“Elintarvikehuollon varautuminen nojaa laajan verkoston toimivaan yhteispeliin”
Saarioisten toimitusjohtaja Ilkka Brander näkee, että laajavaikutteisiin häiriöihin hyvin varautuneet toimitusverkostot ovat yrityksille elintärkeitä. Siksi hän kannustaa yrityksiä osallistumaan TIETO26:n kaltaisiin yhteisharjoituksiin.
”Mitä yhteistä on Lähi-idän geopoliittisilla jännitteillä, öljyn hinnalla ja suomalaisella ruokapöydällä?
Saarioisten toimitusjohtaja Ilkka Branderille vastaus on selvä: elintarvikehuolto on monimutkainen kokonaisuus, jossa erilaiset toimitus- ja hankintaketjut vaikuttavat toisiinsa. Valmiina pitää olla kriiseihin niin kotimaassa kuin maailmalla. Pääasiassa kotimaisiin raaka-aineisiin luottava ruokatalo tuntee nopeasti nahoissaan, kun maailmalla jytisee tai jonkun kumppanin toimitus takkuaa vaikkapa kyberhyökkäyksen takia.
Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa yritysten toimintaa voivat uhata monenlaiset häiriöt hybridivaikuttamisesta kyberhyökkäyksiin. Siksi myös Saarioinen osallistuu valtakunnalliseen TIETO26-varautumisharjoitukseen laajalla tiimillä.
Olemme kaikki vastuussa kokonaisturvallisuudesta
Ilkka Brander ei näe varautumista vain kerran vuodessa tehtävänä harjoituksena, vaan yritysten on huolehdittava turvallisuudestaan niin hyvinä kuin kriisiaikoinakin. Se on yhtä tärkeää kuin muistakin kilpailueduista huolehtiminen. Tällä periaatteella hän luotsaa alansa markkinajohtajiin kuuluvaa valmisruokatalo Saarioista. Vuonna 1955 perustetulla perheyrityksellä on tehtaita Suomessa ja Virossa. Se toimittaa ruokia paitsi vähittäiskauppaan myös lukuisille ruokapalveluille, mukaan lukien Puolustusvoimat.
“Jos haluamme, että meillä on menestyvä yritys myös tulevaisuudessa, meidän on huolehdittava toimintavarmuudestamme kehittämällä jatkuvasti varautumistamme”, Brander sanoo.
Saarioisten varautumisen ytimessä on ajatus kokonaisturvallisuudesta. Se on timantti, jonka arvon Brander sisäisti erityisesti maanpuolustuskurssia käydessään.
“Olemme kaikki osaltamme vastuussa Suomen kokonaisturvallisuudesta. Meidän osuus on olla osa elintarvikehuollon huoltovarmuutta. Varmistamme, että se jatkuu vaikka kohtaisimme kriisejä – tai vaikka poikkeustilan.”
Koko toimitus- ja hankintaketjun on oltava kunnossa
Elintarviketeollisuudella on laajat toimittajaverkostot. Jos joku alihankinta- tai toimitusverkossa pettää, ongelma laajenee nopeasti. Siksi omien verkostojen varautumissuunnitelmat on oltava tiedossa jo toimitussopimuksia tehtäessä.
Raaka-aineita Saarioisille toimittavat pääosin kotimaiset alkutuottajat, mutta osa tilataan ulkomailta. Tehtaiden on toimittava, sopivia pakkausmateriaaleja on oltava saatavilla. Logistiikan, vähittäismyyntiverkostojen, sähkönjakelun ja tietotekniikan toimintaan pitää voida luottaa silloinkin, kun kohdalle sattuu häiriö tai poikkeustilanne.
Ilkka Brander nostaa esiin tapahtumaketjun, jossa yksittäiset ongelmat voisivat kumuloitua ruoan saatavuuden ongelmaksi.
“Lähi-idän kriisi on aiheuttanut maakaasun ja öljyn hinnan nousun. Molempia tarvitaan pakkausmateriaalien tuotannossa. Jos niiden hinta nousee, se nostaa pakkausten hintaa. Hinnannousu taas aiheuttaa yleensä hamstrausta, mikä lisää saatavuusongelmia”, Brander kuvaa vaikutusketjua.
