Teknologiateollisuuden terveiset budjettiriiheen

Globaali talouden murros tuo merkittäviä lisähaasteita suomalaisille yrityksille ja kansantaloudelle. Me voimme kuitenkin oikeilla päätöksillä tehdä ratkaisuja, jotka vahvistavat Suomen vientiä ja taloutta.

Todistamme parhaillaan muutosta, jossa kaupalliset ja geopoliittiset jännitteet kiristyvät, digitaalinen talous kasvaa vauhdilla ja kilpailu teknologiajohtajuudesta kiihtyy. Samaan aikaan kamppailu kriittisistä raaka-aineista sekä ilmastonmuutoksen torjunta asettavat meille uusia haasteita. Huipputason teknologiaa ja innovaatioita kehittävät suomalaiset yritykset joutuvat kilpailemaan markkinoista yritysten kanssa, joita tuetaan vahvasti kansallisilla valtiontuilla esimerkiksi Euroopassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Tämä luo meille epäterveen kilpailuasetelman.

Suomen tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, että sekä kotimaiset että kansainväliset yritykset investoivat ja kasvavat Suomessa. Valttikorttimme on, että suomalaiset puhtaat teknologiat tarjoavat ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin ja vihreä siirtymä luo teknologiayrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kasvattamalla teknologisen kädenjälkemme vaikutusta rakennamme myös kestävämpää maailmaa, jossa ihmisen toiminta pysyy paremmin maapallon kantokyvyn rajoissa.

Siten budjettiriihessä on jatkettava kevään kasvuriihessä valittua linjaa, jolla lisätään Suomen houkuttelevuutta investointien kohteena sekä osaajien ja työntekijöiden asuinmaana. Suomen teollisuuspolitiikassa on huomioitava EU:n valtiontuki kehitys, jotta suomalaiset yritykset voivat kilpailla globaalilla tasolla tasavertaisesti. Pitkällä aikavälillä ainoa kestävä tapa Suomen talouden haasteiden ratkaisemiseksi on viennin ja siten verotulojen vahvistaminen. Nyt on aika tehdä päätöksiä, jotka turvaavat Suomen kilpailukyvyn ja kestävän kasvun tulevaisuudessa.

1. Osaamiseen ja maahanmuuttoon on sitouduttava pitkäjänteisesti.
2. Hiilineutraalisuustavoitteen 2035 avulla tuodaan ennakoitavuutta puhtaiden teknologioiden investoinneille.
3. Luodaan yrityksille kannusteita investoida talouskasvun aikaansaamiseksi.
4. Innovaatioiden kaupallistamiseksi tarvitaan edelleen toimenpiteitä.
5. Digitalisaation ja datateollisuuden vauhdittaminen tuo talouskasvua ja tuottavuutta.
6. Kokonaisturvallisuudessa on huomioitava yritysten resilienssitoimet.

Osaamiseen ja maahanmuuttoon on sitouduttava pitkäjänteisesti

Ikääntyvä Suomi sekä nopeasti muuttuva maailmantalous haastavat meidät huolehtimaan osaamisen laadusta ja riittävyydestä. Tarvitsemme pitkäjänteisiä satsauksia koko koulutusjärjestelmään. Samalla on varmistettava, että Suomi houkuttelee kansainvälisiä osaajia. Maahanmuuton prosessien tulee olla ovat sujuvia ja ennakoitavia sekä osaajille että työnantajille.

