Genomitiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen on vallitsevassa tilanteessa ajankohtaisempaa kuin koskaan. Genomistrategian hyvi\u00e4 tavoitteita, kuten ammattilaisten koulutusta, farmakogenetiikkaa ja genomitiedon hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 kansansairauksien riskien arvioinnissa, tulisi edist\u00e4\u00e4 aktiivisesti.<\/p>\n\n\n\n
Vuonna 2015\u00a0sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n (STM) julkaisemassa ehdotuksessa kansalliseksi\u00a0genomistrategiaksi\u00a0Suomeen on suunniteltu perustettavaksi\u00a0Genomikeskus, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 olisi toimia asiantuntijaviranomaisena genomitiedon k\u00e4sittelyyn liittyviss\u00e4 asioissa. Strategia kytkeytyy STM:n\u00a0yksil\u00f6llistetyn l\u00e4\u00e4ketieteen\u00a0hankkeeseen ja on osa\u00a0terveysalan kasvustrategian ja sen tiekartan\u00a0toimeenpanoa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n
Kansallisia yksil\u00f6llistetyn l\u00e4\u00e4ketieteen projekteja on k\u00e4ynniss\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa. Kaikkien kansakuntien t\u00e4ytyy ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oma genominsa, jotta he pystyv\u00e4t hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n yksil\u00f6llistetty\u00e4 l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti. Miten t\u00e4m\u00e4 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestetty, riippuu maasta. <\/p>\n\n\n\n
Suomessa genomistrategia on julkaistu jo viisi vuotta sitten, mutta sen toteutus on j\u00e4\u00e4nyt odottamaan keskuksen perustamista. Olennaista on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 genomitietoa tulisi jo nykytilanteessa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tehokkaammin.<\/p>\n\n\n\n
Genomitiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen on osa laadukasta potilashoitoa jo monella erikoisalalla. Genomitiedon tarve perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa on erilainen. Perinn\u00f6llisyysl\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 ja sy\u00f6p\u00e4taudeissa geenitutkimuksilla on vakiintunut sijansa globaalisti.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s kroonisten sairauksien sekundaaripreventiossa osa toimijoista on jo hyvin pitk\u00e4ll\u00e4 genomitiedon hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 ja riskipotilaita voidaan tunnistaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 polygeenisi\u00e4 riskimallinnuksia. Ennustemallit kehittyv\u00e4t jatkuvasti, kun biologinen ymm\u00e4rrys kasvaa ja k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa.<\/p>\n\n\n\n
Ennustemallin kyvykkyys riippuu t\u00e4ysin tutkittavasta sairaudesta ja genetiikan selitysosuus vaihtelee. <\/em>Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 geneettist\u00e4 ja kliinist\u00e4 dataa mallin selitysastetta voidaan huomattavasti parantaa.<\/p>\n\n\n\n Vallitsevassa maailmantilanteessa genomitiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Esimerkiksi useissa viruspohjaisissa sairauksissa genetiikalla on todettu olevan merkitt\u00e4v\u00e4 rooli siin\u00e4 ketk\u00e4 potilaat sairastuvat vakavasti. Jos potilaan genomitieto olisi saatavilla, ennustemalli voitaisiin kehitt\u00e4\u00e4 nopeasti ja korkean riskin potilaat identifioida ja suojata.<\/p>\n\n\n\n Potilaskohtaista riskitietoa voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s rokotteiden ja uusien l\u00e4\u00e4kkeiden priorisoinnissa. T\u00e4ll\u00e4 tiedolla olisi ollut iso lis\u00e4arvo jo nyt ennaltaehk\u00e4isyty\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 terveydenhuollon kapasiteetin hallinnassa.<\/p>\n\n\n\n Sairausriski on kuitenkin vain yksi tekij\u00e4 – yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, millainen hoito potilaalle parhaiten sopii. Farmakogenetiikan avulla voidaan selvitt\u00e4\u00e4 keille perinteiset l\u00e4\u00e4kkeet aiheuttavat sivuvaikutuksia ja mik\u00e4 on potilaalle optimaalinen l\u00e4\u00e4ke ja annostus.<\/p>\n\n\n\n Farmakogenetiikalla on suuri merkitys esim. mielenterveysongelmien l\u00e4\u00e4kehoidossa ja opioidiongelman hillitsemisess\u00e4. Sen potentiaali tulisi saada pikaisesti hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Farmakogenetikka vaikuttaa jokaisen l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ty\u00f6h\u00f6n. Yh\u00e4 useamman l\u00e4\u00e4kkeen annosohjeissa otetaan huomioon potilaan maksaentsyymien genetiikkaa, mink\u00e4 takia l\u00e4\u00e4kkeen oikeaoppinen k\u00e4ytt\u00f6 on mahdotonta ilman farmakogenetiikan hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Useiden geenitietoihin perustuvien mittareiden takana ovat vakuuttavat perusteet ja selke\u00e4 tieteellinen n\u00e4ytt\u00f6. Terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisen muuttaminen on mahdollista, kun n\u00e4ytt\u00f6 ja muutoksen tarve <\/em>osataan perustella oikein. Keskeist\u00e4 on tunnistaa korkeassa riskiss\u00e4 olevat potilaat ja kohdistaa resursseja ensisijaisesti heihin. <\/p>\n\n\n\n Siit\u00e4 pit\u00e4\u00e4k\u00f6 tietoa ker\u00e4t\u00e4, tallentaa ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4aikaiseksi valtakunnallisessa rekisteriss\u00e4 on eri n\u00e4kemyksi\u00e4. Varmuudella voidaan ainakin sanoa, ett\u00e4 genomitiedon hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 voidaan edist\u00e4\u00e4 ilmankin genomikeskusta.<\/p>\n\n\n\n Teollisuuden kannalta on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 genomistrategian hyvi\u00e4 tavoitteita, kuten ammattialisten koulutusta, farmakogenetiikkaa ja genomitiedon hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 kansansairauksien riskien arvioinnissa, edistet\u00e4\u00e4n aktiivisesti. T\u00e4ll\u00e4 investoinnilla saadaan v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 positiivisia terveysvaikutuksia ja kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Genomitiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen on vallitsevassa tilanteessa ajankohtaisempaa kuin koskaan. Genomistrategian hyvi\u00e4 tavoitteita, kuten ammattilaisten koulutusta, farmakogenetiikkaa ja genomitiedon hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 kansansairauksien riskien arvioinnissa, tulisi edist\u00e4\u00e4 aktiivisesti. Vuonna 2015\u00a0sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n (STM) julkaisemassa ehdotuksessa kansalliseksi\u00a0genomistrategiaksi\u00a0Suomeen on suunniteltu perustettavaksi\u00a0Genomikeskus, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 olisi toimia asiantuntijaviranomaisena genomitiedon k\u00e4sittelyyn liittyviss\u00e4 asioissa. Strategia kytkeytyy STM:n\u00a0yksil\u00f6llistetyn l\u00e4\u00e4ketieteen\u00a0hankkeeseen ja on osa\u00a0terveysalan kasvustrategian ja sen tiekartan\u00a0toimeenpanoa.\u00a0 […]<\/p>\n","protected":false},"author":16,"featured_media":216,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"729,759,725,731,710,798","_relevanssi_noindex_reason":"","inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[],"em_industry":[],"em_theme":[53],"class_list":["post-852","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutinen","em_theme-laboratoriodiagnostiikka"],"acf":[],"yoast_head":"\n