Jos Saarioinen ei saisi juuri heidän tuotantolinjalleen tai logistiikkaan suunniteltuja pakkauksia, linjasto hiljenisi, kunnes uusi annosten pakkausratkaisu olisi otettu käyttöön.
Tavara- ja datavirta kulkevat rinta rinnan
Nykyaikaisessa elintarvikehuollossa tavaravirran rinnalla kulkee tuotantoa ja logistiikkaa ohjaava tietovirta. Sen suojeleminen on jatkuvuuden kannalta tärkeää.
“Nykyaikainen elintarvikeala on pitkälle digitalisoitunutta koko arvoketjun osalta. Pellolta pöytään kulkee paitsi ruokaa myös valtava määrä dataa, jonka avulla koko elintarvikehuollon arvoketjua ohjataan oli kyse sitten ruoan valmistusprosesseista tai kuljetuksista.”
Saarioisillakin on varauduttu toimintamallein ja varajärjestelmin esimerkiksi tuotannolle merkityksellisten sähkökatkojen, vedensaannin katkeamisen tai kyberhyökkäyksien varalle.
Varautumisen kehittäminen on jatkuvaa
TIETO26-harjoituksesta Ilkka Brander odottaa oman osaamisen testaamista, kehitysideoita sekä verkostomaisen tiedonvaihdon ja yhteisharjoittelun tuomia uusia ajatuksia.
Saarioisilta osallistuu harjoitukseen monialainen tiimi. Brander pitää tärkeänä, että yrityksen johto osallistuu harjoitukseen. Riskienhallinta ja laadunvalvonta kuuluu Saarioisilla jokaisen päällikön ja johtajan perustehtäviin. Yritykseltä onkin TIETO26:ssa mukana eräänlainen miniyhtiö.
“Harjoituksiin osallistuu laajasti yrityksemme johtajistoa operatiivisesta johtajasta riskienhallintaan ja hankintaan. Mukana on myös ihmisiä niin viestinnästä kuin myynnistä.”
Viranomaisyhteistyö on Saarioisten väelle tuttua, sillä elintarvikealaan liittyy paljon turvallisuuskriittisiä, säädeltyjä ja valvottuja asioita. Erilaisiin kriiseihin varautuminen kuuluu elintarvikealan varautumispalettiin, mutta siitä huolimatta jatkuva harjoittelu on tärkeää. “Kukaan ei ole koskaan 100-prosenttisesti varautunut.”
“Esimerkiksi sisäiseen ja ulkoiseen viestintään sekä kriisiviestinnän toimintamalleihin olemme satsanneet. Niitä pääsemme harjoituksessa testaamaan.”
TIETO26:ssa harjoitellaan tiedonvaihtoa ja verkostomaista yhteistoimintaa häiriötilanteista selviämiseksi. Harjoituksen pelimäinen yhteisharjoittelun anti kiinnostaa Ilkka Branderia.
“Kiinnostaa nähdä, mitä löydämme toisistamme ja kuinka helppoa erilaisten johtojen päät on kytkeä yhteen. Kuinka luontevasti löydämme ongelmatilanteessa yhteisen kielen ja osaamme erottaa isot asiat pienistä. Uskon, että tämä kaikki toimii, mutta kyllä sitä on myös harjoiteltava.”
Myös poikkeustilaan pitää varautua
TIETO26-harjoituksessa varaudutaan ensimmäistä kertaa myös poikkeustilaan. Mitä Ilkka Brander odottaa tästä ulottuvuudesta?
”Mikäli riskiarvioihin tulee uusia uhkakuvia, vaikka poikkeuslakien tai sotatilauhkakuvien muodossa, olemme velvollisia ylläpitämään ja kehittämään toimintaamme sekä varautumaan niidenkin suhteen. Toimiva viranomaisyhteistyömme antaa niihin varmasti hyvän pohjan kehittää yhteistä toimintaa ja varautumista, vaikka ne tuntuvatkin osin pelottavilta.”
Brander muistuttaa, ettei Suomessa ei ole sellaista “isoa toimijaa” tai viranomaista, joka kriisin tullen ottaa komennon ja pelastaa kaikki. On yritysvastuuta ymmärtää, että kukin vastaa oman toimintansa jatkuvuudesta myös poikkeusoloissa.”
Kuvat: Saarioinen
Teksti: Hanna Kangasniemi