LVM:n Kansliapäällikkö Rantalan puhe TIETO26-harjoituksessa 17.3.2026
LVM:n vt. Kansliapäällikkö Olli-Pekka Rantala piti TIETO26-harjoituksen ensimmäisessä tapahtumassa erinomaisen puheen, joka korosti ajankohtaista uhkaympäristöä sekä nivoi TIETO-harjoituksen osaksi kokonaisturvallisuutta. Rantalan puheesta saa hyvin käsityksen siitä, mitä harjoituksessa käsittelemme. Puheessaan Rantala myös kannustaa elinkeinoelämää parantamaan varautumistaan entisestään. Lukuaika n. 5-7min
Hyvät harjoitukseen osallistujat, arvoisat yritysten ja viranomaisten edustajat!
On hienoa, että saan toivottaa teidät tervetulleiksi TIETO 26 -valmiusharjoitukseen.
TIETO on Suomen suurin yritysten ja viranomaisten yhteistoiminta ja tiedonvaihtoharjoitus, jossa kehitetään varautumista laajojen hybridi-, kyber-, ja informaatiohäiriöiden kohtaamiseen. Harjoituksen järjestäminen on suuri ponnistus. Kiitos järjestelyistä Digipoolille ja Huoltovarmuuskeskukselle. Mutta ennen kaikkea kiitos kaikille teille, jotka olette päättäneet osallistua. Harjoitus on suuri ja teitä on paljon. Kaikilla on jokin kytkös elintarvikehuoltoon. Kaikilla on myös jokin kytkös digitaaliseen toimintaympäristöön ja tietoon.
Digipooli on kantanut vastuun harjoituksen järjestämisestä vuodesta 2018 alkaen. Kyseessä on viides digipoolin järjestämä TIETO-harjoitus. Harjoituksen historia on kuitenkin kauempana. Ensimmäinen nykyiseen TIETO-harjoitukseen linkittyvä TELE-harjoitus järjestettiin puolustusvoimien vedolla vuonna 1978. Huoltovarmuusorganisaatiolle järjestämisvastuu siirrettiin, kun todettiin aihealueen linkittyvän ensisijaisesti elinkeinoelämään.
TIETO-harjoitus ylittää organisaatio- ja toimialarajat. Harjoitukseen osallistuu viranomaisia, yrityksiä ja järjestöjä. Juuri tällaisesta yhteistyöstä suomalaisessa kokonaisturvallisuuden mallissa on kyse.
On hyvä, että TIETO26 -harjoitus keskittyy tällä kertaa elintarvikehuollon turvaamiseen.
Viimeaikaiset kriisit ovat osoittaneet elintarvikehuollon keskeisen merkityksen yhteiskunnan toiminnan turvaamisessa. Ruoka- ja vesihuollon turvaaminen on yksi Naton resilienssitoiminnan seitsemästä perusvaatimuksesta ja isäntämaatoiminnan keskeinen elementti. Teeman valinta on osuva. Aihe on resilienssityön ja kokonaisturvallisuuden ytimessä.
Kansainvälinen turvallisuusympäristö
Elämme aikaa, jossa kansainvälinen turvallisuusympäristö on muuttunut.
Hybridivaikuttamien keinovalikoiman osia ovat haitallinen toiminta kyberympäristössä, informaatiovaikuttaminen ja kriittisen infrastruktuurin vahingoittaminen. Ne ovat ilmiöitä, joista ennen puhuimme, mutta joita nyt kohtaamme.
Epävarmuudesta on tullut jossain määrin pysyvä olotila. Riskit, joita ennen pidimme epätodennäköisinä, arvioidaan nyt todennäköisemmiksi.
Juuri tästä syystä on tärkeää, että varaudumme. Juuri tästä syystä on tärkeää, että teemme sen yhdessä.
Taloudellinen ja teknologinen keskinäisriippuvuus ja häiriöiden päällekkäisyys ovat arkipäivää. Kriiseille on tyypillistä, että ne eivät noudattele rajoja. Alueellisillakin kriiseillä voi olla globaaleja kerrannaisvaikutuksia.