• 70 prosenttia 25–34-vuotiaista tulisi olla korkeakoulutettuja vuoteen 2040 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen mutta pitkäjänteisen kasvun aikaansaamiseksi välttämätön. Sitä tukee myös Petteri Orpon hallitusohjelman tavoite nostaa Suomi takaisin OECD-maiden kärkitasolle nuorten aikuisten koulutusasteessa.
  • Siten budjettiriihessä on päätettävä 100 miljoonan euron aloituspaikkarahoituksen kohdentamisesta kehysriihen linjausten mukaisesti talouskasvua tukeville aloille, etenkin hallitusohjelman mukaisesti vientiteollisuuden aloille.
• Luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen laatu on kriittinen Suomen tulevaisuudelle. Ilman konkreettisia panostuksia oppimistulosten suunta ei käänny. Lasten ja nuorten yhdenvertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen LUMA-opetukseen vaarantuvat ilman selkeitä investointeja.
  • Kansallisen LUMA-strategian priorisoidut toimet on toimeenpantava viipymättä ja niille on osoitettava riittävä rahoitus perusopetuksen budjettikehyksestä.
• Sujuva työhön johtava maahanmuutto on avain osaajatarpeisiin vastaamiseksi, eikä Suomi voi jäädä jälkeen kansainvälisessä osaajakilpailussa.
  • Maahanmuuton prosesseja on nopeutettava ja yksinkertaistettava – tavoitteena oltava yhden luukun periaate, jossa kansainvälinen osaaja saa kaikki keskeiset palvelut yhdestä paikasta. Tämä edellyttää poliittista tahtoa, konkreettisia toimia ja riittävää rahoitusta. Kehysriihessä linjatut toimet on nyt vietävä ripeästi käytäntöön, jotta niiden hyödyt alkavat näkyä. Olemme yhdessä muiden toimijoiden kanssa jo keväällä 2024 esittäneet ratkaisuja digitalisaation ja yhden luukun toteuttamiseen.
• Avainhenkilöiden lähdeveromallin alentaminen 25 prosenttiin ja sen laajentaminen myös paluumuuttajiin on oikeansuuntainen päätös.
  • Nyt on varmistettava, että verouudistus toimeenpannaan viivytyksettä. Nopea toimeenpano vahvistaa työnteon kannustimia, parantaa Suomen kilpailukykyä ja tukee ulkomaisten ja palaavien osaajien houkuttelua.

Hiilineutraalisuustavoitteen 2035 avulla ennakoitavuutta puhtaiden teknologioiden investoinneille

Suomen tulee pitää kiinni hiilineutraalisuustavoitteesta vuoteen 2035 mennessä. Tavoite antaa erinomaisen signaalin suomalaisen ilmastopolitiikan pitkäjänteisyydelle ja luo ennakoitavuutta puhtaiden teknologioiden investoinneille. Teknologiateollisuuden toimialalla hiilidioksidipäästöt ovat voimakkaalla lasku-uralla ja fossiilisista irtikytkeytyminen on onnistunut. Tuotteiden ja teknologioiden positiiviseen ympäristövaikutukseen viittaava hiilikädenjälki on merkittävä Suomen kilpailukyvyn kannalta.

• Edistetään edelleen Suomen asemaa ja kilpailuetua puhtaan energian edelläkävijänä.
  • Ydinvoiman lisärakentamista ja sen rahoitusmalleja on syytä arvioida erityisen huolellisesti, sillä perinteiset hankkeet eivät nykyisessä markkinaympäristössä ole taloudellisesti kannattavia ilman mittavaa julkista tukea. Koska tällainen tuki voi vääristää sähkömarkkinoita, kasvattaa veronmaksajien kustannuksia ja hidastaa markkinaehtoisten investointien syntyä, on perusteltua harkita myös muita, vähemmän markkinoita häiritseviä keinoja ydinenergian edistämiseksi. Keinoja ovat mm. luvituksen sujuvoittaminen, kysynnän kasvun varmistaminen ja kansainvälinen yhteistyö.
• Tehopulan torjumiseksi kylminä tuulettomina pakkaskausina hallitus valmistelee EU:n sähkömarkkinauudistuksessa määritellyn fossiilittoman jouston tukimekanismin käyttöönottoa. Tämän lisäksi selvitetään laajempaa kapasiteettimekanismia.
  • Laajemman kapasiteettimekanismin tarvetta on syytä arvioida tarkkaan. Julkisen tuen kohdentamisessa on varmistettava, että sähkömarkkinoille saadaan mukaan nopeasti käynnistyvää kapasiteettia – kuten moottorivoimalaitoksia ja kaasuturbiineja – jotka vastaavat akuuttiin tehopulaan tehokkaasti.

Luodaan yrityksille kannusteita investoida talouskasvun aikaansaamiseksi

Suomen tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, että sekä kotimaiset että kansainväliset yritykset investoivat ja kasvavat Suomessa. Valtion on toteutettava politiikkatoimia, jotka lisäävät Suomen houkuttelevuutta investointien kohteena sekä osaajien ja työntekijöiden asuinmaana. Suomen teollisuuspolitiikassa on huomioitava EU:n valtiontuki- ja teollisuuspolitiikan kehitys, jotta suomalaiset yritykset voivat kilpailla tasavertaisesti globaalilla tasolla.

