TIETO24:ssa testattiin myös informaatiovaikuttamiseen varautumista: “Tärkeintä on säilyttää hyvä puheyhteys kaikkien kesken”
Asioiden kärjistämistä, yhteiskunnan ja viranomaisten syyllistämistä asioista, joita ei ole tapahtunut. Koko informaatioympäristöä sotkevia, disinformaatiota levittäviä automatisoituja viestikampanjoita sosiaalisessa mediassa. Tällaista myrkkysoppaa keitti TIETO24-harjoitusten pelillisessä intensiiviharjoituksessa niin kutsuttu Red Team. Sen tehtävä on syöttää harjoitteleville kriisinhallintaryhmille tapahtumia, joihin näiden pitää reagoida kuvitelluista kriiseistä selvitäkseen. TIETO24 on tietoyhteiskunnan valmiusharjoitus, Suomen suurin yritysten ja viranomaisten yhteinen hybridiuhkiin eli kyberuhkiin ja informaatiovaikuttamiseen varautumisen harjoitus.
Antti Sillanpää oli yksi sopan keittäjistä Red Teamissa. Hän on siviilissä Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija ja informaatioturvallisuuden osaamiskeskustoiminto -pilottihankkeen vetäjä. Hän jos joku tietää, miksi meidän pitää varautua yhä enemmän myös informaatiovaikuttamiseen kansallisessa kyberturvallisuusharjoituksessa.
Maailma muuttuu nopeassa tahdissa. Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan, ja eri puolilla maailmaa käynnissä olevat kriisit ovat lisänneet systemaattista informaatiovaikuttamista.
“Myös tekoälytyökalujen, koneoppimisen ja laajojen kielimallien nopea kehitys on tehnyt disinformaatiokampanjoiden tekemisestä entistä helpompaa”, Sillanpää sanoo.
“Vaikuttamiskampanjat ovat yhä vaikeammin tunnistettavia ja entistäkin taitavammin laadittuja.”
Kolmipäiväisessä TIETO24-harjoituksessa huomattiin nopeasti, että pelaajien oli helppo napata osa heille syötetystä informaatiovaikuttamisesta, mutta osa meni myös ohi, koska kohinaa oli paljon.
Red Team hyödynsi muun muassa sitä, että poliisi oli tiedottanut pelissä tapahtumista varomattomasti. “Kärjistimme tilannetta entisestään väittämällä harjoituksen some-kanavilla, että poliisi oli ammattitaidoton ja toimi kansaa vastaan.”
Juuri tällainen hämmentäminen ja polarisaation lisääminen on sitä, mikä maailmassa on lisääntynyt. Se ajaa ihmisiä erilleen toisistaan ja saa kommunikaation pahimmillaan katkeamaan.
Informaatiovaikuttaminen on kuitenkin vielä monimuotoisempaa ja siksi myös usein vaikeammin havaittavaa.
Suojaudumme vahvistamalla luottamusyhteiskuntaa
Informaatiovaikuttaminen on yleensä harhaanjohtavan tai valheellisen tiedon levittämistä. Se voi olla myös todellisen tiedon levittämistä vahingoittamistarkoituksessa. Myös rajaloukkaukset voivat olla informaatiovaikuttamista. Se on kohteelle haitallista toimintaa, jossa informaatiota tuottamalla, muokkaamalla tai sen saatavuutta rajoittamalla pyritään vaikuttamaan kohteen käsityksiin tai toimintaan.
Informaatiovaikuttamisesta tulee helposti mieleen trollikampanjat somekanavilla, mutta se on usein myös pitkäkestoisempaa kuin yksittäinen kampanja. Kun vaikutetaan kansalliseen mielialaan, vaikuttaminen voi kestää jopa vuosikymmenen. On hyvä tunnistaa ero yksittäisten tai yksilöiden valheiden levittämisen ja hitaamman, pitkäaikaisen vaikuttamisen välillä.
“Pitkäaikaisen informaatiovaikuttamisen tunnistaminen vaatii yhteiskunnan ja historian tuntemusta. Esimerkiksi se, miten vaikka Saksassa reagoidaan Ukrainasta kerrottuun disinformaatioon, liittyy maan sijaintiin sekä historiallisiin ja taloudellisiin faktoihin. Suomessa taas meidän oma historiallis-kansallinen kokemuksemme vaikkapa Venäjästä vaikuttaa siihen, miten reagoimme vastaaviin vaikuttamiskampanjoihin. Meillä suhtautuminen on varauksellisempaa ja samastumme enemmän Ukrainan tilanteeseen”, Sillanpää selittää.
Melko tuore on tapaus, missä Pariisissa seinille maalattiin kymmenittäin Daavidin tähtiä, jotka herättivät epäilyn antisemitistisestä teosta. Ranskalainen kyberturvan vahtikoira Viginum löysi kuitenkin tien sylttytehtaalle, kun venäläiset botit alkoivat syytää someen kuvia maalauksista. Kyse olikin masinoidusta rauhattomuutta Lähi-idän kysymyksissä lietsovasta kampanjasta, jonka toteuttaja oli pieni, ilmeisesti Venäjän masinoima ryhmä.
