{"id":3666,"date":"2026-08-17T11:40:28","date_gmt":"2026-08-17T08:40:28","guid":{"rendered":"https:\/\/teknologiateollisuus.fi\/skol\/?p=3666"},"modified":"2026-08-17T11:40:28","modified_gmt":"2026-08-17T08:40:28","slug":"efca-euroopan-vesi-infrastruktuurin-resilienssi-vaatii-ennakoivaa-suunnittelua-ja-pitkajanteisia-investointeja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/teknologiateollisuus.fi\/skol\/efca-euroopan-vesi-infrastruktuurin-resilienssi-vaatii-ennakoivaa-suunnittelua-ja-pitkajanteisia-investointeja\/","title":{"rendered":"EFCA: Euroopan vesi-infrastruktuurin resilienssi vaatii ennakoivaa suunnittelua ja pitk\u00e4j\u00e4nteisi\u00e4 investointeja"},"content":{"rendered":"\n

EFCA:n raportti Engineering the Resilience and Sustainable Development of the European Water Infrastructure <\/em>tarkastelee Euroopan vesij\u00e4rjestelmien nykytilaa, keskeisi\u00e4 haavoittuvuuksia sek\u00e4 suunnitteluun ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon liittyvi\u00e4 ratkaisuja. Raportti on laadittu EFCA:n Future Trends -toimikunnan ja Marburgin yliopiston yhteisty\u00f6n\u00e4. Ty\u00f6h\u00f6n osallistui asiantuntijana my\u00f6s Rambollin Elina Kalliala.<\/p>\n\n\n\n

Raportin mukaan Euroopan vesihuoltoon kohdistuvat paineet kasvavat samanaikaisesti useasta suunnasta. Kuivuusjaksot ja tulvat yleistyv\u00e4t, veden laatu heikkenee joillakin alueilla ja veden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kilpailevat maatalous, teollisuus, energiantuotanto, kaupungit ja kasvava ICT-sektori. Samalla merkitt\u00e4v\u00e4 osa Euroopan vesijohdoista, viem\u00e4reist\u00e4, k\u00e4sittelylaitoksista ja tulvasuojelurakenteista on rakennettu vuosikymmeni\u00e4 sitten olosuhteisiin, jotka poikkeavat tulevaisuuden ilmastosta.<\/p>\n\n\n\n

Ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 infrastruktuuri kohtaa muuttuvan ilmaston<\/h2>\n\n\n\n

Tulvat ovat raportin mukaan Euroopan yleisin luonnonuhka. Vuosina 1998\u20132020 ne muodostivat noin 43 prosenttia kaikista Euroopassa tilastoiduista katastrofitapahtumista. Noin sata suurta tulvaa johti l\u00e4hes 700 kuoleman, noin puolen miljoonan ihmisen siirtymiseen pois kodeistaan ja l\u00e4hes 280 miljardin euron vakuutettuihin taloudellisiin vahinkoihin.<\/p>\n\n\n\n

Tulvariskien rinnalla rakenteellinen veden niukkuus on muodostunut pysyv\u00e4ksi ongelmaksi erityisesti Etel\u00e4-Euroopassa. Riskit eiv\u00e4t kuitenkaan rajoitu perinteisesti kuiviin alueisiin. My\u00f6s runsasvetisill\u00e4 alueilla hydrologiset olosuhteet muuttuvat ja veden saatavuuden kausittainen vaihtelu kasvaa.<\/p>\n\n\n\n

