Jatkuvuudenhallinta on joukkuelaji: S-ryhmän opit kriisinkestävyyden rakentamiseen
S-ryhmän riskienhallinnassa on opittu, että kriisinkestävyys saavutetaan tunnistamalla kaikista kriittisimmät prosessit ja kumppanit sekä harjoittelemalla laaja-alaisesti organisaation kaikilla tasoilla.
S-ryhmässä varautumisharjoittelu ja huoltovarmuustyö pohjautuvat organisaation sisäiseen, systemaattiseen ja pitkäjänteiseen jatkuvuudenhallinnan kehittämiseen.
“Jatkuvuudenhallinta lähtee liikkeelle riskikartoituksesta. Siitä, että tunnistamme kriittiset prosessit ja yhteistyökumppanit ja luomme niille varajärjestelyt ja jatkuvuussuunnitelmat”, kertoo jatkuvuussuunnittelupäällikkö Olli Laitinen SOK Riskienhallinta -yksiköstä.
Elintarvikehuollon arvoketjussa tavarantoimittajia ja elintarvikkeiden valmistajia on useita, mikä hajauttaa riskiä ja mahdollistaa esimerkiksi useiden toimittajien käyttämisen, tuotteiden varmuusvarastoinnin tai toimitusreittien muuttamisen häiriötilanteissa.
“Siksi me emme juurikaan ohjaa elintarviketavarantoimittajien jatkuvuudenhallinnan tasoa. Sen sijaan keskitymme jatkuvuudenhallintatyössämme ICT -palveluiden, automaatioratkaisuiden sekä tietoliikenneyhteyksien jatkuvuuden turvaamiseen”, Laitinen kertoo.
“Pidänkin erittäin tärkeänä jatkuvuudenhallinnan vaatimuksia IT-kumppaneille, keskeisten tietoliikenneyhteyksien ja ICT-ympäristöjen kahdentamista sekä tarvittaessa varavoiman järjestämistä”, hän painottaa.
Varautumisharjoittelu on laajaa ja monipuolista
Kun yrityksen sisäinen jatkuvuudenhallinta on kunnossa, sen perustalle voidaan rakentaa varautumisharjoittelun ja huoltovarmuustyön avulla kansallista kriisinkestävyyttä.
Laitisen mukaan yksi tärkeimmistä S-ryhmän opeista tässä työssä on varautumisharjoittelun laajuus ja monipuolisuus.
”Todellinen selviytymiskyky voidaan saavuttaa vain, kun koko organisaation kaikilla tasoilla on kyky kohdata ja selviytyä vaikeista tilanteista. Järjestämme monenlaista koulutusta ja erilaisia skenaarioita niin johdon harjoituksiin, eri toimialojen ja yksiköiden harjoituksiin kuin teknisiin IT- ja kyberturvaharjoituksiin”, Laitinen kertoo.
Kriisissä tärkeää on myös johtamiskyvystä huolehtiminen: “Jokaisessa organisaatiossa pitäisi olla ennalta sovittu ja harjoiteltu kriisinjohtamisen malli ja nimetty kriisijohtoryhmä”, hän lisää.
Omien varautumisharjoitusten lisäksi S-ryhmä osallistuu aktiivisesti myös muiden järjestämiin harjoituksiin sekä Huoltovarmuuskeskuksen opintomatkoihin.
“Aktiivinen huoltovarmuustyö antaa meille mahdollisuuden osallistua esimerkiksi Ukrainaan suuntautuvaan matkaan, jonka teemana ovat ruoan ja veden huoltovarmuus. Sieltä saamme todellisen kriisitilanteen oppeja ainakin varavoimaratkaisuista ja satelliittiteknologian hyödyntämisestä. Ukrainahan elää kriisiä, jollaiseen me Suomessa nyt varaudumme”, Laitinen kertoo.
S-ryhmä tekee laaja-alaista huoltovarmuustyötä eri sektoreilla digipoolin ja elintarvikehuollon lisäksi sekä energia- ja finanssisektoreilla.
“Lisäksi S-ryhmän alueosuuskaupat ovat mukana laaja-alaisesti elinkeinoelämän alueellisessa varautumisyhteistyössä. Tässä ELVAR-toiminnassa kehitetään yhteistyössä eri toimialojen kanssa poikkihorisontaalisesti alueellista varautumista”, Laitinen kertoo.
