hankkeista Berliinin toimipisteeseen keskitetyssä toimistossa. Tietoa aukeavista vientimahdollisuuksista julkaistaan Market Opportunities -sivustolla.

AJANKOHTAISET EU-RAHOITUSHAUT JA SUOMEN KESTÄVÄN KASVUN OHJELMA

Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on avattu energiainvestointitukien ensimmäinen haku, joka on käynnissä 20.12.2021–4.3.2022. Ensimmäinen haku on suunnattu energiainvestointi- ja energiainfrastruktuurihankkeisiin, joiden hyväksyttävät kustannukset ylittävät 5 miljoonaa euroa. Lisätietoa hausta löydät täältä.

Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on avoinna useita muitakin teknologiayritysten kannalta kiinnostavia hakuja. Lisätietoja hauista löydät täältä.

EU:n uudet TKI-ohjelmat ovat käynnistyneet. Useita Horisontti Eurooppa-, Digitaalinen Eurooppa- ja Verkkojen Eurooppa -ohjelmien hakuja on avoinna. Lisätietoa hauista löydät komission hakuportaalista tästä linkistä sekä Teknologiateollisuuden nettisivuilta.

Päästökauppatuloista rahoitetun EU:n Innovaatiorahaston suurten hankkeiden haku on auki vielä 3.3.2022 asti. Haun budjetti on arviolta 1,5 miljardia euroa. Seuraava pienten hankkeiden (CAPEX< € 7,5 milj.) haku avataan 31.3.2022 ja sen budjetti on noin 100 miljoonaa euroa. Haku tulee olemaan auki elokuuhun asti ja päätökset rahoitettavista hankkeista tehdään vuoden 2023 alussa. Lisätietoa innovaatiorahastosta, ensimmäisten hakukierrosten tuloksista ja uusista hauista löydät komission sivuilta tästä linkistä.

TAPAHTUMIA

Teknologiateollisuus ry ja vientiliitot järjestävät 18.2. keskustelutilaisuuden How to decarbonize Europe with EU ETS? Tilaisuudessa tarkastellaan pohjoismaista lähestymistä päästökauppaan ja ilmaisjaon roolia hallitussa siirtymässä hiilineutraaliin talouteen.
Seuraava EU-foorumi järjestetään huhtikuussa, lisätietoa aiheesta ja puhujista saat lähempänä ajankohtaa Teknologiateollisuuden Tapahtumat-sivulta.
Toukokuun EU-Foorumissa 13.5. syvennytään europarlamentaarikko Eero Heinäluoman johdattelemana kysymykseen EU:n omista varoista sekä verotuksen uudistuksiin.
Helmikuun EU-foorumin aiheena oli Materiaali ja energiapula Euroopassa, tilaisuuden tallenne ja materiaalit löytyvät tapahtuman sivulta.

Mäkinen Jussi

Johtaja, EU-regulaatio

Uudistuva teollisuus