Teknologiateollisuuden talousn\u00e4kymien mukaan suunnittelu- ja konsultointialan liikevaihto kasvoi vuonna 2025 noin kahdeksan prosenttia ja oli yhteens\u00e4 noin kahdeksan miljardia euroa. My\u00f6s tilausvirrat ovat kasvussa. Alan yritykset saivat uusia tilauksia huhti-kes\u00e4kuussa kahdeksan prosenttia enemm\u00e4n kuin tammi-maaliskuussa ja 18 prosenttia enemm\u00e4n kuin vuoden 2025 vastaavalla ajanjaksolla. Tilauskannan arvo oli kes\u00e4kuun lopussa kaksi prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa ja kuusi prosenttia suurempi kuin vuoden 2025 kes\u00e4kuussa.<\/p>\n\n\n\n
Positiivisesta kehityksest\u00e4 huolimatta Suomen tilanne n\u00e4ytt\u00e4ytyy heikkona muihin Pohjoismaihin verrattuna. Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna ennusteiden mukaan 0,8 prosenttia, Pohjoismaiden hitainta vauhtia. Heikko markkinatilanne n\u00e4kyy my\u00f6s ty\u00f6tt\u00f6myydess\u00e4: ty\u00f6tt\u00f6myysaste on 10,5 prosenttia, mik\u00e4 on Pohjoismaiden korkein.<\/p>\n\n\n\n
Tilastoissa n\u00e4kyy kuitenkin valonpilkahdus, sill\u00e4 yksityisten ei-asuininvestointien kasvun ennustetaan vuonna 2026 olevan Suomessa 6,1 prosenttia, mik\u00e4 on korkein luku viiden maan vertailussa. Asuntoinvestointien kasvu j\u00e4\u00e4 maltilliseksi (2,4 prosenttia vuosina 2026 ja 2027), kun Ruotsissa kasvun ennustetaan olevan vuonna 2027 3,9 prosenttia ja Tanskassa 5,6 prosenttia.<\/p>\n\n\n\n
Rakennusteollisuus RT:n ennusteen mukaan infrarakentaminen kasvaa t\u00e4n\u00e4 vuonna kuusi ja ensi vuonna nelj\u00e4 prosenttia. Toimitilarakentaminen k\u00e4\u00e4ntyy datatalouden ja geopolitiikan vauhdittamana kasvuun, kun taas asuntorakentaminen supistuu edelleen.<\/p>\n\n\n\n
Infrasuunnittelun n\u00e4kym\u00e4t ovat my\u00f6nteiset. Suhdannetilanteen arvioidaan jatkuvan hyv\u00e4n\u00e4 vuonna 2027. Suurimmat ongelmat ovat s\u00e4\u00e4st\u00f6toimet, hintakilpailu ja kire\u00e4t aikataulut. Osaajapula on kasvanut vuodessa selv\u00e4sti: yli 60 prosenttia vastaajista k\u00e4rsii projektinvet\u00e4jien ja suunnittelijoiden puutteesta, kun viime syksyn\u00e4 suunnittelijapulasta kertoi vain noin joka kymmenes.<\/p>\n\n\n\n
European Federation of Engineering Consultancy Associations EFCA:n kev\u00e4\u00e4n barometrin mukaan Suomen suunnittelu- ja konsultointialan vienti on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Viennin osuus alan liikevaihdosta on Suomessa vain 7\u20138 prosenttia, kun Euroopan keskiarvo on noin 20 prosenttia. EFCA:n barometri perustuu p\u00e4\u00e4osin j\u00e4senmaiden toimialaj\u00e4rjest\u00f6jen raportoimiin lukuihin.<\/p>\n\n\n\n
AFRY:n liiketoimintajohtaja Tuukka Sormunen <\/strong>pohtii barometrin vieraskyn\u00e4kirjoituksessaan, kuinka laajaa Suomen vienti todellisuudessa on. H\u00e4n arvelee, ett\u00e4 suuri osa kansainv\u00e4lisest\u00e4 toiminnasta ei n\u00e4y suoraan vientitilastoissa. Monet yritykset ty\u00f6skentelev\u00e4t kotimaisen asiakkaan kanssa ulkomailla, mutta harvemmin tarjoavat projektejaan suoraan ulkomaisille asiakkaille.<\/p>\n\n\n\n SKOLin puheenjohtaja Maija Jokela<\/strong> nostaa esiin barometrin t\u00e4rkeimm\u00e4n viestin: mahdollisuuksien ikkuna on auki. Jokelan mukaan suunnittelua tarvitaan enemm\u00e4n kuin koskaan: \u201dNyt ratkaistaan, muuttuuko kasvava kysynt\u00e4 ty\u00f6ksi, osaamiseksi ja investoinneiksi Suomessa.\u201d<\/p>\n\n\n\n \u201dNyt ratkaistaan, muuttuuko kasvava kysynt\u00e4 ty\u00f6ksi, osaamiseksi ja investoinneiksi Suomessa.\u201d<\/p>Maija Jokela, SKOLin puheenjohtaja<\/cite><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Suunnittelu- ja konsultointialan keskeisiksi mahdollisuuksiksi nousevat datakeskukset, meriteollisuus, puolustussektori ja s\u00e4hk\u00f6istyminen. Euroopassa my\u00f6s energia- sek\u00e4 liikenne- ja infrasektorit ovat pysyneet vahvoina. Maailmantalouden sek\u00e4 geo- ja kauppapolitiikan ep\u00e4varmuus aiheuttavat kuitenkin yh\u00e4 riskej\u00e4 kysynn\u00e4n kehitykselle.<\/p>\n\n\n\n Kuva: Martti Salmi, Unsplash<\/em><\/p>\n\n\n\nSuunnittelualan mahdollisuudet<\/h2>\n\n\n\n