Kriisien selättäminen vaatii rajat ylittäviä harjoituksia
Kiristyvä globaali turvallisuustilanne on nostanut kansainvälisen varautumisharjoittelun entistä suurempaan rooliin. Suomessa TIETO-harjoitus laajenee rajat ylittäväksi, Ruotsi uudistaa koko siviilipuolustuksen harjoituskulttuurinsa.
Keväällä 2025 Iberian niemimaa joutui laajojen ja äkillisten sähkökatkojen kouriin. Hetkessä julkinen liikenne pysähtyi, elintarvikeketjut katkesivat ja verkkoyhteyksien ongelmat vaikeuttivat tiedonkulkua niin Espanjassa, Portugalissa, Andorrassa kuin osassa Ranskaa.
Aluksi epäilty kyberhyökkäys osoittautui lopulta sähköverkon tekniseksi viaksi, mutta se muistutti, kuinka haavoittuva moderni yhteiskunta on. Häiriöt eivät pysähdy valtioiden rajoille.
“On entistäkin tärkeämpää ulottaa varautumisharjoittelu myös oman maan rajojen ulkopuolelle, jotta kriiseistä ja häiriöistä selvitään nopeasti ja yhteiskunta pysyy toimintakykyisenä”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen kansainvälisten asioiden päällikkö Katri Liekkilä.
Suomalaisen varautumisharjoittelun kruununjalokivi on joka toinen vuosi järjestettävä TIETO-harjoitus. Se kokoaa yhteen suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuuskriittiset toimijat yrityksistä viranomaisiin ja kolmanteen sektoriin.
Harjoituksiin lisää realismia ja rajat ylittävää yhteistyötä
Viimeisin TIETO-harjoitus järjestettiin vuonna 2024. Sen intensiivivaiheessa simuloitiin hybridihyökkäyksiä energia- ja logistiikkasektoreille. Harjoitus osoitti, kuinka tärkeää sektorirajat ylittävä yhteistyö on kriiseissä.
Harjoitukseen osallistujilta kerättyjen palautteiden mukaan luottamus ja yhteisvastuu vahvistuivat, mutta sektoreiden ja maiden välinen yhteistyö jäi paikoin ohueksi. Tähän puutteeseen TIETO26 vastaa.
Suomen tärkein varautumisharjoittelun kumppani on Ruotsi. TIETO26-harjoituksen skenaarioihin tuodaan konkreettisia, rajat ylittäviä tilanteita. Näin esimerkiksi yritykset, joilla on toimintaa Suomessa ja Ruotsissa pääsevät testaamaan ja kehittämään yhteistyötään, varautumissuunnitelmiaan ja kriisiviestintäänsä realistisissa tilanteissa viranomaisten ja eri kumppaneiden kanssa.
“Esimerkiksi energia-alalla on Pohjoismaissa pitkät yhteisharjoittelun perinteet. Paikallisella tasolla pelastuslaitosten ja kuntien järjestämät harjoitukset kokoavat yhteen myös esimerkiksi vesihuollon, energiayhtiöt ja infraoperaattorit”, Liekkilä sanoo.
Ruotsi kehittää varautumisharjoitteluaan
Myös Ruotsissa kehitetään varautumisharjoittelua. Heidän harjoittelunsa organisointi eroaa monin tavoin Suomen mallista. Ruotsissa vastuut on hajautettu eri sektoreiden viranomaisille. Ruotsin yhteiskuntasuojelu- ja valmiusviraston (MSB) tehtävänä on ennen kaikkea koordinoida ja tukea.
Suomessa Huoltovarmuuskeskuksella on puolestaan pysyvät, koko yhteiskunnan kattavat yhteistyörakenteet. Ne tuovat saman pöydän ääreen sekä julkisen että yksityisen sektorin.
“Jatkossa saamme lisää vastuuta koko yhteiskunnan kriisivalmiuden johtamisesta sekä kansallisen vastuun huoltovarmuuden turvallisesta koordinoimisesta. Tämä tarkoittaa uusia työkaluja, mutta myös uusia velvoitteita harjoittelun ja yhteistyön kehittämisessä”, sanoo MSB:n erityisasiantuntija Hanna Waerland-Fager. Hänen asemapaikkansa on Ruotsin suurlähetystö Helsingissä.
Uudet vastuut merkitsevät myös uutta nimeä. Vuoden 2026 alusta MSB:stä tulee Ruotsin siviilipuolustus- ja resilienssivirasto.
Ruotsin harjoituksiin myös kansainvälisiä osallistujia
Ruotsissa toteutetaan parhaillaan useamman vuoden kestävää Exercise Total Defence -harjoitussarjaa, joka jatkuu vuoteen 2027. Sarjan huipentaa uudenlainen kokonaisturvaharjoitus, johon kutsutaan myös kansainvälisiä osallistujia.