• Suurten puhtaan siirtymän investointien tukemisen jatkaminen verohyvityksellä on kannatettavaa. Yritysten investointeja kestävään siirtymään tulee tukea ja on tärkeää, että Suomi pysyy mukana suuria investointeja koskevassa valtiontukikilpailussa. Positiivista on, että mallia jatketaan ja laajennukset hyödynnetään täysimääräisesti.
  • Pk-yritysten investointeja kestävään siirtymään tulee myös tukea. Siksi on tärkeää, että investointien euromääräisen alarajan laskemista tarkastellaan uudelleen.
  • Hiilidioksidin talteenottoon liittyvät investointihankkeet tulisi hyväksyä verohyvityksen piiriin. Puhtaaseen sähköön perustuvien vähähiilisen vedyn tuotanto- ja käyttöinvestointien tulisi myös olla tukikelpoisia.
• Koneiden ja laitteiden nopeutettujen poistojen mallilla voidaan tukea pk-yritysten kestäviä investointeja, joten mallin jatkamiseksi tulisi saada muutos tulevaisuudessa.
  • Mallia tulee jatkaa vuoden 2025 jälkeen tai muuttaa malli pysyväksi. Lisäksi mallin laajennus käytettyinä hankittuihin koneisiin ja laitteisiin tulisi ottaa mukaan.
• Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa ja valtiontukikilpailussa on huolehdittava, ettei Suomessa sijaitsevien yritysten kilpailukyky kärsi.
  • Kehysriihessä päätetty yritystukiin kohdistuva 12 miljoonan euron vähennys vuodesta 2026 alkaen tulee kohdistaa siten, ettei se kohdistu kaupallistamiseen eli innovaatiorahoitukseen.
• Kaivosmineraaliveroa ollaan korottamassa jo kolmannen kerran, kun puoliväliriihessä ilmoitettiin kaivosmineraaliveron nelinkertaistamisesta. Samanaikaisesti on esitetty kaivosten siirtämistä ylempään sähköveroluokkaan. Molemmat verot ovat kustannuspohjaisia veroja, jotka lyhentävät kaivosten toiminta-aikaa ja sitä kautta vähentävät elinkaaren verotuottoja kansantaloudessa. Sähköveroluokan korotus hidastaa alan sähköistymistä ja kaivosteknologian kehittämistä. Veronkorotukset ovat myös vastoin kansallisen mineraalistrategian tavoitteita sekä huoltovarmuutta. Nykyinen geopoliittinen tilanne edellyttää kansallisvaltioilta raaka-aineitsekkyyttä. Veronkorotuksen vaikutus tulisi näkymään koko arvoketjussa. Samaan aikaan veronkorotus ei koske mineraalien tuontia.

Toimenpiteitä innovaatioiden kaupallistamiseksi tarvitaan edelleen

Kasvu syntyy kaupallistamisen kautta. Siksi on tärkeää, että innovaatioputki on jatkuva tutkimuksesta teknologian kehitykseen, tuotekehitykseen ja kaupallistamiseen. T&K-rahoituslaki ja lisääntyneet investoinnit korostavat innovaatioputken alkupäätä, valitettavasti samalla on tingitty innovaatiorahoituksesta. Business Finlandin kautta tuettavasta innovaatiorahoituksesta ja vienninedistämisestä tingittiin budjettiriihessä 23 miljoonaa euroa vuonna 2024, ja 12 miljoonaa euroa puoliväliriihessä 2025. Yhdessä nyt poistuvan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoituksen kanssa nämä päätökset vaikeuttavat merkittävästi pk-yritysten kasvua ja uusien tuotteiden kaupallistamista.

• T&K-rahoituslaista on hyvä pitää kiinni, mutta talouskasvun nopeuttamiseen tarvitaan uusia toimenpiteitä. T&K-rahoituslain piiriin ei kuulu kaupallistamista nopeuttavia toimenpiteitä tai vienninedistämistä.
  • Innovaatiorahoitusta tulee kohdistaa määrätietoisesti kaupallistamista nopeuttaviin toimenpiteisiin. Nykyinen innovaatiorahoitus kohdistuu sirpaleisena moniin eri instrumentteihin.
  • Kaupallistamista voidaan tukea uudistamalla Business Finlandin rahoituksen sääntöjä ja kohdistamalla rahoitusta enemmän toimiin, joilla soveltavan tutkimuksen tuloksia voidaan helpommin ottaa käyttöön yrityksissä.
• Puolustushallintoon perustettava uusi TKI-toiminto kokoaa puolustuksen, yritykset ja tutkimuslaitokset yhteen, jolloin ne kehittävät ja testaavat teknologiaratkaisuja, ja tämä avaa yrityksille mahdollisuuksia kaksikäyttöteknologioiden markkinoille.
  • Tähän osoitettavat määrärahat on selkeytettävä vuoden 2026 budjettiin, ja kasvavasta puolustusbudjetista on ohjattava resursseja myös T&K-toimintaan. Pidemmällä aikavälillä puolustusbudjetin T&K-menoja on myös kyettävä kasvattamaan.
• T&K verovähennyksen käyttöä pitäisi helpottaa selkeyttämällä ohjeita ja samalla tulee tavoitella lainsäätäjän tarkoittamaa laajaa määritelmää vähennyksen piiriin hyväksyttävistä kuluista.