Kiristynyt Lähi-idän tilanne vaikuttaa maailmantalouteen, energiahuoltoon ja toimitusketjuihin. Tämä näkyy erityisesti liikenne- ja viestintäministeriön toimialalla ilmailussa ja meriliikenteessä.
Tämä näkyy myös elintarvikehuollossa. Sotatoimet ovat jo heijastuneet voimakkaasti lannoitteiden hintoihin. Maakaasu on keskeinen hyödyke typpilannoitteiden valmistamisessa
Nousevat lannoitteiden hinnat heikentävät maatalouden kannattavuutta. Maatalouden kroonisesti heikko kannattavuus alkaa olla jo huoltovarmuuskysymys. Onni onnettomuudessa on, että suomalaisilla maatiloilla on jo pääosin hankittuna kevään kylvöihin tarvittavat lannoitteet.
Ukrainan sota
Jo viidettä vuotta jatkuva Ukrainan sota on horjuttanut globaalia ruokaturvallisuutta. Se on tuonut esiin kyberympäristön, viestintäverkkojen ja liikenteen rooli yhteiskunnan arjen mahdollistajina.
Ukrainan taistelu on opettanut, että kriisit voivat syttyä nopeasti. Ne voivat nopeasti muuttaa turvallisuusympäristön perusteita.
Ukrainan taistelu on antanut uskoa siihen, että sinnikkyys, yhtenäisyys kantavat läpi vaikeiden tilanteiden. Se on myös korostanut varautumisen merkitystä. Varautuminen on tehtävä silloin kun se on vielä mahdollista. Varautuminen on tehtävä nyt.
Varautuminen vaatii yhteistoimintaa
Suomalaisen yhteiskunnan varautuminen ruokahuollon näkökulmasta vaatii tiivistä ja saumatonta yhteistoimintaa yritysten, järjestöjen ja viranomaisten kesken.
Tänä vuonna harjoitellaan ruokahuollon turvaamisen näkökulmasta sitä, mitä häiriöt digitaalisessa ympäristössä tarkoittavat. Ja sitä, miten niistä selviydytään.
Harjoituksessa tullaan tekemään havaintoja siitä, miten tietojärjestelmien haavoittuvuuksien hyödyntäminen tai tietomurrot vaikuttavat ruokahuoltoon.
Pelkkä ongelmien tarkastelu ei vie meitä riittävästi eteenpäin. Ongelmien tunnistamisen lisäksi on mietittävä keinoja niiden ratkaisemiseksi.
Viranomaiset voivat toimia vain, jos tarpeelliset toimivaltuudet ovat olemassa. Jos toimivaltuuksissa huomataan puutteita, on tärkeää, että ajatukset kirjataan harjoituksen loppuraporttiin. Kun puute havaitaan, se voidaan korjata. Tämä koskee muitakin harjoituksessa tehtäviä havaintoja. Tässä on Digipoolilla merkittävä rooli ja suuri vastuu.
Kuljetusketjut
Elintarviketeollisuuden kuljetusketjut ovat pitkälti automatisoituja. Ne ovat tehokkaita ja moderneja. Samalla niissä on hyökkäyspintaa pahantahtoisille kybertoimijoille. Häiriö toimitusketjun yhdellä osa-alueella voi nopeasti eskaloitua laajaksi ongelmaksi.
Heikkoja lenkkejä on etsittävä. Ja kun ne löytyvät, on mietittävä keinot niiden vahvistamiseksi.
Kaikkein hyödyllisintä harjoittelu on, kun sitä tehdään omaan osaamiseen luottaen. Toisten asiantuntemuksesta oppia ammentaen. Yhdessä.
Yhteistyö, tietojen jakaminen ja ongelmien käsittely yhdessä auttaa tunnistamaan niitä kohtia, joita on tarpeen vahvistaa.
Yhteinen tarkastelu auttaa ehkäisemään ennalta asioiden samakohtiin liittyviä ongelmia.