“Haluamme, että viranomaiset ja yksityinen sektori harjoittelevat yhdessä. Näin tiedämme kriisin hetkellä, mitä osaamista ja resursseja on käytettävissä”, Waerland-Fager sanoo.
Niin Waerland-Fagerin kuin Liekkilänkin mukaan varautumisharjoitusten kansainvälistyminen etenee vaiheittain. Alkuun ulkomaiset toimijat ovat tarkkailijaroolissa.
“Yhteinen suunnittelu alusta asti on välttämätöntä, jotta harjoitusskenaariot ovat molemmille relevantteja ja toimivaltakysymykset selviä. Suunnittelu vaatii myös yhteisen näkemyksen harjoittelun tavoitteista”, Waerland-Fager toteaa.
Vaikka Ruotsi on Suomen tärkein kumppani, Liekkilä painottaa, että yhteisiä harjoituksia kehitetään myös esimerkiksi Viron ja muiden Baltian maiden kanssa. Venäjän naapuruus luo yhteisiä intressejä ja harjoittelutarpeita.
“Pohjoismaisissa ja baltialaisissa verkostoissa vaihdetaan säännöllisesti tietoa ja seurataan toisten harjoituksia. Usein myös muissa maissa sattuneet häiriöt, kuten Iberian niemimaan laajat sähkökatkot, toimivat skenaarioiden inspiraationa”, Liekkilä sanoo.
Pohjoismainen ja EU-tason varautuminen
Myös EU- ja Nato-jäsenyys lisäävät enenevässä määrin yhteistä varautumisharjoittelua. EU:n CER- ja NIS2-direktiivit, tuovat uusia vaatimuksia. CER-direktiivin (Critical Entities Resilience) tavoitteena on parantaa yhteiskunnan kriittisten palvelujen häiriönsietokykyä. NIS2-kyberturvallisuusdirektiivin tavoitteena on puolestaan varmistaa kyberturvallisuuden yhteinen taso EU:ssa.
Kaikki tämä lisää painetta kehittää rajat ylittäviä harjoituksia.
”EU-harjoitusten keskiössä on usein päätöksenteko ja tiedonkulku eri maiden välillä. Suomella on erityistä annettavaa siinä, miten elinkeinoelämä kytketään harjoitteluun. Muualla ei ole vastaavanlaista yhteistyötä”, Liekkilä toteaa.
Hanna Waerland-Fagerin mukaan EU-tason yhteistyö täydentää Naton ja Pohjoismaiden harjoituksia. Se tarjoaa kokonaisvaltaisen turvallisuus- ja valmiuskehikon, joka sisältää myös siviilipuolen varautumisen.
Kansainväliset kriisit nostavat esiin myös toimivaltakysymykset: rajat ylittävissä tilanteissa eri maiden lainsäädännöt määrittävät, kuka voi toimia ja millä mandaatilla. Liekkilän mukaan EU-tasolla tämä korostuu. “Yhteinen päätöksenteko, kuten pandemiarokotteiden yhteishankinnassa nähtiin, voi nopeuttaa reagointia merkittävästi. Myös CER-direktiivin toimeenpano eri maissa määrittää, mitkä toimijat katsotaan kriittisiksi ja miten heidän varautumistaan ohjataan ja seurataan.”
Yrityksille lisäarvoa riskienhallintaan
Suomessa julkisen ja yksityisen sektorin välinen luottamus on rakennettu vuosikymmenten aikana. Tämä tekee yhteisestä harjoittelusta erityisen tehokasta.
“Kansainväliset harjoitukset tarjoavat yrityksille mahdollisuuden testata toimintamallejaan koko toimitusketjun kanssa. Se varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden myös kriisissä”, Liekkilä sanoo.
Waerland-Fager korostaa samaa: “On tärkeää, että harjoituksissa ovat mukana ne yksiköt, jotka toimivat molemmissa maissa. Näin voimme mallintaa aidosti rajat ylittäviä tilanteita.”
Katse tulevassa
TIETO26-harjoitus keskittyy elintarvikehuollon toimitusketjuihin, kuten vesihuoltoon. Yhteistyö Ruotsin kanssa nähdään paitsi ajankohtaisena myös välttämättömänä.
“Kun kriisit ylittävät rajat, harjoittelun pitää tehdä samoin. TIETO26 on askel kohti pysyvää, kansainvälistä harjoituskulttuuria ja kohti alueen vahvempaa kriisinsietokykyä”, Liekkilä summaa.
Lisätietoja
Teksti: Leena Filpus / Kubo