Euroopan j\u00e4rjestelmien toimintakyky\u00e4 heikent\u00e4v\u00e4t lis\u00e4ksi verkostojen vuodot ja riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t saneerausinvestoinnit. EFCA:n kokoamien tietojen mukaan yli 30 prosenttia k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otetusta vedest\u00e4 menetet\u00e4\u00e4n Euroopassa ennen kuin se saavuttaa loppuk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t. Vuotojen v\u00e4hent\u00e4minen onkin raportissa nostettu strategiseksi tavoitteeksi eik\u00e4 ainoastaan vesilaitosten p\u00e4ivitt\u00e4iseksi k\u00e4ytt\u00f6teht\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Vesihuolto on my\u00f6s yh\u00e4 riippuvaisempi s\u00e4hk\u00f6st\u00e4, tietoliikenteest\u00e4 ja digitaalisista ohjausj\u00e4rjestelmist\u00e4. Digitalisaatio parantaa seurantaa ja tehokkuutta, mutta lis\u00e4\u00e4 samalla kyberhy\u00f6kk\u00e4ysten ja j\u00e4rjestelm\u00e4h\u00e4iri\u00f6iden mahdollisia vaikutuksia. EFCA korostaa, ett\u00e4 kyberturvallisuus, fyysinen turvallisuus, varaj\u00e4rjestelm\u00e4t ja nopea korjauskyky on sis\u00e4llytett\u00e4v\u00e4 osaksi infrastruktuurin kokonaissuunnittelua.<\/p>\n\n\n\n

Resilienssin saavuttaminen vaatii ratkaisujen yhteensovittamista<\/h2>\n\n\n\n

EFCA:n mukaan Euroopassa tunnetaan jo suuri osa tarvittavista teknisist\u00e4 ratkaisusta. Keskeinen haaste on saada ne k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n riitt\u00e4v\u00e4n nopeasti ja laajasti.<\/p>\n\n\n\n

Raportti suosittelee harmaan ja vihre\u00e4n infrastruktuurin hybridij\u00e4rjestelmi\u00e4. Perinteisi\u00e4 putkistoja, altaita, pumppaamoja ja tulvasuojelurakenteita t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n esimerkiksi kosteikkojen ennallistamisella, tulvatasanteilla, viherkatoilla, sadepuutarhoilla, vett\u00e4 l\u00e4p\u00e4isevill\u00e4 pinnoilla ja muilla luonnon omia prosesseja hy\u00f6dynt\u00e4vill\u00e4 ratkaisuilla. Luontopohjaiset ratkaisut voivat pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 vett\u00e4, tasata tulvahuippuja ja tukea pohjaveden muodostumista, mutta \u00e4\u00e4rimm\u00e4isiin tilanteisiin varautuminen vaatii yleens\u00e4 my\u00f6s rakennettua infrastruktuuria.<\/p>\n\n\n\n

Digitaaliset ty\u00f6kalut, kuten \u00e4lymittarit, reaaliaikainen verkostoseuranta, SCADA-j\u00e4rjestelm\u00e4t ja digitaaliset kaksoset, mahdollistavat ennakoivamman omaisuudenhallinnan. Raportissa esittelyss\u00e4 Kreikan Kozanin vesiverkostossa digitaalisen kaksosen ja reaaliaikaisen seurannan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto lyhensi uusien vuotojen havaitsemisaikaa noin puolella ja v\u00e4hensi verkoston vesivirtaamia 20 prosenttia.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa painottuvat saneeraus, tulvariskit ja toimintavarmuus<\/h2>\n\n\n\n

Suomi kuuluu EFCA:n raportissa k\u00e4ytetyn veden niukkuutta kuvaavan mittarin perusteella Euroopan v\u00e4hinten kuormittuneisiin maihin. Vuoden 2023 heikoimmallakin vuosinelj\u00e4ksell\u00e4 veden niukkuutta kuvaava WEI+- luku oli Suomessa 0,8 prosenttia, eli selv\u00e4sti alle keskiarvon. Runsaat vesivarat eiv\u00e4t kuitenkaan poista tarvetta vahvistaa vesi-infrastruktuurin toimintavarmuutta.<\/p>\n\n\n\n

Suomen kannalta EFCA:n havainnot liittyv\u00e4t erityisesti vesihuoltoverkostojen ik\u00e4\u00e4ntymiseen, rankkasateisiin ja hulevesiin, omaisuudenhallintaan sek\u00e4 kriittisen infrastruktuurin turvallisuuteen.<\/p>\n\n\n\n