“Informaatiovaikuttaminen on osa hybridivaikuttamisen työkalupakkia. Olemme jo nähneet esimerkiksi 2015 pakolaiskriisin opportunistista hyödyntämistä, kun ihmisiä työnnettiin turvapaikanhakijoiksi niin Etelä- kuin Pohjois-Euroopassakin. Samaan aikaan perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa välitettiin aiheesta kärjistettyä tai väärää tietoa”, Sillanpää pohtii.
Keskinäinen luottamus suojaa informaatiovaikuttamiselta
TIETO24-harjoituksen intensiivivaiheessa skenaarioissa harjoiteltiin myös hybridiuhkista selviämistä. Siinä yksi tärkeimpiä asioita on hyvä yhteistoiminta ja tiedonvaihto, minkä harjoitteleminen olikin harjoituksessa keskiössä.
“Manipulointiyrityksiltä suojautumiseen tarvitaan perinteisiä yhteistyön vahvuuksiamme: vahvaa demokratiaa, hyvää koulutustasoa ja medialukutaitoa, sananvapautta, oikeaa tietoa ja riippumatonta ja moniäänistä valveilla olevaa mediaa”, Sillanpää sanoo.
Sillanpää painottaa sitä, että informaatiovaikuttamiselta meitä suojaa myös keskinäinen luottamus. Kansalaiset, yritykset, media ja viranomaiset luottavat toisiinsa ja siihen, että järjestelmä toimii.
Vihamielinen toimija pyrkii juuri päinvastaiseen. Luottamus esimerkiksi huoltovarmuuskriittiseen yritykseen voi rapautua, jos sen verkkosivut kaatuvat ohjelmistopäivityksen yhteydessä ja trollitehdas alkaa levittää väitettä, että hakkeroinnin lisäksi koko tuotanto on alhaalla tai tuotteet ovat vaikkapa myrkyllisiä. Tuotteiden tai palveluiden saatavuuteen liittyvä disinformaatio voi yhtä lailla horjuttaa luottamusta yritykseen tai käynnistää vaikka hamstrauksen.
“Toimivassa yhteiskunnassa ei piilotella ongelmia. Perusluottamus säilyy, kun yhteinen tavoite on korjata järjestelmää”, Sillanpää sanoo.
Tässä hänen mukaansa avainsanoja ovat puheyhteys, luottamus ja henkinen kriisinkestävyys.
Informaatiovaikuttamiseen varaudutaan hyvällä tilannekuvalla
Suomessa informaatiovaikuttamiseen on varauduttu tuottamalla yrityksille tilannekuvaa, raportteja havainnoista ja lisäämällä kansallista ymmärrystä kansalaisten, yritysten, organisaatioiden ja viranomaisten piirissä. Samalla tukeudutaan hyvään tiedonvaihtoon kaikkien tahojen välillä, sillä esimerkiksi hybridikampanja voi alkaa yrityksen liiketoiminnan horjuttamisesta.
Ruotsissa informaatiovaikuttamisen tunnistaminen ja analysoiminen on keskitetty yhdelle virastolle, MPF:lle (Myndigheten för psykologiskt försvar). Sen tehtävä on tunnistaa, analysoida ja tarjota tukea sellaisen informaatiovaikuttamisen torjuntaan, jonka tavoitteena on vahingoittaa Ruotsia ulkomaisten toimijoiden toimesta. Toimintatavassa on myös ero Suomen ja Ruotsin välillä, sillä meillä tekemistä ei ole keskitetty yhteen virastoon. Yhteistyö tulee tiivistymään, sillä MPF:n edustajat tutustuivat Suomen malliin vieraillessaan TIETO24-tapahtumassa.
“Suomessa on eri lähestymiskulma. Meillä on vahva yhteistyön ja tiedonjakamisen kulttuuri. Jokaisella toimijalla on vastuu omasta suojautumisestaan, ja kovimmissa tilanteissa koordinaatiota hoitaa valtioneuvoston kanslia. Huoltovarmuuskeskuksella on ainutlaatuinen paikka lähellä yrityskenttää, ja voimme välittää tietoa tarvittaessa yrityksille. Huoltovarmuutemme on monella alalla yritysten varassa ja siksi yhteistyö ja tiedon jakaminen on informaatiovaikuttamisessakin keskeistä”, Sillanpää sanoo.
Hänen mukaansa yhteistyön malli on voimavara, sillä hybridihyökkäystilanteessa signaaleita voi tulla monista paikoista ja ne voivat näyttäytyä eri tahoille eri tavoin, jolloin myös johtopäätökset ovat erilaisia.
“Informaatiovaikuttamiselta varautumisessa siiloutuminen on huono ja yhteistyö hyvä asia. Tässä mielessä suomalaiset ovat hyvässä asemassa”, Sillanpää summaa. Hän näkee, että yhteistyö Ruotsin kanssa tulee vahvistumaan. “Tulemme oppimaan paljon toinen toisiltamme.”