Se auttaa hallitsemaan häiriötilanteita. Se luo kykyä palautua, kun kriisi on alentanut kykyä toimia. Tämän harjoituksen teemana on kyberturvallisuus. Se on kokonaisturvallisuutta kyberympäristössä. Siinä meillä jokaisella on oma vastuumme ja tehtävämme. Yksilötasolle saakka. Kyberturvallisuus toteutuu, kun kaikki tekevät oman osansa.
Kuljetukset
Kuljetukset ja logistiikka muodostavat elintarviketeollisuuden ja yhteiskunnan toimivuuden selkärangan.
Tavara ei liiku ilman toimivia kuljetusketjuja. Toimivissa kuljetusketjuissa liikkuu tavaran lisäksi myös tietoa.
Jokaisella ketjun osilla on merkitys ketjun toimimiselle. Merkitys on tilaajalla, tuottajalla, kuljetusyrityksellä, viranomaisella ja infrastruktuurin ylläpitäjällä. Jotta ketju toimii, kaikkein on hoidettava oma osansa.
Itämeren meriliikenne on Suomen huoltovarmuuden kannalta kriittinen. Se on merkittävä myös elintarvikehuollon kannalta. Yli 95 prosenttia ulkomaankaupasta kulkee meriteitse.
Elintarviketuotannon omavaraisuus on Suomessa verraten korkea, 70–80 prosenttia.
Kotimaiseen elintarviketuotantoon tarvitaan kuitenkin ulkomaisia tuotantopanoksia. Pellot eivät kasva ilman lannoitteita. Kylvöä ja korjuuta ei tehdä ilman energiaa. Elintarviketuotannossa tarvitaan myös varaosia, pakkausmateriaaleja ja eläinlääkkeitä.
Jos Lähi-Idän levottomuudet jatkuvat ja jopa laajenevat, saatetaan kansainvälisissä kuljetusketjuissa nähdä saman kaltaisia häiriöitä kuin koronapandemian aikana.
Vaikka olemme monelta osin ruuan suhteen omavaraisia, teollisuuden pyörät tarvitsevat tuotantopanoksia ulkomailta. Ne tulevat meillä pääosin merikuljetuksina.
Häiriö Itämerellä vaikuttaisi suoraan huoltovarmuuden ja ruokahuollon kannalta tärkeisiin kuljetusketjuihin. Satamien, meriliikenteen ja koko kuljetusketjun toimintakyvyn turvaaminen on erityisen tärkeää myös ruokahuollon näkökulmasta.
CER ja NIS2
Vuosi 2025 oli lainsäädännön kehittymisen kannalta merkittävä. CER- ja NIS2-direktiivit toimeenpantiin laeilla yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta (CER) ja Kyberturvallisuuslailla (NIS2). Lakien vaikutukset ulottuvat konkreettisesti yhteiskunnan kriittisiin toimijoihin.
Tavoitteena ei ole luoda hallinnollista taakkaa, vaan vahvistaa yhteiskunnan toimintavarmuutta.
Tavoitteena on suojata infrastruktuuria. Tavoitteena on suojata palveluita. Tavoitteena on ehkäistä häiriöitä.
Lakien soveltamisala kattaa laajan kirjon kriittisiä sektoreita. Mukaan kuuluvat tämän harjoituksen näkökulmasta merkittävät alat: digitaalinen infrastruktuuri, elintarvikkeiden tuotanto, jalostus ja jakelu, energia ja liikenne. Tämä listaus ei ole kattava. Lait harmonisoivat varautumis- ja ilmoitusvelvollisuuksiin liittyvät toimintatavat Euroopassa. On tärkeää, että lainsäädäntöä kehitetään. On myös tärkeää, että toimintamalleja harjoitellaan. Tämä harjoitus antaa meille siihen hyvän mahdollisuuden.
