Presidentti Donald Trump allekirjoitti 10. helmikuuta m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen asettaa ter\u00e4kselle 25 prosentin tulli ja nostaa alumiinin tulli 25 prosenttiin. Maaliskuun alkupuolella voimaan astuvat tuontitullit eiv\u00e4t ole ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Trump asetti ensimm\u00e4isell\u00e4 kaudellaan U.S. Section 232 -tullit ter\u00e4kselle ja alumiinille kansalliseen turvallisuuteen vedoten (ter\u00e4s 25 % ja alumiini 10 %). Vuonna 2018 voimaan astuneet tullit kohdistuivat my\u00f6s EU:n ter\u00e4svientiin ja komissio vastasi siihen lyhyen ajan kuluessa vastatulleilla.<\/p>\n\n\n\n
Bidenin kaudella EU:n ter\u00e4s- ja alumiinituotteet vapautuivat 232:n alta vuoden 2022 alusta ja tilalle tuli tullikiinti\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4 (TRQ). T\u00e4m\u00e4 tarkoitti, ett\u00e4 25 prosentin tullimaksu tuli vain tietyss\u00e4 ajassa tietyn kiinti\u00f6n ylitt\u00e4v\u00e4lle osalle. EU:n vastine tilanteen helpottumiselle oli vastatullien poistaminen v\u00e4liaikaisesti. Molempien osapuolien toimet olivat siis m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisia. EU:n puolelta m\u00e4\u00e4r\u00e4aika olisi loppunut t\u00e4m\u00e4n vuoden maaliskuussa ja Yhdysvalloilla joulukuun lopussa. Yhdysvaltojen asettamat Section 232 -tullit ter\u00e4kselle ovat olleet voimassa useimmille maille. Section 232 -tullissa on paljon poikkeuksia, kuten esim. edell\u00e4 mainittu EU:n tullikiinti\u00f6, joista nyt luovutaan. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 olisi ehdottoman t\u00e4rke\u00e4 pyrki\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n kahdenv\u00e4linen neuvotteluratkaisu, \u201ddiili\u201d, EU:n ja Yhdysvaltojen v\u00e4liseen ter\u00e4skauppaan, aivan samoin kuin l\u00f6ydettiin vuonna 2021. Ratkaisu voisi parhaimmillaan parantaa sek\u00e4 EU:n ett\u00e4 Yhdysvaltojen ter\u00e4steollisuuden kilpailukyky\u00e4 voimakkaasta ylituotannosta k\u00e4rsivien maiden polkumyynti\u00e4 vastaan.<\/p>\n\n\n\n Trumpin tullit antavat my\u00f6s vahvan kimmokkeen p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 EU:n hiilirajamekanismia (CBAM) est\u00e4\u00e4ksemme sen kiert\u00e4mist\u00e4 esimerkiksi resurssien uudelleenj\u00e4rjestelyll\u00e4 tai muilla keinoilla. CBAMiin tulisi my\u00f6s ottaa mukaan ter\u00e4ksen Scope 2 ja 3 -p\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n \u201dEmme kannata hiilirajamekanismin toimeenpanon lykk\u00e4\u00e4mist\u00e4. EU:n ter\u00e4steollisuuden kilpailukyky ja hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4mishankkeet ovat jo muutenkin haasteiden edess\u00e4\u201d, summaa Vuori.<\/p>\n\n\n\n Euroopan ter\u00e4sj\u00e4rjest\u00f6 Euroferin arvion mukaan EU:n ter\u00e4steollisuus tulee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kutistumaan. Tuotanto on laskenut noin 155 miljoonasta tonnin tasosta (-2019) 125 miljoonaan tonniin (2023). Vuoteen 2040 menness\u00e4 tuotannon m\u00e4\u00e4r\u00e4n on ennustettu laskevan noin 50 miljoonan tonnin tasolle, joka on alle 30 % EU:n tarpeista. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s merkitt\u00e4vi\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4m\u00e4\u00e4rien leikkauksia, ellei oikeita toimia l\u00f6ydet\u00e4 EU:n ter\u00e4steollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi nopeasti. Clean Industrial Deal -aloitteen pit\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 suunta ja samalla vauhdittaa siirtym\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4n, v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6iseen talouteen. Tasapuolisten toimintaedellytysten luominen Yhdysvalloissa ja Euroopassa on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ja auttaisi Euroopan teollisuutta elpym\u00e4\u00e4n laaja-alaisesti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Presidentti Donald Trump allekirjoitti 10. helmikuuta m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen asettaa ter\u00e4kselle 25 prosentin tulli ja nostaa alumiinin tulli 25 prosenttiin. Maaliskuun alkupuolella voimaan astuvat tuontitullit eiv\u00e4t ole ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Trump asetti ensimm\u00e4isell\u00e4 kaudellaan U.S. Section 232 -tullit ter\u00e4kselle ja alumiinille kansalliseen turvallisuuteen vedoten (ter\u00e4s 25 % ja alumiini 10 %). Vuonna 2018 voimaan astuneet tullit kohdistuivat my\u00f6s […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":854,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"181,853,761,212,266,201","_relevanssi_noindex_reason":"","inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[],"em_industry":[],"em_theme":[39,46],"class_list":["post-857","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutinen","em_theme-kestavakehitys","em_theme-maailmankauppa"],"acf":[],"yoast_head":"\n
Vaikutukset Suomen ter\u00e4ksen vientiin tulevat kahdella tavalla. Suora ter\u00e4stuotteiden vienti Suomesta Yhdysvaltoihin oli noin 165 milj. euroa vuonna 2023. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tuotteita kulkee konsernien sis\u00e4ll\u00e4 my\u00f6s muiden maiden kautta Yhdysvaltoihin. N\u00e4ihin tuotevirtoihin vaikutus on v\u00e4lit\u00f6n ensi kuusta alkaen ja leikannee viennin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 Yhdysvaltoihin. Potentiaalisesti suurempi vaikutus tulleilla on kansainv\u00e4listen kauppavirtojen h\u00e4iri\u00f6iden kautta. H\u00e4iri\u00f6iden arviointi on vaikeaa, mutta vaikutukset voivat koskea koko Suomen ter\u00e4svienti\u00e4, jonka arvo oli noin 5,5 mrd. euroa vuonna 2023. Konsernien toiminnan kannalta asia ei ole vain pelkk\u00e4 vientikysymys. Esimerkiksi Outokummun ja SSAB:n Yhdysvaltojen tuotannon n\u00e4kym\u00e4t paranevat. Yleisesti ottaen kilpailua v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4\u00e4n tuontiin puuttuminen on kannatettavaa ja laajoilla toimilla pystyt\u00e4\u00e4n my\u00f6s pienent\u00e4m\u00e4\u00e4n toimien kiert\u00e4miseen liittyv\u00e4\u00e4 riski\u00e4.
\u201dMaailman ter\u00e4stuotannon ylituotanto- ja ylikapasiteettiongelmat ovat olleet pitk\u00e4\u00e4n ratkaisematta. Viennin v\u00e4hentyess\u00e4 Yhdysvaltoihin menneet ter\u00e4svirrat etsiv\u00e4t uusia markkinoita. EU:n tulee siten suojautua aktiivisesti polkumyynnilt\u00e4, parantaa nykyisten ter\u00e4ksen suojatullien tehoa sek\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ratkaisu suojatullien p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeiseen aikaan, eli jo hein\u00e4kuulle 2026\u201d, toteaa Metallinjalostajien toimitusjohtaja Saku Vuori<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n