S-ryhmän opit TIETO-harjoituksista
Yksi S-ryhmän varautumisen ja huoltovarmuustyön merkittävistä työkaluista on valtakunnallinen, joka toinen vuosi pidettävä TIETO-valmiusharjoitus. Tänä vuonna S-ryhmä osallistuu TIETO26-harjoitukseen yli kymmenen osallistujan voimin. Harjoitus on ainutlaatuinen, sillä se kokoaa yhteen satoja organisaatioita ja viranomaisia.
”Mekään emme pystyisi yksin järjestämään lähellekään näin laaja-alaista harjoitusta. TIETO-harjoituksessa voimme testata koko arvoketjun varautumisen tasoa. Harjoitus opettaa meitä toimimaan kumppaneiden ja viranomaisten kanssa. TIETO26-harjoituksessa olemme havainnoimassa, miten koko elintarvikehuollon arvoketju pystyy toimimaan vaikeissa tilanteissa ja mitä oppeja yhteistyön parantamiseksi voimme saada”, Laitinen kertoo.
Aiemmissa TIETO-harjoituksista S-ryhmä on oppinut Laitisen mukaan esimerkiksi sen, että kriisitilanteessa tiedon tarve on valtava. Kaikki osapuolet janoavat samaa tilannekuvaa yhtä aikaa.
“Yhteydenpidon laajuus ja tarve voivat yllättää kriisitilanteissa. Siksi häiriötilanteessa viestimiseen ja tilannekuvan rakentamiseen pitää resursoida riittävästi käsipareja, jotta viestintä ja tilannekuva pysyy yhtenäisenä”, Laitinen vinkkaa.
Globaaleja oppeja jatkuvuudenhallintaan
Kansainvälinen BCI-verkosto (The Business Continuity Institute) tarjoaa jatkuvuudenhallinnan ammattilaisille koulutusta, globaaleja malleja ja standardeja. Olli Laitinen toimii BCI:n Suomen alajaoston puheenjohtajana ja haluaa muistuttaa yrityskohtaisen jatkuvuuden merkityksestä.
”BCI:ssä keskitytään yrityksen omaehtoiseen jatkuvuudenhallintaan ja sen kehittämiseen globaalien oppien mukaan. Kun yrityksen omat riskit ovat hallinnassa, myös yhteiskunnallinen huoltovarmuus vahvistuu.”
Suomessa BCI järjestää vuosittain viikon mittaisen koulutuksen jatkuvuudenhallinnan ammattilaisille. Huoltovarmuuskeskus (HVK) tarjoaa huoltovarmuuskriittisille yrityksille kaksi BCI Affiliate -henkilöjäsenyyttä ilmaiseksi kesäkuun 2026 loppuun saakka.
“Tämä mahdollistaa helpon tutustumisen BCI:n tarjoamiin palveluihin, globaaleihin parhaisiin käytäntöihin ja verkostotoimintaan”, Laitinen vinkkaa.
Laitinen haluaa nostaa esiin myös vakuutusten merkityksen ja tuen yrityksen jatkuvuudenhallintaan ja selviytymiseen kriisitilanteissa.
“Huoltovarmuustyössä vakuutusyhtiöiden rooli nousee harvoin esiin. Vakuutusyhtiöt tarjoavat erilaisia riskienhallintapalveluja, jotka tukevat riskienhallintaa. Todellisessa kriisissä vakuutusyhtiön asiantuntijat tulevat yrityksen avuksi ja myös rahoittavat kriisistä selviytymistä”, Laitinen pohtii.
Kirjoittajasta
Olli Laitinen kehittää SOK:lla jatkuvuussuunnittelupäällikkönä liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelua, kriisinhallintaa sekä huoltovarmuusyhteistyötä S-ryhmä tasolla. Hän toimii kansainvälisen jatkuvuudenhallintajärjestö BCI:n (Business Continuity Institute) Suomen osaston puheenjohtajana. Huoltovarmuusorganisaatiossa Olli toimii kauppa- ja jakelupoolin toimikunnan sekä digitaalinen turvallisuus 2030 ohjelman ohjausryhmän jäsenenä.
Kuvat – S-ryhmä kuvapankki
Lisätietoja