Yritysten rooli ja markkinaehtoisuus
Vaikka meillä viranomaisilla on yhteiskunnan toiminnassa oma roolimme, tukeudumme muun yhteiskunnan tavoin yritysten tuottamiin palveluihin. Enää palveluita ei tuoteta Posti- ja telelaitoksen kaltaisissa virastoissa. Palvelut, joita yhteiskunnassa tuotetaan viranomaisvetoisesti, ovat harvassa.
Ruokahuolto ei ole poikkeus. Yritykset ovat ruokahuollon ytimessä, oli kyse sitten alkutuotannosta tai teollisuudesta. Tai toiminnan edellytyksinä olevasta rahan, tavaran ja tiedon liikkumisesta: Finanssijärjestelmästä, kuljetuksista ja tietoliikenteestä.
Kun puhumme ruuan huoltovarmuudesta, puhumme samalla infrastruktuurista, tietojärjestelmistä, maksuliikenteestä ja kuljetusketjujen muodostamasta kokonaisuudesta. Tässä te yritysten edustajat olette keskiössä.
Suomen huoltovarmuusjärjestelmä
Suomen huoltovarmuusjärjestelmä on kansainvälisesti tunnustettu poikkeuksellinen kokonaisuus.
Sen vahvuus perustuu tiiviiseen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön, laaja-alaiseen varautumiseen sekä pitkäjänteiseen suunnitteluun ja jatkuvuuden hallintaan.
Varautuminen on prosessi, joka vaatii osaamisen ja yhteisten toimintamallien säännöllistä päivittämistä ja kehittämistä. Juuri tätä olemme täällä yhdessä tekemässä.
Varautumisen edistäminen on tarpeellista erityisesti normaaliaikoina. Kun perusta on laitettu kuntoon hyvän sään aikana, pystymme toimimaan vakavissakin häiriötilanteissa.
Miksi yhteisharjoittelu on välttämätöntä?
Miksi yhteisharjoittelu on välttämätöntä?
TIETO-harjoitukset antavat mahdollisuuden yhteensovittaa eri toimialojen varautumiseen ja huoltovarmuuteen liittyvää toimintaa.
Harjoittelu paljastaa riippuvuuksia ja piileviä haavoittuvuuksia. Harjoittelu rakentaa myös yhteistä tilanneymmärrystä. Oman ja toisten toiminnan yhtymäkohtien ymmärtäminen lisää kykyä vastustaa kriisejä ja häiriöitä ja selvitä niistä. Harjoittelu vahvistaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin viimeistään silloin, kun riskit realisoituvat ja kohtaamme kriisin.
Yhteinen vastuu, yhteinen tavoite – kokonaisturvallisuus
Suomalainen vahvuus on se, että varautuminen on koko yhteiskunnan projekti.
Kokonaisturvallisuuden mallin mukaisesti yhteiskunnan elintärkeät toiminnot varmistetaan yhteistyössä. Kokonaisturvallisuuden toteuttamisessa päämäärä on yhteinen. Turvallinen ja kriisejä kestävä yhteiskunta. Meillä kaikilla, niin viranomaisilla yrityksillä järjestöillä ja meillä yksilöillä on tässä oma roolimme.
Lopuksi
Tänään, kun käynnistämme TIETO 26 -harjoituksen, rakennamme omalta osaltamme tätä yhteistä kokonaisuutta.
Haluan kiittää teitä siitä, että olette mukana. Teidän panoksenne on konkreettinen teko Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi.
Toivon, että suhtaudutte harjoitukseen rohkeasti, kokeillen ja avoimesti. Harjoitus on paikka oppia, tunnistaa kehityskohteita ja rakentaa entistä parempaa yhteistyötä.
Olen vakuuttunut siitä, että TIETO26 vahvistaa elintarvikehuollon toimivuutta ja kokonaisturvallisuutta digitaalisessa ympäristössä.
Avataan TIETO 26. Otetaan jälleen yksi askel kohti vahvempaa, kriisinkestävämpää ja turvallisempaa Suomea.
Toivotan teille kaikille antoisaa ja onnistunutta harjoitusta!