Tekoäly kiihdyttää kyberhyökkäyksiä, puolustuksen on pysyttävä mukana
Tekoäly on vakiintunut kyberhyökkääjien työkaluksi, ja myös kyberturvallisuuden tuottajat kehittävät jatkuvasti tekoälyyn nojautuvia ratkaisuja. Cyber Security Nordic -tapahtumassa korostettiin, että hyökkäysten nopeutuessa yhteiskunnan toimintakyky edellyttää suojauksen automatisointia ja nopeaa tiedonvaihtoa.
Tekoälyn vaikutukset kyberturvallisuuteen nousivat vahvasti esiin Helsingin Messukeskuksessa 28.–29. lokakuuta järjestetyssä Cyber Security Nordicissa. Yritysten ja viranomaisten puheenvuoroissa painottui tarve valmistautua häiriöihin ennen kuin ne koettelevat organisaation toimintaa.
WithSecuren uhkatiedustelusta ja tutkimuksesta vastaava johtaja Paolo Palumbo totesi päälavan haastattelussa tekoälyn olevan jo vakiintunut osa hyökkääjien työkalupakkia. Myös suojauksessa sitä on hänen mukaansa hyödynnettävä. Omat prosessit ja käytännöt pitää testata etukäteen, jotta puutteet eivät paljastu vasta hyökkäyksen aikana.
Tapahtuman avannut Elisan pääkyberturvallisuusasiantuntija Mikko Hyppönen arvioi ”State of the Net” -puheenvuorossaan tulevien vuosien olevan vaikeita. Hyökkäyksiä tekevät yhä enemmän sekä tekoälyagentit että tekoälyä hyödyntävät ihmiset.
Hyppönen kuvasi kyberturvallisuustyötä Tetris-peliksi: onnistumiset katoavat näkyvistä, mutta virheet kasautuvat. Toimiva turvallisuus jää usein huomaamatta, kun taas epäonnistumiset näkyvät ja kuuluvat.
Yhteiskunnan palvelut on pidettävä toiminnassa
Digitaalisen yhteiskunnan häiriönsietokykyä käsiteltiin GovSec Finland -lavakokonaisuudessa. Keskusteluissa korostui, että kriittisen infrastruktuurin puolustusta on automatisoitava, jotta hyökkäysten nopeuteen pystytään vastaamaan. Pienikin yritys voi toimia hyökkääjälle väylänä laajemman hyökkäyksen toteuttamiseen.
Haavoittuvuuksien korjaamisen nopeus ja ihmisten rajallinen kyky tunnistaa tietojenkalastelu nousivat esiin käytännön haasteina. Organisaatioiden on huolehdittava kyberturvallisuuden perusasioista, samalla kun ne varautuvat uusiin uhkiin.
Tiedon jakaminen kumppaneiden kesken maiden rajat ylittäen nähtiin välttämättömäksi. Se edellyttää luottamusta ja käytäntöjä, joiden avulla tieto uhkista ja havainnoista kulkee nopeasti. Myös tekoälyn hyödyntäminen puolustuksessa tarvitsee tuekseen dataa.
Julkisten palvelujen käyttäjälle turvallisuus tarkoittaa viime kädessä sitä, että palvelu toimii ja omat tiedot pysyvät suojassa. Häiriöihin valmistautumisessa painotettiin erilaisten tilanteiden harjoittelua ja kyberturvallisuuden viemistä osaksi organisaatioiden arkea.
Keskusteluissa nousi esiin myös tarve varautua kvanttitietokoneiden kehitykseen ja niiden kykyyn murtaa nykyisiä salausmenetelmiä.
Tekoäly muuttaa ohjelmointia
Hyppönen ennakoi tekoälyn muuttavan ohjelmointia perusteellisesti. Hänen arvionsa mukaan viimeinen ohjelmoija on jo syntynyt: tekoälyagentit kirjoittavat tulevaisuudessa koodia ja löytävät siitä virheitä yhä tehokkaammin.
Hän vertasi Linuxin ydintä pyramideihin. Tulevaisuudessa saatetaan ihmetellä, miten ihmiset onnistuivat rakentamaan sen aikansa välineillä ilman tekoälyä.
Hacker’s Cornerissa tekoälyn käyttöä tarkasteltiin tietoturvatestauksen kautta. Ohjelmassa paneuduttiin tietoturvaloukkausten käytännön demonstraatioihin ja tietomurtojen tutkintaan.
Tapahtumassa esitellyn Digi- ja väestötietoviraston vuoden 2026 digiturvabarometrin mukaan kansalaisten turvallisuuden tunne ja luottamus ovat kääntyneet nousuun. Tietoturvaongelmien ilmoittamisessa on silti puutteita: lähes puolet vastaajista ei ilmoita kohtaamistaan ongelmista minnekään. Kolmasosa jättää ilmoittamatta silloinkin, kun menettää rahaa.
Cyber Security Nordicin järjesti Messukeskus yhteistyössä Kyberala ry:n kanssa.
”Olemme tyytyväisiä tapahtuman sisältöön ja alustavaan palautteeseen”, toteaa Kyberala ry:n toimitusjohtaja Peter Sund. ”Yli sata mukana olevaa yritystä ja yhteisöä sekä yli 80 alan kärkeä edustavaa puhujaa varmistivat tapahtuman laadun ja viimeaikaisimman ymmärryksen kyberturvallisuuden keskeisimmistä kysymyksistä.”
Lisätietoja