Digitalisaation ja datateollisuuden vauhdittaminen tuo talouskasvua ja tuottavuutta

Yhteiskunta vaatii toimiakseen infrastruktuurin, joka on aina toimintakykyinen ja tuo yrityksille kilpailuetua. Talous rakentuu kasvavissa määrin datan ja sen hyödyntämisen varaan. Jos data ei liiku ja jalostu, jäävät siitä saatavat hyödyt saavuttamatta. Siksi on varmistettava, että yhteiskunnan pehmeä digitaalinen infrastruktuuri eli datan jakamisen puitteet ovat kunnossa. Digitaalisten riskien hallitsemiseksi tarvitaan vahva kyberturvallisuusteollisuus, joka tuottaa yhteiskunnan digitaalisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden edellyttämät tuotteet, palvelut ja ratkaisut.

• Hallituksen on laadittava puoliväliriihessä päätetysti datatalouden tiekartta yhdessä alan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Työn keskiössä ovat datakeskukset ja laajempi datateollisuus. Tiekarttatyö on erityisen tarpeellinen ja ajankohtainen, koska hallitus valmistelee edelleen kaivos- ja konesalitoimijoiden sähköveron nostamista ylempään veroluokkaan vuoden 2026 alusta. Samaan aikaan EU valmistelee sääntelyä datakeskusten määrän triplaamisesta, eli hallituksen toimet ovat ristiriidassa EU:n tavoitteiden kanssa.
  • Tiekartassa on käsiteltävä datateollisuutta kattavasti eri näkökulmista huomioiden investointien vaikutukset talouteen, turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja energiajärjestelmään. Tämä mahdollistaa ennustettavan sääntely- ja investointiympäristön, joka on välttämätön datakeskusten, tekoälyinfrastruktuurien ja muiden dataintensiivisten hankkeiden päätöksenteolle.
  • Yritysten kannalta on ratkaisevaa, että mahdolliset veromuutokset tehdään vasta, kun tiekartan analyysit valmistuvat ja investointiympäristön kokonaiskuva on selvillä.
• Suomen valtion on varauduttava investoimaan EU:n AI Gigafactory -aloitteeseen yhdessä yritysten kanssa.
• Hallituksen on valmisteltava ohjelmansa mukaisesti digitalisaatiobudjetti, jossa valtionhallinnon digihankkeiden nykyinen rahoitus kootaan poikkihallinnollisen koordinaation alaiseksi.
  • Työ on aloitettava yhteisbudjetista rahoitettavien kehityshankkeiden rahoituskriteerien laadinnalla sekä hallinnonalojen jakamien digikehitystarpeiden tunnistamisella. Yhteiskehitysbudjettia on pilotoitava kuluvalla hallituskaudella vähintään yhden merkittävän poikkihallinnollisen kehityshankkeen rahoittamiseen ja se on otettava täysimääräisesti käyttöön seuraavalla kaudella. Resurssikoordinaation kehittäminen on seuraava luonteva askel tieto- ja teknologiapolitiikan poikkihallinnollisen johtamisen vahvistamisessa.
• Hallitus teki puoliväliriihessään lupaavia linjauksia tekoälyn edistämisestä julkishallinnossa. Myös hallituksen ohjelma tavoittelee automaattisen päätöksenteon mahdollistamista viranomaistoiminnassa. Kuluvalla hallituskaudella on kartoitettu lainsäädännöllisiä esteitä, jotka hidastavat digitalisaatiota ja automaatiota julkisella sektorilla.
  • Yksittäisten esteiden purkamisen rinnalla on tärkeää varmistaa, että hallintoa koskeva sääntely on jatkossa diginatiivia. Tämä edellyttää mahdollisesti valtiosääntötason muutoksia kuten virkavastuun uudelleentarkastelua. Jotta valmistelu saadaan ajoissa käyntiin, on oikeusministeriön johdolla käynnistettävä pitkälle katsova visiotyö digitaalisen viranomaistoiminnan oikeusperustan uudistamiseksi. Työ toimisi pohjana seuraavan hallituskauden lainsäädäntövalmistelulle.
• Tekoälyjärjestelmien käyttöönoton vauhdittamiseksi, teollisen datan valjastamiseksi ja datatalouden liiketoiminnan kehittämiseksi hallituksen kannattaa panostaa elinkeino- ja työelämän tekoäly- ja dataosaamiseen hyödyntämällä olemassa olevia yritysvetoisia verkostoja kuten AI Finlandia ja Data Spaces Alliance Finlandia.
• EU:n laajuinen EDIH-hanke (European Digital Innovation Hubs) kokoaa yhteen yli 200 digitaalista innovaatiokeskittymää, joista neljä toimii Suomessa.
  • Jotta toiminta voisi jatkua vuosina 2026–2028, on välttämätöntä, että valtio turvaa kansallisen 30 prosentin eli noin 3 miljoonan euron rahoitusosuuden. Ilman sitä suomalaiset toimijat eivät pysty täyttämään EU:n edellyttämää vastinrahoitusta. Jatkorahoituksella voitaisiin tarjota yleistä tukea teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon noin 10 000:lle pk-yritysten ja sidosryhmien edustajalle sekä räätälöityjä palveluita vähintään 500 pk-yritykselle.

Kokonaisturvallisuudessa on huomioitava yritysten resilienssitoimet

Suomen hallituksen on luotava kokonaisturvallisuuden tiekartta, jolla varmistetaan, että koko yhteiskunnan osaaminen ja resurssit integroidaan tiiviisti kansalliseen varautumis- ja kokonaisturvallisuuspolitiikkaan. Kokonaisturvallisuudessa tulee varmistaa, että myös yritysten resilienssitoimet saavat tukea ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö nostetaan uudelle tasolle osana EU:n ja kansallisen tason strategista varautumista. Kokonaisturvallisuutta ei voi rakentua ilman vahvaa teollista pohjaa ja aktiivista yrityskenttää. Kokonaisturvallisuuteen tarvitaan teollisuuslähtöistä lähestymistapaa, jossa yhdistyvät geotaloudellinen analyysi, yritysten riskienhallinta ja strateginen ennakointi. Yritysten liiketoimintariskien ja toimitusvarmuuden hallinta on keskeisin resilienssiä ja kokonaisturvallisuutta vahvistava seikka. Suomalaiset teknologiayritykset ovat keskeisiä toimijoita yhteiskunnan häiriönsietokyvyn rakentamisessa.

• Vahvistetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta varautumisessa ja resilienssissä osana kansallista kokonaisturvallisuusstrategiaa elinkeinoelämän tarpeista lähtien pelkän hallinnon kehittämisen sijaan.
• Tuetaan modernien digitaalisen riskienhallinnan keinojen käyttöönottoa yrityksissä ja vahvistetaan kyberturvallisuusalan kilpailukykyä hyödyntämällä EU-rahoitusta. Toteutetaan hallitusohjelmassa linjatut toimet hankkimalla kvanttiaikakauden salausteknologiakyvykkyys (AQUA-status).
• Tuetaan suomalaisten teknologiayritysten osallistumista EU:n strategisiin hankkeisiin ja teknologiakonsortioihin.
• Edistetään geotalouden tilannekuvaa uuden Business Finland–Ulkoministeriö-toiminnan myötä. Elinkeinoelämä tarvitsee kattavammin tietoa riskienhallintansa tueksi.
• Kehitetään kansallista resilienssirahoitusta ja varmistetaan pääsy eurooppalaisiin ja kansainvälisiin rahoitusinstrumentteihin, joiden tehtävä on kehittää kokonaisturvallisuutta.
• Tuetaan vientivalvontaan ja ulospäin suuntautuviin investointeihin liittyvää yritysten neuvontaa ja riskienhallintaa sekä mahdollistetaan yritysturvallisuussertifikaattien hankkimisen ennen hankintamenettelyyn ryhtymistä.

Lisätiedot:

Viestintä, yhteiskuntasuhteet ja jäsenpalvelut

Ranki Anna

Johtaja, yhteiskuntasuhteet – Yhteiskuntasuhteet Teknologiateollisuus ry

+358 503838797 anna.ranki@teknologiateollisuus.fi